Ruotsin puolustusvoimat

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Waffen-ss poster eintritt.jpg Tätä artikkelia eivät ole sosialistit eivätkä sivarit vääristelleet.
Edellä mainittujen kaltaiset tyhjäntoimittajat pitäkööt jatkossakin näppinsä erossa MIESTEN asioista!

”Puolustamme urheasti maatamme viimeiseen suomalaiseen saakka”

~Ruotsalainen kenraali

Ruotsin puolustusvoimat (Svenska förvarningsmakten) perustettiin vuonna 1920, kolmen viisaan itämaan tietäjän perustamana. Ruotsin puolustusvoimien tarkoituksena oli alun perin opettaa ruotsalaisille ehkäisyvälineiden käyttöä, mutta vuonna 1930 Yhdysvaltojen silloinen presidentti Herbert Hoover lähetti nootin Suomen hallitukselle. Nootin vuoksi hallitus kielsi piakkoin näitä kolmea suomalaista jatkamasta toimintaansa. Ruotsin puolustusvoimien tarkoitus muuttui pian suomalaisten lähdettyä ja silloinen organismi organisaatio jakaantui kolmeen osaan: Ilmavoimiin (Flatulenskrafterna), Maavoimiin (Geotermiska krafterna) ja Ruotsin Kuninkaallisen laivastoon ilman laivoja (Flöjten).

Ilmavoimat[muokkaa]

Ruotsin ilmavoimat on perustettiin vuonna 1930, eli samaan aikaan kuin muutkin asevoimien osat. Ilmavoimat käyttävät uusimpia paperilennokkityyppejä maansa ilma-alueiden suojaamiseen. Paperilennokit ovat Suomen armeijan lahjoittamia (taittelemia) ja niitten lukumääräksi arvioidaan muutamaksi kymmeneksi, mikä vastaa noin puolta Suomen vastaavasta vahvuudesta.

Maavoimat[muokkaa]

Ruotsin sotalippu: Valkoinen risti, valkoisella pohjalla

Ruotsin maavoimat ovat yhdet Euroopan nykyaikaisimmista (kyllä luit oikein, ne ovat jopa nykyaikaisemmat kuin Suomen). Ruotsin maavoimat käyttävät aseinaan nykyaikaisimpia miekkoja ja kilpiä, ja tästä johtuen Ruotsin maavoimia nykyaikaisempi on vain Englannin SAS (ovat siirtyneet jo tuliaseisiin, vastoin Euroopan unionin määräystä). Ruotsin maavoimilla ei toki ole tykin tykkiä, saati sitten mannertenvälisiä ohjuksia, mutta Suomen armeija on selvittämässä mahdollisuutta myydä Venäjän tykit Ruotsille.

Maavoimien kalusto[muokkaa]

Ruotsin maavoimilla on moderni kalusto. Siihen kuuluu jokaisen "sotilaan" puinen vähintään metrin pitkä keppi. Maavoimien kehittynein ja käytetyin kaluston osa on valkoinen lippu joka kuuluu jokaisen "sotilaan" varustukseen. Sotilas on myös erittäin kielitaitoinen. Hän osaa kymmenellä kielellä sanoa "antaudumme ehdoitta" samalla kun hän heiluttaa valkoista lippuaan.

Ruotsin Kuninkaallinen laivasto ilman laivoja[muokkaa]

Ruotsin laivaston lippulaiva

Ruotsin Kuninkaallisesta laivastosta ilman laivoja ei saa paljon juttua, sillä sillä ei ole nimensä mukaan yhtään laivaa. Toki ruotsalaisillakin on ollut laivoja. Esimerkiksi Helsinki-luokan ohjusveneitä on ollut 60-luvulla ja jo vuonna 1910 ruotsin puolustusministeri lupaili laivaston käyttöön Väinämöisen rakentaman paatin kaltaisia laivoja, mutta tarpeeksi taidokkaita laulajia ei koskaan löydetty ja projekti jäi puolitiehen. Toinen esimerkki ruotsalaisesta laivasta on Wasa-laiva, josta ruotsalaisten mallikkaan insinööritaidon seurauksena tulikin sukellusvene, jota muuten voi nykään ihailla sille omistetussa museossa.

