Woodrow Wilson

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Woodrow "Woody" Wilson
Woodrow Woody Wilson.jpg
Repäisevä! Karismaattinen! Uljas! Woodrow Wilson!
Yhdysvaltain presidentti
vallassa 19131921
edeltäjä William Howard Taft
seuraaja Warren G. Harding
syntyi 28. joulukuuta 1856
Virginia
kuoli 3. helmikuuta 1924
Washington D.C.
puolue Yhdysvaltain hypokraatit

Thomas Woodrow Wilson (18561924) oli Yhdysvaltain 28. presidentti ja Princetonin yliopiston juridiikan ja poliittisen taloustieteen professori. Hänen karismansa oli jossakin maitotölkin ja huonekasvin välillä. Tämä johtui osaksi siitä, että hän oli presbyteeri.[1] Wilson on yhä ykkösenä jenkkipresidenttien typerimmät etunimet -listauksessa, sillä ”puutavararivi” tai ”metsäriita” ei ole kaikkein järkevimpiä sanoja, mitä kastetilaisuuksissa on kuultu.[2] Wilson muistetaan erityisesti ulkopoliittisesta hurskastelustaan, kun hän jahkasi vuosikaudet, kannattaisiko liittyä ensimmäiseen maailmansotaan. Lopulta hän päätyi siihen tulokseen, että kannattaisi, ainakin sen jälkeen, kun A) Saksan rajoittamaton sukellusvenesota alkoi haitata amerikkalaisten bisneksiä, B) Saksa yritti lahjoa Meksikon hyökkäämään Yhdysvaltoihin ja C) oli käynyt selväksi, että Saksa häviäisi sodan joka tapauksessa. Kun Wilson sai koko keuhkokalan tarmollaan henkisen niskalenkin tuntoaan vaivaavasta dilemmasta, hän lähti armollisesti uutena vapahtajana pelastamaan vanhan mantereen tuholta – ja opettamaan näille, miten kunnolliset ihmiset elävät. Tulevien konfliktien pistelaskun järkeistämiseksi Wilson perusti Kansainliiton ja käytti sitä amerikkalaisille markkinoidessaan synnynnäisiä kauppamiehen taitojaan hyväksi niin syvällisesti, että Yhdysvallat päätti jäädä puljun ulkopuolelle.

Wilson Vapahtaja[muokkaa]

Wilson (oik.) on laskeutunut tavallisten kuolevaisten Lloyd Georgen, Orlandon ja Clemenceaun pariin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Kun keskusvallat oli murskattu, Wilson koki maailman tarvitsevan hänen valistunutta ja valaistunutta näkemystään ihmiskunnan tulevaisuudesta. Hän istahti eräänä iltana alas ja laati suunnitelmat oikeudenmukaisesta maailmanjärjestyksestä. Tämän jälkeen, vuonna 1919, hän nousi valtamerilaivaan ja lähti kohti Eurooppaa markkinoidakseen evankeliuminsa paikallisille alkuasukkaille. Versailles’hin Wilson ratsasti aasilla[3] ja valtionpäämiehet tervehtivät häntä palmunlehvillä. Wilson olisi rauhankonferenssissa halunnut kohdella Saksaa lempeämmin, sillä hän ei nähnyt mitään lähtökohtaisesti väärää summittaisessa muiden valtioiden romuttamisessa valtaisalla sotakoneistolla. Ranskan Clemenceau halusi kuitenkin ottaa vuosien 18701871 vahingon takaisin ja kannatti Saksan rankaisemista sotasyyllisyyspykälällä ja viikkorahojen menetyksellä. Lopulta kompromissina näiden nerojen välillä syntyi Versailles’n rauhansopimus, joka antoi Saksalle sekä syyn että mahdollisuuden kostaa.[4] Joka tapauksessa rauhansopimuksen ilmapiiri – ainakin muiden kuin Saksan, Itävallan, ottomaanien ja Venäjän osalta – oli todella mukava ja peilisalissa oli kiva hengata.[5] Wilson palasi kotiin pelastettuaan Euroopan ja maailman. Saksan edustajat lähtivät kotiin parantelemaan Schlieffen-suunnitelmaa ensi kertaa varten. Ja Clemenceau lähti kotiin vahaamaan viiksensä. Toisin sanoen näytti siltä, että 20. vuosisata päättyi, ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Jälkipolvien onneksi riemu ei loppunut tähän vaan paras oli vielä edessä.

14 kohdan ohjelma[muokkaa]

Wilson oli jo kevättalvella 1918 paljastanut Yhdysvaltain kongressille laatineensa itse ohjelman, joka ratkaisi kaikki maailman ongelmat neljäntoista yksinkertaisen pykälän avulla.[6]

