Ydinvoima

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HikiNews
Hikinewsissä on uutinen
”Ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyys on nykypäivänä nolla.”
~Tšernobylin ydinvoimalan johtaja pari minuuttia ennen isoa jysäystä
”Mikäs nappula tuo sitten on?”
~Tšernobylin työntekijä pari sekuntia ennen isoa jysäystä
”Mihin tarvitaan ydinvoimaa, kun sähkökin on keksitty?”
~Naisen logiikka‎a
”Ydinenergia ei perkele aiheuta mitään ympäristö-ongelmia! Ja niillä kolmisilmäisillä kaloilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa!”
~SDP
”Mikä mahtaa olla säteilytaso tuolla saarella; siellä on sekä ydinvoimala että ydinaseita?”
~Opettajan kommennentti yhdeksäsluokkalaisten suunnittelemasta kuvitteellisesta saaresta
Ydinvoimaloiden luonnonkaunis ympäristö houkuttelee usein ihmisiä asumaan niiden läheisyydessä.

Ydinvoima on nykyajan ehkä käytetyin, mutta samalla myös kiistellyin energiamuoto. Sen väitetään esimerkiksi saastuttavan törkeän paljon ja edistävän kasvihuoneilmiötä merkittävästi. Puolueettomat yhdysvaltalaistutkimukset ovat osoittaneet väitteet roskaksi. Ydinvoimaloita on jo lähes joka maassa, ja uusia nousee käytännössä kuin sieniä sateella (Sienetkin ovat ydinvoimaloiden läheisyydessä huomattavasti tavanomaista suurempia, mutta se nyt ei oikeastaan liity tähän).


[muokkaa] Historia ja nykyaika

Ydinvoimalat toimivat luonnonmukaisesti ja ympäristöä kuormittamatta.

Ydinvoiman historia alkaa oikeastaan jo varhaiselta 1800-luvulta, jolloin alettiin käyttää kivihiiltä talojen lämmitykseen. Kerran erääseen hiililastiin oli vahingossa sattunut mukaan muutama uraaninpalanen. Huomattiin, että yksi uraaninpala lämmittää taloa sadantuhannen hiilenpalasen edestä. Pian myös huomattiin, että jos sitä lämmittää liikaa, se räjähtää sadan miljoonan TNT-tonnin edestä. Lisäksi uraanilla oli hiileen nähden muitakin etuja, kuten se, että talo, jossa sillä lämmitettiin, hehkui usein pimeässä. Tämä säästikin runsaasti kuluja. Ei ihme, että ydinvoima oli suosittua.

Ydinpommi, johon ydinvoimalatkin perustuvat.

Kun sähkö keksittiin, ymmärrettiin, että uraania voi käyttää energiantuotannossa paljon järkevämmin: kahta uraanikimpaletta hangattiin toisiaan vasten, jolloin syntyi pieni määrä sähköä. Lopullinen läpimurto tapahtui kuitenkin ydinpommin keksimisen myötä. Uudessa järjestelmässä käytetään suurta potkuria, joka on kytketty turbiiniin. Sen lähellä räjäytetään ydinpommi, jonka paineaalto pyörittää potkuria suurella nopeudella. Paineaalto kestää kuitenkin vain lyhyen ajan, joten pommeja pitää räjäyttää suuria määriä. Nykyään tämä tosin tehdään sisätiloissa, suurissa ydinpomminkestävissä kammioissa eli ydinreaktoreissa. Pommista lähtevä savu ja höyry haihdutetaan suurista savupiipuista otsonikerrosta ohentamaan. Prosessi on lähes saasteeton, lukuun ottamatta myrkyllistä ydinjätettä, joka on oikeastaan ydinpommin tuhkaa. Tämäkin ongelma on kuitenkin jo ratkaistu: ydinjäte myydään lannoitteeksi pienviljelijöille, sillä se edistää hyvin viljan kasvua.