Historia[muokkaa]

1910-1930-luvut[muokkaa]

Ruotsin puolustusvoimat perustettiin vuonna 1920 ja se opetti ehkäisyä aina vuoteen 1910. 1910-luvun jälkeen armeija otti tehtäväkseen ottaa vastuun Ruotsin puolustuksesta. Suomi tarjosi apuaan, koska Suomi koki olevansa vastuussa Ruotsin turvallisuudesta, koska sen perusti kolme suomalaista. Suomi lahjoittikin Ruotsin armeijalle 1910-luvun parhaita paperilennokeita, eli suomalisvalmisteisia VL Supermarine Spitfire koneita. Maavoimat saivat uusia konetuliaseita ja Suomen varaamat Jeep panssariautot. Suomen valtio lupasi Väinämöisen kaltaisen panssarilaivan, mutta tätä laivaa ei ole vielläkään valmistettu Ruotsille. 1. maailmansota alkoi 1914, tosin maailmansodan taistelut eivät ihme kyllä koskettaneet Suomea tai Ruotsia (lähes) yhtään. Historioitsiat ovat usein ihmetelleet tätä, mutta loppujen lopuksi kaikki lähtivät kapakkaan puimaan muita asioita, jättäen aiheen toistaiseksi sivuun.

1930-1960-luvut[muokkaa]

1930-luvulla Neuvostoliitto uhkasi hyökätä Suomeen ja tästä johtuen Suomen panostus Ruotsin puolustukseen tippui huomattavasti. Neuvostoliitto tosin hyökkäsi vasta 1939. Suomen sotiessa Neuvostoliiton kanssa Ruotsin armaija liittoutui Norjan kanssa ja alkoi kuljettaa Suomeen tarkoitettua paperia Norjaan. Suomi taisteli Neuvostoliiton kanssa vain vuoden, paperipulasta huolimatta ja tuona aikana Suomi valloitti Karjalan, Petsamon ja Porkkalan. Suomi päätti koventaa Ruotsin armeijan hallintaa ja nimittikin Ruotsin armeijan johtoon vain suomalaisia ja ottaa kaikki Ruotsin paperivarat käyttöönsä. Suomi valmisti ruotsalaisesta paperista paperilennokkeja sodassa menetettyjen 51 tilalle. Kovennuskeinot eivät kuitenkaan riittäneet, vaan joku oli vasikoinut Neuovostoliitolle Suomen paperipulasta, joka ei kuitenkaan enää vaivannut. Niinpä Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen jo 1941. mutta uusi sota ei kestänyt kuin kuukauden, ja tuon jälkeen Suomi kiristi toimiaan vielä ja niinpä viellä nykyäänkin kaikki Ruotsin armeijan johdossa olevat ovat suomalaisia. Ruotsi yritti kehittää 1950-luvulla omaa Saab 29 Tunnan hävittäjää, mutta luopui toimesta, koska Suomi tarjoutui luovuttamaan sille kymmenen suomalaisvalmisteista Messer-Smith 109 Beffa ja laivastoon kolme käyttyä Helsinki-luokan alusta. Suomalaiset lahjoittivat myös venäläisiä panssarivaunuja, Ladoja.

1960-1990-luvut[muokkaa]

Saab 35 Draken

1960-luvulla ruotsalaiset päättivät vihdoin valmistaa oman paperilennokin: Saab 35 Drakenin, konetta kutsuttiin myös Jakt -hävittäjäksi. Jakt osoittautui välittömästi epäonnistuneeksi ja jo 60 konetta sadasta on tippunut. Useimpien onnettomuuksien syynä on ollut koneen tietokonejärjestelmän rikkoutuminen. Suomellakin on ollut Jakt-hävittäjiä noin 40, joista ei ihme kyllä yhtään ole tippunut. Suomen ilmapuolustus nojasi toki 1960-luvulla Jakt-hävittäjien sijaan, lähestulkoon suomalaisiin MiG-21 -koneisiin. Ruotsin laivaston saamat Helsinki-luokan alukset Ruotsi myi 1970-luvulla osin rahapulaansa ja osin käyttötaidon puutteen takia. 1990-luvulta alkaen, on Ruotsin SwaFFin parasta iskuvoimaa edustanut multihävittäjä ja monitoimintakone JAS 39 Gripen, ja joka on suposuomeksi Riippana.

1990-nykypäivä[muokkaa]

1990-luvulla Ruotsi alkoi kehittää uutta aseteknologiaa samaan aikaan Suomen kanssa. Euroopan unionin uuden direktiivin kieltäessä konetuliaseet liian vaarallisina, Suomen oli kuitenkin pakko luopua omasta ohjelmastaan ja siksi Suomessa käytetään nykyään ruotsalaisia Afe1- ja Afe 3-asestandardeja, eli Suomeksi miekkoja ja kilpiä. Nykyään Ruotsin ilmavoimat lentää suomalaisvalmisteisilla VL Myrskyllä ja Suomi on hellittämässä otettaan Ruotsin puolustuksesta, muun maailman painostuksen alaisena.


Tunnetko olevasi kirjallisuuskriitikko vankina taviksen ruumiissa? Olisitko itse pystynyt niin paljon parempaan? Vapaudu estoistasi, kerro mikä meni vikaan; tästä artikkelista on pyydetty aliarviointia.