Taivaanvuohi

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taivaanvuohi liidossa.

Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) on soilla, kosteikoilla ja rantaniityillä tavattava maailman suurin lentävä nisäkäs. Laji on Suomessa paikoin yleinen muuttonisäkäs, joka on tunnettu määkinästään. Taivaanvuohi on väritykseltään yleensä valkea tai harmaa, ruskeat ja etenkin mustat yksilöt ovat hyvin harvinaisia. Täysikasvuinen yksilö painaa 40–50 kg. Koska Taivaanvuohen voi helposti sekoittaa kenttäolosuhteissa heinä- tai jänkäkurppaan, on syytä tarkkailla havaitun yksilön päätä. Taivaanvuohen tunnistaa varmasti kahdesta otsasta taaksepäin käyristyvästä sarvesta, jotka voivat kasvaa jopa yli puolen metrin mittaan. Kuttujen sarvet jäävät vaatimattomammiksi.

Innokkaimmin taivaanvuohet määkivät soitimella. Koiraat ottavat tuolloin mittaa toisistaan näyttävillä lentomanöövereilla, joiden päätteeksi syöksyvät toisiaan päin sarvet ojossa. Kovin määkinä kuullaan juuri syöksyvaiheessa. Maaliskuussa alkavan kevätmuuton myötä Suomeen lentävät taivaanvuohet ajoittavat pesintänsä yleensä huhti-toukokuulle, ja kilit ehtivät kesän aikana oppia lentämään lähteäkseen ajoissa syysmuutolle syys-lokakuussa. Taivaanvuohi talvehtii Välimeren alueella ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Taivaanvuohi on kesytön ja uljas ilmestys, jota on vielä 1800-luvun lopulla metsästetty melko yleisesti. Nykyään halutumpaa on taivaanvuohenjuusto, joka tunnetaan hienostuneesta maustaan ja pehmeänsitkaasta koostumuksestaan. Massamuuton aikaan taivaanvuohet voivat aiheuttaa vaaratilanteita lentoliikenteelle, ja taivaanvuohien asuinseuduilla kannattaa varoa päähän putoilevia papanoita. Paikoin taivaanvuohet ovat myös vihannesviljelmien vitsaus.


Bee.svg Tämä eläinlaji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Laajentamalla kantaa saat sen ehkä selviytymään.