[muokkaa] Ydinvoima Suomessa

Ydinvoiman hyödyntämistä Suomessa ryhdyttiin pohtimaan heti hävityn sodan jälkeen. Suomalaiset asuivat tuolloin maakuopissa Ryysyrannan Joosepin hengessä. Kun Suomessa on pirun kylmä ja pimeä talvi, maan teollisuus on erittäin energiaintensiivistä [1] ja viimeinenkin lohijoki saatu jo valjastettua pitää sähköä saada jostakin huoneistosaunojen kiukaisiin ja kesämökkien ylläpitolämpöön. Siksi Suomessa päätettiin jo 1960-luvulla tilata länsimaista hyvin testattu ja luotettavaksi todettu ydinvoimala. Pahaksi onneksi tuona aikana elettiin suomettumisen pahinta vaihetta jolloin ydinvoimalatilaus osoitettiin automaattisesti neuvostoliittoon. Tästä seurasi vuosikymmenien mittainen vastakauppasuhde tähän suunnitelmatalouden luvattuun maahan jossa talouskasvu ja tulevat keksinnöt määrättiin ennakolta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämä oli omiaan vinouttamaan entisestään Suomen talouselämän rakenteita ja hidastamaan entisestään suomalaisten siirtymistä perunakuopissa asuvista ölähtelevistä tolloista palveluyhteiskunnan jäseniksi. No pysyivätpähän neuvostoliittolaiset maatuskat kumisaappaissa mutta tästä kaikesta kaupan vinoutumisesta saatiin maksaa karvaasti 1990-luvun alussa. Seuraavalla kierroksella kävi jo paremmin kun seuraavat kaksi reaktoria tilattiin lännestä. Loviisaan valmistuneen neuvostoliittolaisen reaktorin työmaalta jäi yli niin paljon rautalankaa ja kertyi niin runsaasti oppia kantapään kautta että Olkiluodon reaktorit valmistuivat lähes huomaamatta. Mutta tällä välin, kun kaikki näytti olevan hyvin, nousi jo taivaanrannalta uhkaavia pilviä. Saksassa toimettomat työtävieroksuvat anarkistit tekemisen puutteessaan olivat päättäneet ryhtyä vastustamaan jotain. Kun parhaaksi vastustajaksi keksittiin asia josta ei itse mitään ymmärrä päätettiin että nyt ryhdytäänkin vastustamaan ydinvoimaa. Sehän on jännää liikkua väen mukana kulkueessa ja huudella iskulauseita. Samalla sai pössytelläkin. Tämä haihattelu levisi hyvin pian Ruotsin kautta Suomeenkin. Ruotsi oli nimittäin juuri tuolloin päättänyt luopua ydinvoiman käytöstä mutta ovelasti jätti voimalat silti salaa käyntiin. Nykyään Ruotsi ostaa tarvitsemansa lisäsähkön Venäjän ydinvoimaloista koska omia reaktoreita ei voi rakentaa lisää. Suomessa ei olla niin kaksinaamaisia joten täällä tehtiin oivallinen päätös ydinvoiman lisärakentamisesta vuonna 2002. Vanhoista stalinisteista ja heidän jälkeläisistään muodostuva Puunhalaajapuolue erosi hallituksesta vastalauseena päätökselle. Valitettavasti reaktori päätettiin tilata punkkukännissä olevilta ranskalaisilta jotka huutokaupalla myivät urakan puolalaisille. Mutta ei siinä vielä kaikki, sittemmin saatiin luvat vielä kuudennelle ja seitsemännelle reaktorille. Näidenkin toimilupia puunhalaajat vastustivat tiukasti, ihan totta, mutta luopuminen paikasta ministeriauton takapenkillä olisi ollut liian karvasta. Näin ollen sovittiin että Puunhalaajat saavat julkisuudessa vastustaa ydinvoimaa ja jopa hieman polkea jalkaa puristellen hampaita yhteen, mutta siinä kaikki. Puunhalaajien äänestäjille tällä tuskin on suurtakaan merkitystä koska mikään ulkoa tuleva faktatieto ei ole ennenkään heitä vakuuttanut.

[muokkaa] Vastustus

Mielenosoittajista ei pidetä mitenkään erityisesti näissä piireissä.

