Huumekeskustelu

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Huumekeskustelu on ajoittain Suomen mediassa esiintyvä uskonnollinen rituaali, jonka teemana on kaivaa Nixonin valtakauden aikaisia mediatiedoitteita asiasta, luoda 20 minuutin puolikypsä keskutelu asiasta Ylelle tai MTV3:lle ja aiheuttaa yleistä moraalipaniikkia. Keskustelun kliimaksi on pohdinta siitä pitäisikö huumeiden käyttäjiä kohdella sairaina vai rikollisina ja näistä valitaan sitten puoli sen mukaan, miten paljon halutaan käyttäjiä kyykytettävän.

Alle Hikipedian vasemmistoradikaalit ovat yrittäneet kerätä kokonaisempaa katsausta asiaan.

Huumepolitiikan lyhyt historia[muokkaa]

Oopiumsodat 1800-luvulla[muokkaa]

Kiinalaisille ei kelvannut mikään vastineeksi teelle, jolloin Britannia päätti häiritä maan järjestystä kauppaamalla siellä Intiasta tuotua oopiumia. Tästä syntyi sota, josta saarelle eristyneet hörökorvat näkevät märkiä unia vielä tänäkin päivänä.

Kiinalaisten halpatyövoiman virtaaminen Yhdysvaltoihin 1850-luvulla[muokkaa]

Yhdysvaltoihin virtasi oopiumia sieltä tulevien kiinalaistyöläisten toimesta, jotka puolestaan työskentelivät surkeissa oloissa rautatyömailla. Huumeilla perinteisesti on ollut se ikävä tapa, että addiktiota sairastava henkilö on valmis tekemään töitä huomattavasti halvemmalla kuin valkoinen, jumalaa pelkäävä, valkoinen, perheellinen kristitty. Lisäksi huumeiden ansiosta, ihminen ei välttämättä tarvitse vakituista asumusta, mikä puolestaan karsii hänen kustannuksiaan entisestään. Monella tapaa oopiumia vetävä kinkki on huomattavasti parempi työntekijä kuin raitisvalkoinen. Yhdysvallat ei valitettavasti tätä valtavaa potentiaalia huomannut, vasta kun 2010-luvulla milleniaaneissa, vaan päätti käynnistää poliittisen kamppanjan kiinalasia siirtolaisia vastaan, kun he huomasivat kiinalaisten tapojen siirtymään omaan jälkikasvuunsa.

Meksikolaiset 1910-luvulla ja 1930-luvun lama[muokkaa]

Meksikon sisällissodan vuoksi virtasi Yhdysvaltoihin työnväenluokkaan kuuluvia, jotka puolestaan tekivät töitä halvalla maatiloilla, joilla oli varaa palkata ylimääräisiä työntekijöitä. Tämä puolestaan kaunaa tähän kykenemättömillä pienemmillä maatiloilla. Samoihin aikoihin Kaliforniaan alkoi virrata arabeja, armeenialaisia ja turkkeja, joilla oli meksikolaisten tapaan tehdä halvemmalla töitä kuin kantaväestö ja polttaa kanapitsaa.

Kannabikselle täytyi saada pelottavalta, meksikailaiselta kuulostava nimi, missä mediassa päädyttiin "marihuanaan", joka on säilynyt vielä tähänkin päivään asti. Ideoiden vapaat markkinat käynnistyivät ja lopputuloksena oli kannabiksen marihuanan kriminalisointi, millä puolestaan kyettiin kyykyttämään siirtolaisia. Reliikki tästä on "Marihuana Tax Act of 1937".

Nixonin kamppanja 1960-luvulla[muokkaa]

Vuonna 1968 Legion of Doom kokoontui pohtimaan kuinka Nixon saataisiin valkoiseen taloon. He päättivät pyöräyttää vähemmistöjen sortopyöräänsä ja mikä osui mustiin, johon se oli osunut kaikkina aiempinakin vuosina. Koska mustien teloittaminen oli kuitenkin menossa muodista - paitsi tietenkin poliisien toimesta-, täytyi heidän kääntää katseensa johonkin muualle, jotta vähemmistöjen sortamiseen saataisiin uusi oikeutus. Tähän lääkkeksi tarjoitui Vietnamin sodan vastaiset haisulit, hipit, joilla oli neekerien tapaan laiskotella ja imeskellä hampun lehtiä. Koska demokratiassa ei voi vain mennä teloittaa oman maan kansalaisia, täytyi tähän keksiä jokin välityspalvelin, mihin tässä tapauksessa tarjoituivat kannabis, psilosybiini, DMT ja LSD

David Nuttin erottaminen 2009[muokkaa]

Vuonna 2009 David Nutt joutui eroamaan silloisesta professorin virastaan Bristolin yliopistosta, koska hän julkaisi tiiminsä kanssa turhan tietellinen artikkelin[1] ja meni möläyttämään mediassa "kuinka LSD on vaarattomampaa kuin alkoholi tai tupakka."

Lääkeyhtiöiden siirtyminen mukaan huumebisnekseen 1990-luvulla[muokkaa]

1990-luvun lopulla lääkeyhtiöt lobbasivat lääketieteellisen yhteisön toteumukseen, ettei opioideista voi tulla riippuvaisiksi. Toinen rationaliisen kuluttajan riemuvoitto saavutettiin 1997, kun voimaan astui laki, jonka voimalla saattoi mainostaa lääkkeitä. Lain suomasta sikailusta suurimmaksi voittajaksi selviytyi Purdue Pharman oksikodonia sisältä OxyContin-lääkevalmiste. Yhtiö joutui kuitenkin maksamaan olemattomia korvauksia harhaanjohtavasta markkinoinnista Yhdysvaltojen valtiolle, mutta mitään konkreettista ei tapahtunut. Lääkeyhtiön omistavalla Sacklerin perheellä on edelleen miljardiomaisuus OxyCodon rumbasta.

Reseptiä muutettiin vähän FDA:n kehotusten toimesta 2010 ja väärinkäyttö pieneni. OxyContinilla aloittaneet eivät kuitenkaan luovuttaneet, vaan siirtyivät halvempaan heroiiniin. Markkinoiden näkymätön käsi kuitenkin laskeutui taivaasta uuden synteettisen, lyhytkestoisen opioidin, fentanyylin, muodossa, mikä puolestaan oli 30-kertaa halvempaa kuin heroiini.

Viiteet[muokkaa]

  1. David J Nutt, Leslie A King, Lawrence D Phillips, Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis, The Lancet, Volume 376, Issue 9752, 2010, Pages 1558-1565, ISSN 0140-6736, https://doi.org/10.1016/S0140-6736(10)61462-6.

Kiinnostavaa triviaa[muokkaa]

  • Tiesitkö, että crackista sai kovemman tuomion kuin pulverimaisesta kokaiinista, vaikka kyseessä on käytänössä täysin sama aine? Käyttäjäkuntana crackillä oli musta väestö ja pulverikokkelilla ylempi valkoinen luokka.

Katso myös[muokkaa]