YK:n turvallisuusneuvosto

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on maailmanjärjestön toimielin, jonka vastuulla on rauhan ja yli 70 vuoden takaisen voimatasapainon ylläpitäminen sekä ripeä toimettomuus humanitaaristen katastrofien yhteydessä. Lisäksi turvallisuusneuvoston tarkoituksena on antaa viidelle pysyvälle jäsenmaalle mahdollisuus vetää kotiin päin maailman muun 190 valtion kustannuksella.

Turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan joukkoon kuuluvat maailman suurimpien turvallisuusuhkien aiheuttajat. Lisäksi mukana on kymmenen vaihtuvaa jäsentä, jotka valitaan munattomista pikkuvaltioista sen mukaan, miten hyvin ne ovat valmiit myötäilemään joko Venäjää tai Yhdysvaltoja.

Pysyvät jäsenet[muokkaa]

Pysyvillä jäsenillä on veto- eli vedätysoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että niillä kaikilla on oikeus tapattaa 900 000 kehitysmaan asukasta, ellei loppulausumaan kirjata niiden haluamaa sanamuotoa.

Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet kiusaajaprofiileineen:

  • Usa.gif Yhdysvallat – Kiusaaja ja määräilijä. Palkitsee härskisti kavereitaan ja kiusaa kaikkia erilaisia ja eri mieltä olevia. Vakavia maailmanhallinta-ambitioita.
  • Iso-Britannia.gif Iso-Britannia – Apuri. Lähtee aina mukaan Yhdysvaltojen aloittamaan kiusaamiseen, pitää esim. uhria paikoillaan tms. Ei tiedetä milloinkaan äänestäneen Yhdysvaltoja vastaan.
  • Ranska.gif Ranska – Hiljainen hyväksyjä. Ei korota ääntään tai tee muutenkaan mitään. Yrittää peittää sitä kiusallista tosiasiaa, että oma kansainvälinen painoarvo on paljon heikompi kuin neuvoston ulkopuolella olevan Saksan (Intiaa ei kannata edes mainita!).
  • Icons-flag-ru.png Venäjä – Kakkoskiusaaja. Haluaisi pääkiusaajaksi Yhdysvaltojen paikalle. Tyytyy kiusaamaan vain säälittävän pieniä valtioita ja tukemaan kaikkia, joiden kanssa Yhdysvalloilla on riitaa. Ei tiedetä koskaan äänestäneen Yhdysvaltojen puolesta. Peri paikan Neuvostoliitolta. Vakavia maailmanhallinta-ambitioita.
  • Icons-flag-cn.png Kiina – Nouseva kiusaaja. Oppinut nopeasti Yhdysvaltojen ja Venäjän tapaan lahjomaan kiertäviä jäsenmaita puolelleen. Kiusaa pääasiassa Taiwania, joka on riittävän pieni (ja jolta vei alkuperäisen turvallisuusneuvostopaikan) sekä omia kansalaisiaan. Vakavia maailmanhallinta-ambitioita.

Turvallisuusneuvoston toiminta[muokkaa]

Turvallisuusneuvosto voi tehdä päätöslauselmia, jotka velvoittavat kaikkia YK:n jäsenmaita. Mikäli esimerkiksi jonkin maan sotilasdiktaattori ei noudata päätöslauselmaa, YK voi torua häntä ankarasti. Tämän jälkeen turvallisuusneuvosto voi päättää vastatoimista diktaattoria vastaan, jotka joko Venäjä tai Kiina sitten blokkaa vetollaan. Mikäli vastatoimiin ryhdytään, ne eivät yleensä sisällä mitään sotilaallisia toimenpiteitä (ellei kyse ole diktaattorin hyökkäyksestä tärkeää öljyntuottajamaata vastaan tai jos Venäjä/Neuvostoliitto jättäytyy jostain syystä äänestyksen ulkopuolelle). Tavallisimmin maalle asetetaan taloudellisia pakotteita, jotka kurjistavat maan asukkaiden elämän äärirajoille. Taka-ajatuksena on, että kansa lopulta väsyisi koettelemuksiin ja syöksisi diktaattorin vallasta, koska yhdelläkään viidestä suurvallasta ei ole siihen munaa.

Turvallisuusneuvosto käyttää usein asiantuntija-apua ennen päätösten tekemistä. Sillä on valtuudet esimerkiksi kutsua puolueettomia ja tunnustettuja aseasiantuntijoita esitelmöimään epäilyttävien maiden mahdollisista aseohjelmista. Käytännössä paikalle kuitenkin saapuu yleensä Yhdysvaltain ulkoministeri, joka horisee sekavia heristäen näyteampulleja jäsenmaiden edustajille. Jos maat eivät tämänkään jälkeen tajua äänestää oikein, kukin turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa voi ryhtyä yksipuolisiin sotilaallisiin toimenpiteisiin. Niiden lopettamiseksi on saatava turvallisuusneuvoston hyväksyntä, jolloin koko prosessi alkaa alusta. Tämä edustaa kansainvälisen politiikan ns. kehämallia.

Katso myös[muokkaa]