Ainakin kohta nro 2 toteutui. Mutta että 100 000 dollaria!
  1. Kaikki diplomatia on hoidettava julkisesti. Paitsi sellaiset asiat, jotka voivat saattaa minun hallintoni kiusalliseen valoon.
  2. Haluaisin saada naamani johonkin arvokkaaseen seteliin, koska olen valtiomies.
  3. Kaikki esteet on poistettava vapaan kaupankäynnin tieltä. Paitsi Yhdysvaltojen suojatullit.
  4. Minulle on pystytettävä hieno patsas näkyvälle paikalle.
  5. Kaikki siirtomaita koskevat vaatimukset on alistettava puolueettomaan tarkasteluun painottaen erityisesti kyseessä olevien alueiden asukkaiden tahtoa. Paitsi mitä tulee amerikkalaisten de facto protektoraatteihin Väli-Amerikassa ja Antilleilla.
  6. Venäjän on sallittava valita itse hallinnolliset instituutionsa. Sillä muuten ne pirulaiset myrkyttävät meidät kaikki.
  7. Belgia on vapautettava ja otettava Vapaan Maailman™ erityissuojelukseen. Minä pidän Belgiasta, koska se on niin tylsä, ihan kuin minäkin.
  8. Alsace-Lorraine (Elsass-Lothringen) on palautettava Ranskalle, sillä se, että Saksa riisti tuon maakunnan siltä vuonna 1871, on haitannut suuresti maailmanlaajuisia rauhanpyrkimyksiä. Kun maakunta nyt riistetään Saksalta, rauha on taattu. Pettämätöntä logiikkaa, eikö totta?
  9. Italia on menevä päin helvettiä joka tapauksessa, joten siihen emme puutu. Aamen.
  10. Itävalta-Unkarin kansoille on taattava itsemääräämisoikeus. Tämä kuulostaa kivemmalta kuin sanoa, että maa on lyötävä pirstaleiksi.
  11. Balkanille on palautettava pysyvä rauha (Rauha… Balkanille… heh heh!)
  12. Ottomaanien valtakunta on korvattava Turkilla ja lämpimillä lapasilla. Armenialaisia kehotetaan poistumaan oman turvallisuutensa vuoksi.
  13. On perustettava suvereeni Puolan valtio, jolla on meriyhteys. Tämä on kätevä tapa vittuilla sakemanneille ja ryssille.
  14. On perustettava kansakuntien kattojärjestö organisoimaan tulevia konflikteja järjestäytyneellä tavalla.

Wilson ja neek afrikkalais-amerikkalaiset[muokkaa]

Wilsonin kuuluisa sitaatti Kansakunnan synnystä. Vapaa käännös: ”kylläpä nuo huppupäiset herrasmiehet ovat kerrassaan mainioita veikkoja!”

Woodrow Wilsonin näkemykset Yhdysvaltojen rotupolitiikasta eivät ole tänä päivänä enää kovinkaan suosittuja. Wilson vakuuttui mustien älyllisestä alemmuudesta tehtyään pienen tutkimuksen. Hän laski, kuinka moni hänen Princetonin professorikollegoistaan oli mustia. Tulos: nolla. Wilsonin johtopäätös: mustat ovat tyhmiä. Wilsonin johtopäätös nro 2: valkoiset on aika fiksuja. Tämän objektiivisen tutkimuksen valossa Wilson päätyi kannattamaan rotuerottelua ja antoi lausunnon, jonka mukaan Ku Klux Klan on ”tervehenkinen ulkoilmayhdisys” ja lynkkaukset ”harmitonta kansanhuvia”. Nämä sitaatit päätyivät D. W. Griffithin klassikkoelokuvaan Kansakunnan synty ja mustaavat Wilsonin maineen tehokkaasti yhä uusien sukupolvien silmissä.[7]

Wilsonin poistuminen tästä maailmasta[muokkaa]

Wilson kärsi elämänsä loppupuolella halvauksen, joka teki hänet työkyvyttömäksi. Tämä ei ollut mikään ongelma, sillä presidentin touhukas puoliso hoiti mielellään valtion asiat virkakauden lopun ajan. Woodrow Wilson, suuri rauhantekijä, henkisesti turskas valtiomies, visionääri ja oikeamielinen KKK-fani kuoli lopulta helmikuussa 1924. Hänet haudattiin Washingtonin National Cathedraliin, mutta kolmen päivän kuluttua hänen hautansa oli tyhjä. Wilson meni taivaaseen ja alkoi innokkaasti neuvoa Jumalaa siinä, miten tämä voisi tehdä maailmasta niin paljon paremman. Kun 1900-luvun historiaa tarkastelee, on helppo uskoa, että Jumala otti Wilsonin vinkeistä vaarin.

Katso myös[muokkaa]

Wilson voittaa vuoden tympein amerikkalainen -palkinnon joulukuussa 1919.

Viitteet[muokkaa]

  1. Presbyteerikirkko eli reformoitu kirkko on kahden absoluuttisen tylsyyden epäpyhä ristisiitos: kuvittele Jean Calvin tylsänä, sateisena iltapäivänä. Skotlannissa. Se on reformoidun kirkon olemus tiivistyneessä olomuodossa.
  2. Listalla kakkosena on Wilsonin seuraaja Warren GAMALIEL Harding
  3. Demokraatti kun oli; republikaani olisi käyttänyt norsua.
  4. Sen sijaan että mukaan olisi otettu vain joko syy tai sitten mahdollisuus, toteaa jälkiviisas sunnuntaihistorioitsija.
  5. ”I really enjoyed hanging out in the Hall of Mirrors” –Wilsonin päiväkirjamerkintä vuodelta 1919
  6. Alun perin kohtia oli 13, mutta Wilsonin taikauskoinen puoliso kehotti presidenttiä lisäämään yhden.
  7. Mustaavat todennäköisesti siksi, että se porukka, jonka mielestä ”nekrut on oikeesti ihan... öö, ääliöitä” ei juuri harrasta klassikkoelokuvia 1900-luvun alkuvuosilta. Tai mitään muutakaan kultivoitunutta.