Josif Stalin

Hikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. huhtikuuta 2006 kello 08.29 käyttäjän 88.192.47.189 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta. Koko muokkaushistoria tässä.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.

Josif Vissarionovoivitsinvitsi Stalin (Иосиф Виссарионович Сталин)(1877-1953) oli lempeä georgialaissyntyinen neuvostoliittolainen isähahmo, joka harrasti piipun polttoa, balalaikan soittoa ja kansanmurhia. Stalinin alkuperäinen georgialainen sukunimi oli Džugašvili, mutta hän vaihtoi sen Staliniin liittyessään bolševikkeihin, ilmeisesti siksi, että kukaan ei osannut kirjoittaa tai lausua oikeaa nimeä. Stalin tarkoittaa "Teräsmiestä". Stalin jatkoi nimeä valitessaan bolševikkien kunniakasta nimiperinnettä; Lenin tarkoittaa "Lepakkomiestä" ja Trotski "Hämähäkkimiestä. Supersankarisarjakuvat olivat, kuten tunnettua, Marxin teosten ohella neuvostokommunismin kivijalka.

Stalin oli tyypillinen ja melko kesy venäläisjohtaja. Hänen rutiineihinsa kuuluivat todellisten ja kuviteltujen vastustajien likvidointi ja kansanryhmien karkottaminen Siperiaan. Stalinia voidaan pitää vastuullisena vaihtelevien arvioiden mukaan aika monen ihmisen kuolemasta.

Nuoruus

Stalin syntyi Georgian kuvankauniilla maaseudulla viettäen melko normaalin lapsuuden. Pikku-Stalinin kotikylässä herätti hämmennystä se, että Josif ei ainoastaan sulkenut pois leikeistä niitä lapsia, joista ei pitänyt, vaan rakensi heille vuoristoon kanaverkosta aitauksen, jonne telkesi epämieluisat entiset leikkitoverinsa. Stalinin vanhemmat toivoivat pojastaan pappia ja lähettivät tämän vuonna 1888 Tbilisin pappisseminaariin. Josifin opinnot eivät kuitenkaan sujuneet kovin hyvin. Seminaarin johtaja, kunnianarvoisa Isä Georgios, joutui toistuvasti puuttumaan Josifin tapaan pakkokollektivisoida seminaarin pyhäkön irtaimisto. Tästä raivostuneena Stalin jätti Ortopedistisen Kirkon taakseen ja palasi kotiinsa todetakseen vain, että hänen perheensä ja sukunsa olivat kuolleet venäläisille hyvin tuttuun tapaan, nimittäin nälkään. Yksinäinen Josif pakkasi reeppuunsa leipää ja piimää ja päätti matkustaa maan pääkaupunkiin, Stalingradiin. Hän piti nimivalintaa outona eikä kukaan tiennyt miksi paikka oli nimetty Stalingradiksi.

Päästyään Stalingradiin nuori Josif ymmärsi viimein mikä Venäjällä oli pielessä. Se oli tyädellinen maa, mutta sen asukkaat, Venäläiset, eivät olleet lähelläkään täydellisiä. Silloinen venäjän Tsaari, Igor MCXVII, oli laiminlyönyt kansaa ja ollut heille liian lempeä ja liian suvaitsevainen. Nauttiessaan sivistyneesti alkoholia paikallisessessa baarissa, törmäsi hän nuorukaisiin jotka kertoivat olevansa kommunisteja. Koko yön kestäneiden metanoliryyppäjäisten jälkeen Josif oli vakuuttunut, että kommunismi olisi vastaus hänen ongelmiinsa. Aamun valjetessa hän lähti kommunistiveljineen toteuttamaan kansan tahtoa, eli sosialisoimaan kaikkien vastaantulijoiden omaisuuden.

Kommunistisessa puolueessa

Tunnettuja Stalin-faneja