Kaikki eivät kuitenkaan pidä ydinenergiasta, tuosta mahtavasta voimasta, joka pitää maailmamme pystyssä. Nämä kaikki on todettu puolueettomissa yhdysvaltalaistutkimuksissa tyhmiksi. Ydinvoimaloiden läheisyydessä järjestetään lähes joka päivä mielenosoituksia, joissa erilaiset no life -hipit vaativat ydinvoimaloiden välitöntä sulkemista. Valittajat saadaan yleensä hiljaiseksi tottelemalla heitä ja sammuttamalla voimala. Ei kuitenkaan kestä kauan kun he ovat jo vaatimassa, että voimala pitää saada takaisin päälle, kun hella ei toimi ja TV:stä alkaa kohta Salatut elämät.

Satunnaisia mielenilmaisijoita isompi haitta ovat erilaiset järjestöt kuten YK ja Greenpeace. Greenpeace on mm. torpedoinut useita ydinsukellusveneitä ja lähettänyt kirjepommeja ydinvoimaloiden johtajille. Kerran eräs Greenpeacen edustaja köytti itsensä ydinreaktoriin ja vaati sen välitöntä sammuttamista. Hän ei ilmeisesti ollut tietoinen, että kyseinen reaktori oli automatisoitu, eikä sitä voitu sammuttaa. Voitte ehkä arvata kuinka hänelle kävi 250 000 celsiusasteen ja 90 000 becquerelin säteilymäärän jälkeen.

[muokkaa] Onnettomuudet

Tämä saattoi olla yksi syy onnettomuuteen.

Kuten kaikilla muillakin suurilla keksinnöillä, kuten siimaleikkurilla ja potkukelkalla, myös ydinvoimalla on kääntöpuolensa (siis tappavan myrkyllisen ydinjätteen lisäksi), nimittäin onnettomuudet eli vahingot eli ”hups-tilanteet”. Kuten te kaikki tiedätte (ai ettekö?), uraani on melko epävakaa aine. Se voi syttyä palamaan ja räjähtää, vaikkei sille tekisi yhtään mitään. Nykyaikana onnettomuustekijät on minimoitu lähes nollaan, mutta toista oli ennen vanhaan. Hyvä esimerkki tästä on Tšernobyl. Vuonna 1986 Tšernobylin ydinvoimalassa kokeiltiin, pysyvätkö reaktorit päällä, jos niiden teho laskee liiaksi. Jokin meni kuitenkin vikaan, ja koko voimala räjähti palasiksi. Ei oikeastaan tiedetä, mistä tämä johtui, mutta selityksiä on useita:

  1. Reaktori oli tehty Venäjällä.
  2. Työntekijät luulivat, että kokeessa testattiin, pysyvätkö reaktorit kasassa, jos niiden teho nousee liiaksi.
  3. Reaktori oli tehty Venäjällä.
  4. Työntekijät olivat kännissä (Kyseessä oli NL, joten hyvin todennäköistä).
  5. Työntekijät tyhjensivät roskansa reaktoriin.
  6. Työntekijät paistoivat reaktorissa ruokaa.
  7. Reaktori oli tehty Venäjällä.
  8. Joku painoi väärää nappulaa
  9. ???
  10. Profit

Räjähdyksen aiheuttaman radioaktiivisuuden takia Tšernobyl on eristetty seuraavat 53 000 vuotta. Vanhat eläkeläismummot ovat tosin käyneet alueella ahkerasti kuokkimassa perunoitaan, jotka kasvavat siellä poikkeuksellisen hyvin. Tšernobyl on nykyään myös suosittu lomakohde.

Kuitenkin vain venäläiset reaktorit ovat vaarallisia. Kaikki Suomen ydinvoimalat ovat automaattisesti turvallisia, koska ne ovat Suomessa, eikä Suomessa tapahdu tuollaisia vahinkoja. Sen on pakko olla totta, koska poliitikot ja Eppu Normaali sanovat niin.

[muokkaa] Viitteet

  1. Tuskin edes tiesit mitä se merkitsee

[muokkaa] Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä