Ero sivun ”Ensimmäinen maailmansota” versioiden välillä

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Botti lisäsi: cs:První světová válka)
Rivi 1: Rivi 1:
{{hyvä}}
+
{{hyvä}}
[[Kuva:Episode_wwi.jpg|250px|thumb|Episodi I: Pimeä uhka.]]
+
[[Kuva:Episode_wwi.jpg|250px|thumb|Episodi I: Pimeä uhka.]]
   
{{quote3|Miksi kaikki katsovat minua noin syyttävästi?|[[Gavrilo Princip]]}}
+
{{quote3|Miksi kaikki katsovat minua noin syyttävästi?|[[Gavrilo Princip]]}}
   
{{quote3|Tämäkö muka <u>maailmansota</u>? Ette ole nähneet vielä mitään!|[[Adolf Hitler]]}}
+
{{quote3|Tämäkö muka <u>maailmansota</u>? Ette ole nähneet vielä mitään!|[[Adolf Hitler]]}}
   
'''Ensimmäinen maailmansota''', tunnettu myös nimellä Episodi I, oli vuosina [[1914]] – [[1918]] käyty [[Eurooppa]]an ja [[Lähi-itä]]än keskittynyt [[sota]]. Ensimmäinen maailmansota oli suurenmoinen menestys, joka sai massat haluamaan lisää, ja parinkymmenen vuoden kuluttua ilmestyikin [[toinen maailmansota|jatko-osa]] ”Saksan vastaisku”. Ensimmäisessä maailmansodassa keskityttiin lähinnä kykkimään juoksuhaudoissa ja taistelemaan [[belgia]]laisista mutapelloista. Ensimmäistä maailmansotaa pidetään yleisesti ihmiskunnan historian järkevimpänä saavutuksena. Se vaikutti syvällisesti [[maailmanhistoria]]n kulkuun ja johti suurten eurooppalaisten imperiumien romahdukseen. [[Suomi]] ei osallistunut itse maailmansotaan ollen sen alkaessa vielä osa [[Venäjä]]ä, mutta itsenäistyttyään kenenkään huomaamatta [[1917]] suomalaiset päättivät osoittaa olevansa eurooppalaista sivistyskansaa ja kävivät [[Suomen sisällissota|oman, pienemmän versionsa]].
+
'''Ensimmäinen maailmansota''', tunnettu myös nimellä Episodi I, oli vuosina [[1914]] – [[1918]] käyty [[Eurooppa]]an ja [[Lähi-itä]]än keskittynyt [[sota]]. Ensimmäinen maailmansota oli suurenmoinen menestys, joka sai massat haluamaan lisää, ja parinkymmenen vuoden kuluttua ilmestyikin [[toinen maailmansota|jatko-osa]] ”Saksan vastaisku”. Ensimmäisessä maailmansodassa keskityttiin lähinnä kykkimään juoksuhaudoissa ja taistelemaan [[belgia]]laisista mutapelloista. Ensimmäistä maailmansotaa pidetään yleisesti ihmiskunnan historian järkevimpänä saavutuksena. Se vaikutti syvällisesti [[maailmanhistoria]]n kulkuun ja johti suurten eurooppalaisten imperiumien romahdukseen. [[Suomi]] ei osallistunut itse maailmansotaan ollen sen alkaessa vielä osa [[Venäjä]]ä, mutta itsenäistyttyään kenenkään huomaamatta [[1917]] suomalaiset päättivät osoittaa olevansa eurooppalaista sivistyskansaa ja kävivät [[Suomen sisällissota|oman, pienemmän versionsa]].
   
