Yleistämismi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Älä käytä luovuuttasi, tee vain tasan niin kuin tämänkin artikkelin kirjoittaja on tehnyt.

Yleistämismi tarkoittaa rajallisen havaintoaineiston pohjalta tehdyn johtopäätöksen laajentamista koko käsillä olevaa aineistoa koskevaksi johtopäätökseksi, ja edelleen koko aineistoa koskevan johtopäätöksen palauttamista jokaista yksittäistä näytettä koskevaksi faktaksi.

Yleistämismin kritiikki kohdistuu useimmiten yksittäistapauksia koskevien faktojen muodostamisen perusteisiin. Antiyleistämistinen näkemys pohjautuu sille uskolle, ettei kahden yksittäisen näytteen ominaisuudet ole välttämättä samoja, vaikka molempia näytteitä kuvaava yhteinen kielellinen käsite olisikin löydettävissä.

Yleistämismi ja lingvistiikka[muokkaa]

Vaikka yleistämistiseen ajatteluun viittaavaa käyttäytymistä on havaittu myös muiden eliöiden kohdalla, termiä käytetään tyypillisesti kuvaamaan erityisesti ihmiselle ominaisia päättelymalleja. Puhtaan yleistämistisen ajattelun voidaan katsoa liittyvän läheisesti lingvistiikkaan siksi, että "koko aineistoksi" käsitetään se ryhmä, josta voidaan käyttää samaa kielellistä ilmaisua (ns. niputustermiä) kuin niistä yksittäistapauksista, jotka ovat toimineet alkuperäisenä havaintoaineistona (ns. perusteluryhmänä).

Yleistämististen ajatusrakennelmien välittäminen toisille yhteisön jäsenille on huomattavasti helpompaa, jos niputustermi on valmiiksi olemassa ja kohdeyleisölle tuttu: esimerkit siitä, kuinka nopeasti tarvittava termi sen puuttuessa luodaan, osoittavat kielellisen ilmaisun tärkeyden yleistämistiselle aatesuunnalle. Kielellisesti lahjakkaiden tai lingvistiikan saralla työskentelevien oletetaankin yleisesti olevan muita tehokkaampia yleistämististen päättelyketjujen muodostamisessa, ja siten myös niiden soveltamisessa kulloinkin perusteltavana olevaan väitteeseen.

Yleistämismin psykologinen ja biologinen perusta[muokkaa]

Kykyä yleistämistiseen päättelyyn voidaan pitää pääasiallisena syynä siihen, miksi luonnonvalinta on suosinut ihmisen kehityshistoriassa erityisesti niitä, joilla on aivot.

Tyypillinen yleistämistiseen oivallukseen perustuva selviytymismekanismi kirjattiin viime vuosituhannen puolella - 1970-luku-luvulla - ala-asteikäisten lasten keskuudessa: viimeistään toisen kouluruokalan tarjoileman tilliliha-annoksen jälkeen useimmat havaintoryhmään kuuluvat henkilöt katsoivat epämiellyttävän maun olevan tillilihan tyyppiominaisuus, ja alkoivat välttää tillilihan syömistä myös kouluruokalan ulkopuolella. Lasten ajattelu noudatti yleistämistisen päättelyn vankimpia perinteitä, joiden mukaan suppeankin näytemäärän ominaisuuksien voidaan olettaa koskevan myös kaikkia niitä - edelleen tutkimatta olevia - näytteitä, joita kuvataan samalla termillä.

Kouluruokala-esimerkki valaisee myös toista yleistämistisen ajattelun piirrettä: havaintoaineistoon ei kuulunut ainoatakaan oppilasta, joka olisi pohtinut tillilihan mahdollisia gourmet-ominaisuuksia, ja syyttänyt ruokalajin sijaan keittiöhenkilökuntaa epämiellyttävästä kokemuksestaan. Tämän voidaan ajatella johtuneen osittain siitä, että samaiset ruokalat tarjoilivat toisinaan pannukakkua mansikkahillon kanssa, ja tämä vahvoja positiivisia muistikuvia tuottava kokemus valoi uskoa keittiöhenkilökunnan ammattitaitoon ja kyvykkyyteen. Täten keittiöhenkilökunnan ammattitaito yleistettiin koskemaan kaikkien ruokalajien valmistusta, ja epämiellyttävät makuelämykset rajautuivat käsitteen "tilliliha" alle. Tunnetuimmat yleistämistiset päättelyt noudattavatkin yksinkertaisimman selityksen sääntöä: vaihtoehtoisista tulkinnoista se, mikä tulee ensimmäisenä mieleen, on oikea.

