Zvi Mazel

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zvi Mazelin näkemys Ruotsista.
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Zvi Mazel.

Zvi Mazel (צבי מזאל,s. 4. maaliskuuta 1939) on israelilainen taidekriitikko ja diplomaatti, joka on toiminut myös terapeuttina erikoistuen antisemitismin etädiagnooseihin. Terapeuttina Mazel on itseoppinut perustanaan oma vaikea mielisairautensa. Vain Israelissa voi Mazelin kaltainen henkilö päätyä diplomaatiksi.

Mazelin ensimmäinen lähettiläänpesti oli Israelin Antananarivon-lähetystössä Madagaskarilla. Tässä toimessa hän sai oletettavasti hoitamatta jääneen vesikauhutartunnan paikalliselta lemurilta (Madagaskar oli vuonna 1965 tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen 20 vuotta kummituseläinten hallinnassa). Mazel kykeni palvelemaan suurlähettiläänä tämän jälkeen myös Egyptissä ja Romaniassa. Ongelmat alkoivat vasta, kun hänet erehdyttiin sijoittamaan johonkin demokraattiseen ja kehittyneeseen valtioon, tässä tapauksessa Ruotsiin. Mazel räyhäsi Tukohlmassa tavalla, joka saa Nikita Hruštšovin muistuttamaan Buckinghamin palatsin hovimestaria. Suurlähettiläs julisti Ruotsin maailman antisemitistisimmäksi valtioksi, joka oli vain kukonaskelen päässä kristalliyöstä ja Nürnbergin laeista. Hän laati luetteloita antisemiiteistä, joihin lukeutuivat yleensä koko Ruotsin hallitus ja muutkin poliitikot, erityisesti ulkoministerit Sten Andersson ja Anna Lindh sekä YK-lähettiläs Pierre Schori, jota Mazel on luonnehtinut ”ammattimaiseksi Israelin vihaajaksi”. Mazel on luokitellut myös arkkipiispa K. G. Hammarin antisemiitiksi tämän todettua, että kuluttajan olisi hyvä tietää tuotteiden alkuperämaa myös kansainvälisen oikeuden valossa. Mazelin mukaan kansainvälisen oikeuden ja alkuperämaamerkintöjen yhdistäminen on yksinomaan kauf nicht bei Juden -kampanja.

Mazel on paljastanut suuren salaliiton, jonka kautta Ruotsin sosialidemokraattinen puolue, jonka pääasiallinen tarkoitus on juutalaisten hävittäminen, kontrolloi Ruotsin lehdistöä siten, että koko kuningaskunnassa ei vallitse minkäänlaista lehdistönvapautta. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Ruotsi sijoittuu johdonmukaisesti lehdistönvapausindeksin huipulle, ja ainoa SDP-kytkös valtakunnallisten lehtien tasolla on Aftonbladet, josta ammattijärjestö omistaa huimat 9 prosenttia. Mazelin mukaan Ruotsin sosialidemokraatit täyttävät maan median ”päivittäisillä kiihotuksilla juutalaisten tappamiseksi”.

Zvi Mazelia pidetään uuden poliittisen liikkeen, antisvetisismin, perustajana. Hän on julkaissut lukuisia antisvetisistisiä teoksia, kuten ”Ruotsalaisista ja heidän valheistaan”, ”Ruotsalaisuus musiikissa” ja kuuluisan paljastusdokumentin ”Sveavägenin viisaiden pöytäkirjat”, joka paljastaa ruotsalaisten sosialidemokraattien pyrkimykset maailmanhallintaan.

Vuonna 2004 Mazel harjoitti taidekritiikkiä tuhoamalla Tukholman Historiska muséetin edustalle rakennetun installaation. Israelin(juutalais)-ruotsalaisen taiteilija Dror Feilerin installaatio sisälsi J. S. Bachin musiikkia, verenvärisellä nesteellä täytetyn altaan, jossa kellui palestiinalaisen itsemurhaterroristin kuva, tekstin ”Lumikki”, kolme valonheitintä ja nimen ”Snövit och sanningens vansinne”. Mazel huomasi tarkkanäköisesti, että ainoa mitenkään mahdollinen näistä elementeistä muodostettava tulkinta olisi väistämättä antisemiittistä kansanmurhapropagandaa, joka aiheuttaisi hänen perheensä lähettämisen Auschwitziin. Mazel laati teoksesta kritiikin kaatamalla valonheittimet altaaseen ja aiheuttamalla oikosulun sekä yleisen vaaratilanteen. Mazel ei ottanut kantaa siihen, edustiko teos ns. rappiotaidetta, mutta hän sai joka tapauksessa sittemmin Ariel Sharonilta arvostetun israelilaisen kulttuuri- ja sananvapauspalkinnon ansioistaan taidekritiikin alalla.

Zvi Mazel ei hoitanut diplomaattisuhteita Ruotsissa pelkästään nimeämällä julkisesti koko maan hallintoa patologisiksi juutalaisvihaajiksi; hän solmi myös merkittäviä ja isänmaalleen edullisia suhteita merkittäviin ruotsalaisiin vaikuttajiin, joista tärkeimpänä mainittakoon helluntailainen kulttijohtaja Helge Fossmo, joka suorittaa nykyisin elinkautista vankeusrangaistusta osuudestaan ns. Knutbyn kulttimurhatapukseen.

Ideologisia aseveljiä[muokkaa]