== Sodan syyt ==
+
== Sodan syyt ==
   
Vaikka sodan alun tapahtumahistoria tunnetaan kohtuullisesti, on kysymys sodan taustatekijöistä ja varsinaisista syistä monimutkainen ja yhä vailla selvää vastausta. Sellaisiksi on mainittu muun muassa:
+
Vaikka sodan alun tapahtumahistoria tunnetaan kohtuullisesti, on kysymys sodan taustatekijöistä ja varsinaisista syistä monimutkainen ja yhä vailla selvää vastausta. Sellaisiksi on mainittu muun muassa:
* [[Vilhelm II|Kiihkeä ja sovitteluun kykenemätön hampuusi]]
+
* [[Vilhelm II|Kiihkeä ja sovitteluun kykenemätön hampuusi]]
* Ratkaisematta jääneet kiistat sipseistä ja siitä, kuka vie roskat ulos
+
* Ratkaisematta jääneet kiistat sipseistä ja siitä, kuka vie roskat ulos
* Monimutkaisten matemaattisten yhtälöiden automatiikka
+
* Monimutkaisten matemaattisten yhtälöiden automatiikka
* [[Eurooppa|Mutkikas ja sirpaleinen palapeli]]
+
* [[Eurooppa|Mutkikas ja sirpaleinen palapeli]]
* Viiveet ja väärinymmärrykset [[MTV3]]:n yöchatissa
+
* Viiveet ja väärinymmärrykset [[MTV3]]:n yöchatissa
* Edeltäneiden vuosikymmenten tora ja kaunat
+
* Edeltäneiden vuosikymmenten tora ja kaunat
* Sotilaallisten kersanttien jäykkyys
+
* Sotilaallisten kersanttien jäykkyys
* Digiaikaan siirtyminen
+
* Digiaikaan siirtyminen
[[1900-luku|1900-luvun]] alussa Euroopan valtatasapainoa oltiin rakentamassa uudelleen [[Saksa]]n yhdistyttyä eurooppalaiseksi suurvallaksi [[1871]]. Saksalaiset alkoivat heti vaatia mahdottomia, kuten oikeutta omaan laivastoon ([[Britannia]]: ”Yeah. In your dreams”.), siirtomaihin ja kansainväliseen määräysvaltaan. Lisäksi saksalaisilla oli paljon hienoja piikkikypäriä, joita he halusivat päästä kokeilemaan.
+
[[1900-luku|1900-luvun]] alussa Euroopan valtatasapainoa oltiin rakentamassa uudelleen [[Saksa]]n yhdistyttyä eurooppalaiseksi suurvallaksi [[1871]]. Saksalaiset alkoivat heti vaatia mahdottomia, kuten oikeutta omaan laivastoon ([[Britannia]]: ”Yeah. In your dreams”.), siirtomaihin ja kansainväliseen määräysvaltaan. Lisäksi saksalaisilla oli paljon hienoja piikkikypäriä, joita he halusivat päästä kokeilemaan.
Euroopassa pidettiin suursotaa pitkään mahdottomana, sillä kaikki Euroopan hallitsijat olivat sukua keskenään, eikä kukaan perheen sisällä tappele. Kukaan ei ollut kuitenkaan ottanut huomioon, että kaikki nämä hallitsijat olivat vähä-älyisiä tai täysin seniilejä. Varmistaakseen [[rauha]]n säilymisen suurvallat keksivät liittosopimukset. Ajatuksena oli, että voimakkaiden suurvaltojen väliset liitot loivat niin suuren pelotteen, ettei kukaan tohdi aloittaa sotaa. Suunnitelma oli hyvä, mutta siinä oli yksi ongelma. Se oli täyttä [[paska]]a.
+
Euroopassa pidettiin suursotaa pitkään mahdottomana, sillä kaikki Euroopan hallitsijat olivat sukua keskenään, eikä kukaan perheen sisällä tappele. Kukaan ei ollut kuitenkaan ottanut huomioon, että kaikki nämä hallitsijat olivat vähä-älyisiä tai täysin seniilejä. Varmistaakseen [[rauha]]n säilymisen suurvallat keksivät liittosopimukset. Ajatuksena oli, että voimakkaiden suurvaltojen väliset liitot loivat niin suuren pelotteen, ettei kukaan tohdi aloittaa sotaa. Suunnitelma oli hyvä, mutta siinä oli yksi ongelma. Se oli täyttä [[paska]]a.
   
=== [[Balkan]] ===
+
=== [[Balkan]] ===
   
Balkanin niemimaata repivät koko [[1800-luku|1800-luvun]] ajan valtiolliset muutokset, kun [[Ottomaanien valtakunta]] heikentyi. Balkanilla valtioiden välille kehittyi kuitenkin normaalit naapuruussuhteet – ne kaikki vihasivat toisiaan. Venäläiset vihasivat itävaltalaisia, itävaltalaiset sietivät vaivoin unkarilaisia, unkarilaiset inhosivat ruteeneja, ruteenit halveksivat bulgarialaisia, bulgarialaiset pitivät romanialaisia viheliäisinä, serbit vihasivat kaikkia eikä kukaan piitannut albaaneista. Tilanne on säilynyt samanlaisena viime aikoihin saakka. Serbit, joilla on ollut aina ”hieman” ongelmia suhteessaan muihin kansoihin, olivat erityisesti aina valmiina ärsyttämään [[Itävalta-Unkari]]n kaksoismonarkiaa. [[Serbia]]lainen Musta käsi -salaseura organisoi Itävalta-Unkarin vastaista toimintaa, mikä piti jännitystä yllä Balkanilla. Järjestön jäsenet esimerkiksi soittivat Itävallan keisari [[Frans Joosef]]in ovikelloa Wienissä ja juoksivat karkuun. He myös asettelivat nastoja unkarilaissenaattorien tuoleille Budapestissa. Itävalta-Unkarin mitta alkoi olla täynnä, kun Musta käsi toimitti keisarillisiin tanssiaisiin paukkusikareja ja virtsasi samppanjapulloon vuonna [[1913]].
+
Balkanin niemimaata repivät koko [[1800-luku|1800-luvun]] ajan valtiolliset muutokset, kun [[Ottomaanien valtakunta]] heikentyi. Balkanilla valtioiden välille kehittyi kuitenkin normaalit naapuruussuhteet – ne kaikki vihasivat toisiaan. Venäläiset vihasivat itävaltalaisia, itävaltalaiset sietivät vaivoin unkarilaisia, unkarilaiset inhosivat ruteeneja, ruteenit halveksivat bulgarialaisia, bulgarialaiset pitivät romanialaisia viheliäisinä, serbit vihasivat kaikkia eikä kukaan piitannut albaaneista. Tilanne on säilynyt samanlaisena viime aikoihin saakka. Serbit, joilla on ollut aina ”hieman” ongelmia suhteessaan muihin kansoihin, olivat erityisesti aina valmiina ärsyttämään [[Itävalta-Unkari]]n kaksoismonarkiaa. [[Serbia]]lainen Musta käsi -salaseura organisoi Itävalta-Unkarin vastaista toimintaa, mikä piti jännitystä yllä Balkanilla. Järjestön jäsenet esimerkiksi soittivat Itävallan keisari [[Frans Joosef]]in ovikelloa Wienissä ja juoksivat karkuun. He myös asettelivat nastoja unkarilaissenaattorien tuoleille Budapestissa. Itävalta-Unkarin mitta alkoi olla täynnä, kun Musta käsi toimitti keisarillisiin tanssiaisiin paukkusikareja ja virtsasi samppanjapulloon vuonna [[1913]].
   
=== Sarajevon laukaukset ===
+
=== Sarajevon laukaukset ===
[[Kuva:FFerdinand.jpg|thumb|250px|Gavrilo Princip tekee emämunauksen.]]
+
[[Kuva:FFerdinand.jpg|thumb|250px|Gavrilo Princip tekee emämunauksen.]]
Ensimmäinen maailmansota käynnistyi kuvaan sopivasti täysin idioottimaisesta välikohtauksesta Balkanilla. Musta käsi oli päättänyt ruveta kovaksi ja ”kakuttaa” Itävallan kruununperillisen, arkkiherttua [[Franz Ferdinand]]in, kun tämä vieraili Sarajevossa nykyisessä [[Bosnia-Hertsegovina]]ssa. Kakutus on elänyt [[aktivismi|aktivistipiireissä]] jo pitkään. Sillä kiinnitetään koherentisti huomiota merkittävään epäkohtaan heittämällä kakku päin tärkeän henkilön näköä. Musta käsi oli kuitenkin rahapulassa [[kesäkuu]]ssa 1914, ja Sarajevon konditoriat eivät olleet halvimmasta päästä. Aktivistijoukolle ei tullut mieleen leipoa kakkua itse, vaan he päättivät muuttaa suunnitelmaa ja kastella arkkiherttuan vesipistoolilla. [[Gavrilo Princip]] -niminen [[terroristi|aktivisti]] otti hoitaakseen vesipistoolin hankkimisen. Epähuomiossa Princip, joka ei ollut varsinaisesti nero sanan perinteisessä merkityksessä, osti oikean aseen ja tuli ampuneeksi kruununperillisen ja tämän puolison [[28. kesäkuuta]] 1914.
+
Ensimmäinen maailmansota käynnistyi kuvaan sopivasti täysin idioottimaisesta välikohtauksesta Balkanilla. Musta käsi oli päättänyt ruveta kovaksi ja ”kakuttaa” Itävallan kruununperillisen, arkkiherttua [[Franz Ferdinand]]in, kun tämä vieraili Sarajevossa nykyisessä [[Bosnia-Hertsegovina]]ssa. Kakutus on elänyt [[aktivismi|aktivistipiireissä]] jo pitkään. Sillä kiinnitetään koherentisti huomiota merkittävään epäkohtaan heittämällä kakku päin tärkeän henkilön näköä. Musta käsi oli kuitenkin rahapulassa [[kesäkuu]]ssa 1914, ja Sarajevon konditoriat eivät olleet halvimmasta päästä. Aktivistijoukolle ei tullut mieleen leipoa kakkua itse, vaan he päättivät muuttaa suunnitelmaa ja kastella arkkiherttuan vesipistoolilla. [[Gavrilo Princip]] -niminen [[terroristi|aktivisti]] otti hoitaakseen vesipistoolin hankkimisen. Epähuomiossa Princip, joka ei ollut varsinaisesti nero sanan perinteisessä merkityksessä, osti oikean aseen ja tuli ampuneeksi kruununperillisen ja tämän puolison [[28. kesäkuuta]] 1914.
 
 
Itävalta-Unkari ei ollut tapahtumasta mielissään, vaan esitti Serbialle uhkavaatimuksen, jossa vaadittiin mm. ovikellonsoittelun ja muun älyttömän keppostelun lopettamista. Serbia ei tietenkään moiseen suostunut. Itävalta-Unkari julisti Serbialle sodan [[28. heinäkuuta]] 1914. Tämän jälkeen Serbian kuningas ilmoitti luulleensa, että uhkavaatimus oli vain leikkiä, mutta enää selitys ei auttanut.
+
Itävalta-Unkari ei ollut tapahtumasta mielissään, vaan esitti Serbialle uhkavaatimuksen, jossa vaadittiin mm. ovikellonsoittelun ja muun älyttömän keppostelun lopettamista. Serbia ei tietenkään moiseen suostunut. Itävalta-Unkari julisti Serbialle sodan [[28. heinäkuuta]] 1914. Tämän jälkeen Serbian kuningas ilmoitti luulleensa, että uhkavaatimus oli vain leikkiä, mutta enää selitys ei auttanut.
   
== Liittokuntien aktivointi ==
+
== Liittokuntien aktivointi ==
[[Kuva:Borodino.jpg|thumb|200px|Sen piti olla tällaista...]]
+
[[Kuva:Borodino.jpg|thumb|200px|Sen piti olla tällaista...]]
Itävalta-Unkarin sodanjulistus Serbialle aiheutti suurta hämminkiä Euroopassa, sillä liittosopimukset piti kaivaa ensimmäistä kertaa laatikon pohjalta ja katsoa, mitä niissä oikein lukikaan. [[Venäjä]] ilmoitti tukevansa Serbiaa ja julisti liikekannallepanon. Tämän seurauksena [[Saksa]]n oli aktivoitava liittosopimuksensa Itävalta-Unkarin kanssa, mikä velvoitti [[Ranska]]n ryhtymään toimenpiteisiin Venäjän rinnalla. Sodanjulistuksia risteili niin paljon elo-syyskuun 1914 aikana, että sähkepalvelut tukkeutuivat ja ajoittain ilmoitukset menivät vääriin osoitteisiin. Osoitevirhe aiheutti mm. [[Bulgaria]]n ja Ottomaanien valtakunnan liittymisen sotaan. [[Iso-Britannia]] pidättyi aluksi toimista, sillä hallituksen kaikki voimavarat menivät eri liittosopimusten tulkintaan. Kävi ilmi, että Britannian olisi julistettava sota kenelle tahansa, joka pilkkaisi [[Belgia]]a tai toisi joukkojaan sen alueelle. Ja [[saksalaiset]] perhana soikoon veivät.
+
Itävalta-Unkarin sodanjulistus Serbialle aiheutti suurta hämminkiä Euroopassa, sillä liittosopimukset piti kaivaa ensimmäistä kertaa laatikon pohjalta ja katsoa, mitä niissä oikein lukikaan. [[Venäjä]] ilmoitti tukevansa Serbiaa ja julisti liikekannallepanon. Tämän seurauksena [[Saksa]]n oli aktivoitava liittosopimuksensa Itävalta-Unkarin kanssa, mikä velvoitti [[Ranska]]n ryhtymään toimenpiteisiin Venäjän rinnalla. Sodanjulistuksia risteili niin paljon elo-syyskuun 1914 aikana, että sähkepalvelut tukkeutuivat ja ajoittain ilmoitukset menivät vääriin osoitteisiin. Osoitevirhe aiheutti mm. [[Bulgaria]]n ja Ottomaanien valtakunnan liittymisen sotaan. [[Iso-Britannia]] pidättyi aluksi toimista, sillä hallituksen kaikki voimavarat menivät eri liittosopimusten tulkintaan. Kävi ilmi, että Britannian olisi julistettava sota kenelle tahansa, joka pilkkaisi [[Belgia]]a tai toisi joukkojaan sen alueelle. Ja [[saksalaiset]] perhana soikoon veivät.
   
[[Sveitsi]] olisi joutunut mukaan sotaan, mutta sen liittosopimukset oli talletettu pankkiholviin, jonka numeroyhdistelmä oli unohtunut. Sveitsi jäi tämän takia pois sodasta. [[Ruotsi]] oli solminut niin monta liittosopimusta, että ne kumosivat toisensa, ja [[Tanska]]n liittosopimukset olivat ”hävinneet”. [[Espanja]]n liittosopimuksen mukaan maa joutuisi aseisiin vain, mikäli [[portugali]]laiset loukkaisivat [[Kreikka|Kreika]]n suvereniteettia sillä edellytyksellä, että [[Romania]] tekisi maihinnousun [[Irlanti]]in. Koska näin ei käynyt, myös Espanja pitäytyi sodan ulkopuolella.
+
[[Sveitsi]] olisi joutunut mukaan sotaan, mutta sen liittosopimukset oli talletettu pankkiholviin, jonka numeroyhdistelmä oli unohtunut. Sveitsi jäi tämän takia pois sodasta. [[Ruotsi]] oli solminut niin monta liittosopimusta, että ne kumosivat toisensa, ja [[Tanska]]n liittosopimukset olivat ”hävinneet”. [[Espanja]]n liittosopimuksen mukaan maa joutuisi aseisiin vain, mikäli [[portugali]]laiset loukkaisivat [[Kreikka|Kreika]]n suvereniteettia sillä edellytyksellä, että [[Romania]] tekisi maihinnousun [[Irlanti]]in. Koska näin ei käynyt, myös Espanja pitäytyi sodan ulkopuolella.
[[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]] ei olisi millään huvittanut tulla sotaan mukaan, sillä sitä pidettiin eurooppalaisten omana juttuna. Kun saksalainen sukellusvene upotti ’’S/S Lusitanian’’ [[1916]] ja pari amerikkalaistakin hukkui, mielipide Yhdysvalloissa muuttui. Sotaan Yhdysvallat liittyi kuitenkin vasta [[1917]], kun saksalaiset olivat salaa yrittäneet saada [[Meksiko]]n lopettamaan tequilan viennin pohjoisrajan yli. Lisäksi oli hyvä päästä Eurooppaan, kun vaaralliset [[kommunisti]]t päättivät uudistaa hieman Venäjän hallintojärjestelmää.
+
[[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]] ei olisi millään huvittanut tulla sotaan mukaan, sillä sitä pidettiin eurooppalaisten omana juttuna. Kun saksalainen sukellusvene upotti ’’S/S Lusitanian’’ [[1916]] ja pari amerikkalaistakin hukkui, mielipide Yhdysvalloissa muuttui. Sotaan Yhdysvallat liittyi kuitenkin vasta [[1917]], kun saksalaiset olivat salaa yrittäneet saada [[Meksiko]]n lopettamaan tequilan viennin pohjoisrajan yli. Lisäksi oli hyvä päästä Eurooppaan, kun vaaralliset [[kommunisti]]t päättivät uudistaa hieman Venäjän hallintojärjestelmää.
   
== Sodan kulku ==
+
== Sodan kulku ==
[[Kuva:WWI_mud.jpg|thumb|200px|...mutta siitä tulikin tällaista.]]
+
[[Kuva:WWI_mud.jpg|thumb|200px|...mutta siitä tulikin tällaista.]]
Länsirintamalta ei mitään uutta.
+
Länsirintamalta ei mitään uutta.
# Innokas hyökkääminen
+
# Innokas hyökkääminen
# Hätääntyminen
+
# Hätääntyminen
# Innokas pakeneminen
+
# Innokas pakeneminen
# Innokas paikoilleen juuttunut asemasota
+
# Innokas paikoilleen juuttunut asemasota
   
Tutkijoiden rekonstruktio itärintamalta on seuraava:
+
Tutkijoiden rekonstruktio itärintamalta on seuraava:
# Hyökkäys
+
# Hyökkäys
# Epäröinti
+
# Epäröinti
# Lievä paniikki
+
# Lievä paniikki
# Voimakas paniikki
+
# Voimakas paniikki
# Rauhantahtoinen eurooppalaishenkinen ulkopolitiikka
+
# Rauhantahtoinen eurooppalaishenkinen ulkopolitiikka
   
== Sodan seuraukset ==
+
== Sodan seuraukset ==
Ensimmäinen maailmansota tunnettiin ”sotana, joka lopettaa kaikki sodat, ainakin melkein”.
+
Ensimmäinen maailmansota tunnettiin ”sotana, joka lopettaa kaikki sodat, ainakin melkein”.
* Paljon ihmisiä kuoli.
+
* Paljon ihmisiä kuoli.
* [[Saksa]]n keisarikunta romahti, ja sen korvasi [[Weimarin tasavalta|Weimarin ”Kaappaa valta äärioikeistolaisen kannattajajoukkosi kanssa” -tasavalta]].
+
* [[Saksa]]n keisarikunta romahti, ja sen korvasi [[Weimarin tasavalta|Weimarin ”Kaappaa valta äärioikeistolaisen kannattajajoukkosi kanssa” -tasavalta]].
* [[Itävalta-Unkari]]n kaksoismonarkia hajosi, ja Wienin taideakatemian sisäänpääsykiintiöitä tiukennettiin. Tämä johti siihen, että eräs nuori korpraali nimeltään [[Adolf Hitler]] ei ''edelleenkään'' päässyt sisään. Tämä oli selkeä moka.
+
* [[Itävalta-Unkari]]n kaksoismonarkia hajosi, ja Wienin taideakatemian sisäänpääsykiintiöitä tiukennettiin. Tämä johti siihen, että eräs nuori korpraali nimeltään [[Adolf Hitler]] ei ''edelleenkään'' päässyt sisään. Tämä oli selkeä moka.
* [[Ottomaanien valtakunta]] romahti, tosin enimmäkseen omia aikojaan.
+
* [[Ottomaanien valtakunta]] romahti, tosin enimmäkseen omia aikojaan.
* [[Venäjä]]n keisarikunta romahti ja tsaari [[Nikolai II]]:lle kävi kehnosti.
+
* [[Venäjä]]n keisarikunta romahti ja tsaari [[Nikolai II]]:lle kävi kehnosti.
* [[Iso-Britannia|Ison-Britannian]] suurvalta-aika päättyi. Britit eivät tosin ole huomanneet asiaa vieläkään.
+
* [[Iso-Britannia|Ison-Britannian]] suurvalta-aika päättyi. Britit eivät tosin ole huomanneet asiaa vieläkään.
* [[Belgia]] sai tuntea olevansa tärkeä, kun [[maailmanhistoria]]a muokanneita taisteluita käytiin sen maaperällä ensimmäistä kertaa sitten [[Waterloo]]n.
+
* [[Belgia]] sai tuntea olevansa tärkeä, kun [[maailmanhistoria]]a muokanneita taisteluita käytiin sen maaperällä ensimmäistä kertaa sitten [[Waterloo]]n.
* [[Eurooppa]]an syntyi joukko uusia kärpäsenlian kokoisia [[valtio]]ita, kuten [[Viro]], [[Suomi]] ja [[Tšekkoslovakia]], joille löytyi hyvää käyttöä sodan jatko-osissa.
+
* [[Eurooppa]]an syntyi joukko uusia kärpäsenlian kokoisia [[valtio]]ita, kuten [[Viro]], [[Suomi]] ja [[Tšekkoslovakia]], joille löytyi hyvää käyttöä sodan jatko-osissa.
* Serbit vihasivat yhä kaikkia.
+
* Serbit vihasivat yhä kaikkia.
* Kukaan ei edelleenkään piitannut albaaneista.
+
* Kukaan ei edelleenkään piitannut albaaneista.
* [[Toinen maailmansota|Suuren suosion ja osallistujamäärän saavuttanut jatko-osa]]
+
* [[Toinen maailmansota|Suuren suosion ja osallistujamäärän saavuttanut jatko-osa]]
   
== Versailles'n rauhansopimus ==
+
== Versailles'n rauhansopimus ==
Sodan päätyttyä Saksan johtamien keskusvaltojen tappioon, kokoontuivat voittajat keskenään miettimään, kuinka parhaiten nöyryyttää niitä. [[Yhdysvaltain presidentti]] [[Woodrow Wilson]] piti tärkeimpänä sotien ehkäisyä tulevaisuudessa, jottei amerikkalaisten tarvitsisi enää toistamiseen pelastaa brittejä ja ranskalaisia pulasta kaukana kotoa. Kaikkien muiden mielestä tärkeintä oli ärsyttää saksalaisia mahdollisimman paljon. Versailles'n rauhansopimus oli erityisen ankara Saksalle. Sopimus määräsi mm., että:
+
Sodan päätyttyä Saksan johtamien keskusvaltojen tappioon, kokoontuivat voittajat keskenään miettimään, kuinka parhaiten nöyryyttää niitä. [[Yhdysvaltain presidentti]] [[Woodrow Wilson]] piti tärkeimpänä sotien ehkäisyä tulevaisuudessa, jottei amerikkalaisten tarvitsisi enää toistamiseen pelastaa brittejä ja ranskalaisia pulasta kaukana kotoa. Kaikkien muiden mielestä tärkeintä oli ärsyttää saksalaisia mahdollisimman paljon. Versailles'n rauhansopimus oli erityisen ankara Saksalle. Sopimus määräsi mm., että:
 
* Saksa riisuttiin aseista ja sen sotavoimien varustautumiselle asetettiin rajoituksia. Erityisen nöyryyttävänä [[saksalaiset]] pitivät sitä, että aseistus rajoitettiin jalkarätteihin ja ritsoihin.
 
* Saksa riisuttiin aseista ja sen sotavoimien varustautumiselle asetettiin rajoituksia. Erityisen nöyryyttävänä [[saksalaiset]] pitivät sitä, että aseistus rajoitettiin jalkarätteihin ja ritsoihin.
 
* Saksaa pidettiin yksin syyllisenä sotaan, ja saksalaisista arvottiin sattumanvaraisesti yksi henkilö, korpraali Helmut Schmidt, joka todettiin vielä yksilönä yksin syylliseksi sotaan. Hänet asetettiin häpeäpaaluun ja Ranskan pääministeri Georges Clemenceau teki häntä kohti rivoja eleitä.
 
* Saksaa pidettiin yksin syyllisenä sotaan, ja saksalaisista arvottiin sattumanvaraisesti yksi henkilö, korpraali Helmut Schmidt, joka todettiin vielä yksilönä yksin syylliseksi sotaan. Hänet asetettiin häpeäpaaluun ja Ranskan pääministeri Georges Clemenceau teki häntä kohti rivoja eleitä.
Rivi 75: Rivi 75:
 
* Saksa sai maksaa kaikki sodan aikana tapahtuneet vahingot. Koska Saksan keisarikunta ei ollut ottanut vahinkovakuutusta, joutui se maksamaan itse valtavan korvaussumman voittajavaltioille.
 
* Saksa sai maksaa kaikki sodan aikana tapahtuneet vahingot. Koska Saksan keisarikunta ei ollut ottanut vahinkovakuutusta, joutui se maksamaan itse valtavan korvaussumman voittajavaltioille.
 
* Keisari [[Vilhelm II]]:n viikset todettiin virallisesti naurettaviksi.
 
* Keisari [[Vilhelm II]]:n viikset todettiin virallisesti naurettaviksi.
Saksassa Versailles'n sopimusta pidettiin yleisesti ”häpeärauhana”, ja koko juttu päätettiin ottaa uusiksi jonkin ajan kuluttua.
+
Saksassa Versailles'n sopimusta pidettiin yleisesti ”häpeärauhana”, ja koko juttu päätettiin ottaa uusiksi jonkin ajan kuluttua.
   
== Katso myös ==
+
== Katso myös ==
 
* [[Maailmansota|Maailmansota (täsmennyssivu)]]: Luettelo maailmansodista
 
* [[Maailmansota|Maailmansota (täsmennyssivu)]]: Luettelo maailmansodista
* [[Luettelo sodista]]
+
* [[Luettelo sodista]]
   
[[Luokka:Sodat]][[Luokka:Tapahtumat]][[Luokka:Maailmansodat]]
+
[[Luokka:Sodat]][[Luokka:Tapahtumat]][[Luokka:Maailmansodat]]
   
[[cs:První světová válka]]
+
[[cs:První světová válka]]
[[da:1. verdenskrig]]
+
[[da:1. verdenskrig]]
[[de:Erster Weltkrieg]]
+
[[de:Erster Weltkrieg]]
[[en:World War I]]
+
[[en:World War I]]
[[es:Primera Guerra Mundial]]
+
[[es:Primera Guerra Mundial]]
[[he:מלחמת העולם הראשונה]]
+
[[he:מלחמת העולם הראשונה]]
[[it:Prima Guerra Mondiale]]
+
[[it:Prima Guerra Mondiale]]
[[ja:第一次世界大戦]]
+
[[ja:第一次世界大戦]]
[[nl:Eerste Wereldoorlog]]
+
[[nl:Eerste Wereldoorlog]]
[[pl:I wojna światowa]]
+
[[pl:I wojna światowa]]
 
[[pt:Primeira Guerra Mundial]]
 
[[pt:Primeira Guerra Mundial]]

Versio 15. maaliskuuta 2008 kello 21.10

Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.
Episodi I: Pimeä uhka.

”Miksi kaikki katsovat minua noin syyttävästi?”

~Gavrilo Princip

”Tämäkö muka maailmansota? Ette ole nähneet vielä mitään!”

~Adolf Hitler

Ensimmäinen maailmansota, tunnettu myös nimellä Episodi I, oli vuosina 19141918 käyty Eurooppaan ja Lähi-itään keskittynyt sota. Ensimmäinen maailmansota oli suurenmoinen menestys, joka sai massat haluamaan lisää, ja parinkymmenen vuoden kuluttua ilmestyikin jatko-osa ”Saksan vastaisku”. Ensimmäisessä maailmansodassa keskityttiin lähinnä kykkimään juoksuhaudoissa ja taistelemaan belgialaisista mutapelloista. Ensimmäistä maailmansotaa pidetään yleisesti ihmiskunnan historian järkevimpänä saavutuksena. Se vaikutti syvällisesti maailmanhistorian kulkuun ja johti suurten eurooppalaisten imperiumien romahdukseen. Suomi ei osallistunut itse maailmansotaan ollen sen alkaessa vielä osa Venäjää, mutta itsenäistyttyään kenenkään huomaamatta 1917 suomalaiset päättivät osoittaa olevansa eurooppalaista sivistyskansaa ja kävivät oman, pienemmän versionsa.

Sodan syyt

Vaikka sodan alun tapahtumahistoria tunnetaan kohtuullisesti, on kysymys sodan taustatekijöistä ja varsinaisista syistä monimutkainen ja yhä vailla selvää vastausta. Sellaisiksi on mainittu muun muassa:

1900-luvun alussa Euroopan valtatasapainoa oltiin rakentamassa uudelleen Saksan yhdistyttyä eurooppalaiseksi suurvallaksi 1871. Saksalaiset alkoivat heti vaatia mahdottomia, kuten oikeutta omaan laivastoon (Britannia: ”Yeah. In your dreams”.), siirtomaihin ja kansainväliseen määräysvaltaan. Lisäksi saksalaisilla oli paljon hienoja piikkikypäriä, joita he halusivat päästä kokeilemaan. Euroopassa pidettiin suursotaa pitkään mahdottomana, sillä kaikki Euroopan hallitsijat olivat sukua keskenään, eikä kukaan perheen sisällä tappele. Kukaan ei ollut kuitenkaan ottanut huomioon, että kaikki nämä hallitsijat olivat vähä-älyisiä tai täysin seniilejä. Varmistaakseen rauhan säilymisen suurvallat keksivät liittosopimukset. Ajatuksena oli, että voimakkaiden suurvaltojen väliset liitot loivat niin suuren pelotteen, ettei kukaan tohdi aloittaa sotaa. Suunnitelma oli hyvä, mutta siinä oli yksi ongelma. Se oli täyttä paskaa.

Balkan

Balkanin niemimaata repivät koko 1800-luvun ajan valtiolliset muutokset, kun Ottomaanien valtakunta heikentyi. Balkanilla valtioiden välille kehittyi kuitenkin normaalit naapuruussuhteet – ne kaikki vihasivat toisiaan. Venäläiset vihasivat itävaltalaisia, itävaltalaiset sietivät vaivoin unkarilaisia, unkarilaiset inhosivat ruteeneja, ruteenit halveksivat bulgarialaisia, bulgarialaiset pitivät romanialaisia viheliäisinä, serbit vihasivat kaikkia eikä kukaan piitannut albaaneista. Tilanne on säilynyt samanlaisena viime aikoihin saakka. Serbit, joilla on ollut aina ”hieman” ongelmia suhteessaan muihin kansoihin, olivat erityisesti aina valmiina ärsyttämään Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaa. Serbialainen Musta käsi -salaseura organisoi Itävalta-Unkarin vastaista toimintaa, mikä piti jännitystä yllä Balkanilla. Järjestön jäsenet esimerkiksi soittivat Itävallan keisari Frans Joosefin ovikelloa Wienissä ja juoksivat karkuun. He myös asettelivat nastoja unkarilaissenaattorien tuoleille Budapestissa. Itävalta-Unkarin mitta alkoi olla täynnä, kun Musta käsi toimitti keisarillisiin tanssiaisiin paukkusikareja ja virtsasi samppanjapulloon vuonna 1913.

Sarajevon laukaukset

Gavrilo Princip tekee emämunauksen.

Ensimmäinen maailmansota käynnistyi kuvaan sopivasti täysin idioottimaisesta välikohtauksesta Balkanilla. Musta käsi oli päättänyt ruveta kovaksi ja ”kakuttaa” Itävallan kruununperillisen, arkkiherttua Franz Ferdinandin, kun tämä vieraili Sarajevossa nykyisessä Bosnia-Hertsegovinassa. Kakutus on elänyt aktivistipiireissä jo pitkään. Sillä kiinnitetään koherentisti huomiota merkittävään epäkohtaan heittämällä kakku päin tärkeän henkilön näköä. Musta käsi oli kuitenkin rahapulassa kesäkuussa 1914, ja Sarajevon konditoriat eivät olleet halvimmasta päästä. Aktivistijoukolle ei tullut mieleen leipoa kakkua itse, vaan he päättivät muuttaa suunnitelmaa ja kastella arkkiherttuan vesipistoolilla. Gavrilo Princip -niminen aktivisti otti hoitaakseen vesipistoolin hankkimisen. Epähuomiossa Princip, joka ei ollut varsinaisesti nero sanan perinteisessä merkityksessä, osti oikean aseen ja tuli ampuneeksi kruununperillisen ja tämän puolison 28. kesäkuuta 1914.

Itävalta-Unkari ei ollut tapahtumasta mielissään, vaan esitti Serbialle uhkavaatimuksen, jossa vaadittiin mm. ovikellonsoittelun ja muun älyttömän keppostelun lopettamista. Serbia ei tietenkään moiseen suostunut. Itävalta-Unkari julisti Serbialle sodan 28. heinäkuuta 1914. Tämän jälkeen Serbian kuningas ilmoitti luulleensa, että uhkavaatimus oli vain leikkiä, mutta enää selitys ei auttanut.