Yleistämististen ajatusrakennelmien pysyvyydestä kertoo se, että vielä kymmeniä vuosia myöhemmin tilliliha on yksi harvimmin tilatuista ravintola-annoksista erityisesti Hämeessä, missä tillilihan tarjoileminen kouluruokana oli yleisintä.

Yleistämismi ja luonnontieteet[muokkaa]

Tilastotieteen avulla yleistämistisen päättelyketjun ensimmäistä vaihetta - näytejoukon ominaisuuksien yleistämistä koko ryhmää koskevaksi ominaisuudeksi - voidaan käyttää esimerkiksi useiden yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat vaalien alla tehtävät mielipidemittaukset, jotka antavat mahdollisuuden ennustaa vaalien lopputulos varsin pienellä virhemarginaalilla, vaikka tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden määrä on vain murto-osa koko äänestäjäkunnasta.

Yleistämistisen teoriamuodostuksen toinen vaihe, jossa koko ryhmää koskevat johtopäätökset tulkitaan jokaisen ryhmän jäsenen ominaisuudeksi, on luonnontieteissä edellistä huomattavasti harvemmin käytetty loogisen perustelun menetelmä. Tämä johtuu etupäässä siitä, että toisen vaiheen mukainen päättely saattaa johtaa vaikeasti tulkittavissa oleviin johtopäätöksiin, kuten "Erkki Esimerkki on suomalainen, eli hän aikoo äänestää 22-prosenttisesti Kokoomusta, ja neljällä prosentilla RKP:tä".

Yleistämismi nyky-Suomessa[muokkaa]

Vaikka yleistämisteiksi tunnustautuvilta yhä puuttuukin yhteistä asiaa ajava kattojärjestö, yleistämistit ovat usein yhteiskunnallisesti aktiivisia, ja lisäksi nukkuvia yleistämistisoluja voi löytää useimmista lähiöiden liepeillä sijaitsevista anniskeluravintoloista. Kenttätutkimuksesta kiinnostuneet, kuten myös yleistämistikontakteja kaipaavat yhteisön ulkopuolelle ajautuneet yleistämistit, voivat löytää aatesuunnan kannattajia vaikkapa seuraavien pöytäkeskustelun aloitusrepliikkien avulla:

  • Voi hitto, joku bemaripelle meinasi ajaa mun päältä tuolla Kurvissa!
  • Näin äsken kun pari mannea heilui taas Tillikan kulmalla, arvatenkin puukot taskussaan.
  • Luulevatko noi pyöräilijät ettei liikennesäännöt koske niitä ollenkaan?
  • 40-luvulla syntyneet / Persut / Punatukkaiset on kyllä sellaisia yleistämistejä ettei mitään rajaa!
  • Taas kulki pitkätukkainen mies ohitseni kadulla. Joku ihme sivarihomo, ties mitä pilveä oli menossa polttamaan!

Ohjeita aloittelijoille[muokkaa]

Yleistämistisen ajattelun harjoittelun voi aloittaa seuraavan esimerkkitehtävän avulla:

  • Valitse tuttavapiiristäsi perusteluryhmä, eli vähintään kaksi sellaista henkilöä, joilla on jokin yhteinen käyttäytymiseen liittyvä piirre, eli kohdepiirre. Yhteisen piirteen ei tarvitse olla selkeästi havaittavissa, kunhan se on uskottavasti kuvattavissa.
  • Etsi (tarvittaessa keksi) niputustermi, jota voit käyttää kuvaamaan perusteluryhmän jäseniä, ja joka ei sovellu muiden tuttavapiirisi henkilöiden kuvaamiseen. Tehokkaimmat päättelyketjut saat luotua, jos termi kuvaa jotain tunnettua faktaa, kuten vanhempien yhteiskunnallista asemaa, koulutusta tai henkilöiden suosimaa automerkkiä.
  • Yleistä ensimmäisessä vaiheessa valitsemasi kohdepiirre koskemaan kaikkia niitä henkilöitä, jotka voit luokitella toisessa vaiheessa valitsemasi niputustermin perusteella samaan joukkoon perusteluryhmän kanssa.

Olet todistanut kohdepiirteen olevan seurausta niputustermin kuvaamasta ominaisuudesta. Testaa kehittämäsi teorian uskottavuutta tuttavapiirissäsi henkilöillä, jotka tuntevat perusteluryhmän jäsenet.

Katso myös[muokkaa]

Information.gif Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia.
Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla.
Tarkempia tietoja saattaa paljastua kuvitustoiveista.