Varjoliito

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Varjoliito (engl. Paragliding) on paraweittauksen (engl. Paraweiting) alalaji, mutta tärkeä päälajin harrastamiseksi. Yleisen mielipiteen mukaan harrastuksen päälajiin kuluu käytetystä ajasta 99.1% ja alalajiin loppu 1.06%. Kulujen suhteen prosentit (%) kääntyvät toisin päin - ja myös lukuarvot (1.66 ja 90.1). Koska päälajin harrastaminen on niin paljon edullisempaa, niin monet keskittyvätkin juuri siihen. Varjoliito on harrastus, joka on otettava vakavasti. Sitä ei saa kyseenalaistaa, pilkata tai puhua siitä kevyessä sävyssä, eikä varsinkaan kovalla äänellä huonossa säässä.

Varjoliidin on rättikattoinen lentoväline, jossa ei ole seiniä, eikä lattiaa. Varjoliidin on ihmiskunnan nerokkain keksintö sitten atomipommin, ellei lasketa tandemliidintä. Tandemliitimessä on kuski ja yksi matkustaja. Kuski on se, joka on perstuntumassa, ja matkustaja on se, joka pelkää. Siiven (liitimen) ohjaaja (pilotti) roikkuu naruissa (punoksissa) rätin (liitimen) alapuolilla lepotuolissa (valjaissa). Eteen- ja alaspäin liidin kulkee ihan itsekseen, mutta hidastamisen tai käännökset pilotti joutuu suorittamaan manuaalisesti ns. jarrukahvoilla. Kytkin, käsijarru ja jopa vilkut puuttuvat täysin, mikä toisinaan tuottaa ongelmia pilotille ja muille lähistöllä oleville.

Käytäntö[muokkaa]

Varjoliito koostuu seuraavista vaiheista:

  1. Numeroidun luettelon kohta
  2. Varjoliitotapahtuman suunnittelu, sopiminen, matkan varaaminen tms.
  3. Lentokamojen kasaaminen ja jonkin tärkeän unohtaminen.
  4. Matka lentopaikalle.
  5. Sään, tilanteen ja läsnäolijoiden haistelu.
  6. Paraweittaus.
  7. Lentokamojen levitys ja maakäsittely tai jatkaminen kohdasta 17.
  8. Paraweittaus.
  9. Startti.
  10. Lento.
  11. Laskeutuminen.
  12. Paraweittaus.
  13. Siirtyminen jonnekin (lähtöpaikalle, pubiin, sairaalaan...) tai:
  14. Jatkaminen kohdasta 7 tai:
  15. Lentokamojen pakkaus.
  16. Paraweittaus ja/tai jatkaminen kohdasta 13 tai:
  17. Siirtyminen kotiin tms. tilapäiseen oleskelupaikkaan.
  18. Jälkipeli (kamojen levittely, dokumentointi, kuvien katselu, ...)
  19. Seuraavan varjoliidon odottelu ja suun soitto foorumeilla.

Turvallisuus[muokkaa]

Varjoliito on erittäin turvallinen harrastus, kun ei huomioida:

  • matkoja lentopaikalle, pois tai muita siirtymisiä
  • maakäsittelyä
  • starttia
  • lentoa
  • laskeutumista
  • ja paraweittausta

Kaikki muu onkin erittäin turvallista.

Ongelma- tai hätätilanteissa toimitaan normaalisti, eli suljetaan silmät ja huudetaan.

Moottoroitua varjoliitoa kutsutaan movailuksi, matkalentoa matkalennoksi, termiikissä pyörimistä termoiluksi, rinnetuulessa törmällä lentämistä törmäilyksi ja hinausstarttia hintiksi. Rinnestartti on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri harppaus pilotille. Hinausstartissa pilotti joutuu köyden jatkoksi - onneksi ei kaulastaan. Varjoliito on siitä hyvä matkustusmuoto, että vaikka nousu ei aina onnistu, niin laskeutuminen on aina varmaa. Tosin laskeutumistavat, paikat ja nopeudet vaihtelevat melkoisesti.