Liittokuntien aktivointi

Sen piti olla tällaista...

Itävalta-Unkarin sodanjulistus Serbialle aiheutti suurta hämminkiä Euroopassa, sillä liittosopimukset piti kaivaa ensimmäistä kertaa laatikon pohjalta ja katsoa, mitä niissä oikein lukikaan. Venäjä ilmoitti tukevansa Serbiaa ja julisti liikekannallepanon. Tämän seurauksena Saksan oli aktivoitava liittosopimuksensa Itävalta-Unkarin kanssa, mikä velvoitti Ranskan ryhtymään toimenpiteisiin Venäjän rinnalla. Sodanjulistuksia risteili niin paljon elo-syyskuun 1914 aikana, että sähkepalvelut tukkeutuivat ja ajoittain ilmoitukset menivät vääriin osoitteisiin. Osoitevirhe aiheutti mm. Bulgarian ja Ottomaanien valtakunnan liittymisen sotaan. Iso-Britannia pidättyi aluksi toimista, sillä hallituksen kaikki voimavarat menivät eri liittosopimusten tulkintaan. Kävi ilmi, että Britannian olisi julistettava sota kenelle tahansa, joka pilkkaisi Belgiaa tai toisi joukkojaan sen alueelle. Ja saksalaiset perhana soikoon veivät.

Sveitsi olisi joutunut mukaan sotaan, mutta sen liittosopimukset oli talletettu pankkiholviin, jonka numeroyhdistelmä oli unohtunut. Sveitsi jäi tämän takia pois sodasta. Ruotsi oli solminut niin monta liittosopimusta, että ne kumosivat toisensa, ja Tanskan liittosopimukset olivat ”hävinneet”. Espanjan liittosopimuksen mukaan maa joutuisi aseisiin vain, mikäli portugalilaiset loukkaisivat Kreikan suvereniteettia sillä edellytyksellä, että Romania tekisi maihinnousun Irlantiin. Koska näin ei käynyt, myös Espanja pitäytyi sodan ulkopuolella. Yhdysvaltoja ei olisi millään huvittanut tulla sotaan mukaan, sillä sitä pidettiin eurooppalaisten omana juttuna. Kun saksalainen sukellusvene upotti ’’S/S Lusitanian’’ 1916 ja pari amerikkalaistakin hukkui, mielipide Yhdysvalloissa muuttui. Sotaan Yhdysvallat liittyi kuitenkin vasta 1917, kun saksalaiset olivat salaa yrittäneet saada Meksikon lopettamaan tequilan viennin pohjoisrajan yli. Lisäksi oli hyvä päästä Eurooppaan, kun vaaralliset kommunistit päättivät uudistaa hieman Venäjän hallintojärjestelmää.

Sodan kulku

...mutta siitä tulikin tällaista.

Länsirintamalta ei mitään uutta.

  1. Innokas hyökkääminen
  2. Hätääntyminen
  3. Innokas pakeneminen
  4. Innokas paikoilleen juuttunut asemasota

Tutkijoiden rekonstruktio itärintamalta on seuraava:

  1. Hyökkäys
  2. Epäröinti
  3. Lievä paniikki
  4. Voimakas paniikki
  5. Rauhantahtoinen eurooppalaishenkinen ulkopolitiikka

Sodan seuraukset

Ensimmäinen maailmansota tunnettiin ”sotana, joka lopettaa kaikki sodat, ainakin melkein”.

Versailles'n rauhansopimus

Sodan päätyttyä Saksan johtamien keskusvaltojen tappioon, kokoontuivat voittajat keskenään miettimään, kuinka parhaiten nöyryyttää niitä. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson piti tärkeimpänä sotien ehkäisyä tulevaisuudessa, jottei amerikkalaisten tarvitsisi enää toistamiseen pelastaa brittejä ja ranskalaisia pulasta kaukana kotoa. Kaikkien muiden mielestä tärkeintä oli ärsyttää saksalaisia mahdollisimman paljon. Versailles'n rauhansopimus oli erityisen ankara Saksalle. Sopimus määräsi mm., että:

  • Saksa riisuttiin aseista ja sen sotavoimien varustautumiselle asetettiin rajoituksia. Erityisen nöyryyttävänä saksalaiset pitivät sitä, että aseistus rajoitettiin jalkarätteihin ja ritsoihin.
  • Saksaa pidettiin yksin syyllisenä sotaan, ja saksalaisista arvottiin sattumanvaraisesti yksi henkilö, korpraali Helmut Schmidt, joka todettiin vielä yksilönä yksin syylliseksi sotaan. Hänet asetettiin häpeäpaaluun ja Ranskan pääministeri Georges Clemenceau teki häntä kohti rivoja eleitä.
  • Saksa menetti siirtomaansa, jotka koostuivat hapankaalipurkittamosta Tanganjikalla.
  • Saksa sai maksaa kaikki sodan aikana tapahtuneet vahingot. Koska Saksan keisarikunta ei ollut ottanut vahinkovakuutusta, joutui se maksamaan itse valtavan korvaussumman voittajavaltioille.
  • Keisari Vilhelm II:n viikset todettiin virallisesti naurettaviksi.

Saksassa Versailles'n sopimusta pidettiin yleisesti ”häpeärauhana”, ja koko juttu päätettiin ottaa uusiksi jonkin ajan kuluttua.

Katso myös