Wolfgang Amadeus Mozart

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suositeltu1.png

Star.svg
Tämä artikkeli on jostain käsittämättömästä syystä suositeltu sivu.
Mozart virallisen passikuvan mukaan.

Wolfgang Amadeus Mozart, aamukasteessa Joannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart (27. tammikuuta 1756 – 5. joulukuuta 1791) oli itävaltalainen ihmelapsi, joka jo parin vuoden iässä osoitti kiinnostusta musiikkiin. Hän sai isältään pätevää opetusta sisarensa Nannerlin kanssa, siis musiikissa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus

Isä Leopold saikin esiintyä lasten kanssa aatelin iltamissa, missä Wolfi ja Nannerl musisoivat kuulijoiden suureksi riemuksi. Maailman kenties ensimmäinen isä-lapsi-lapsi- kultti oli syntynyt.( Koska äidistä ei mainita mitään tässä yhteydessä, on syytä otaksua, että tämä tiesi hyvin paikkansa hellan ja ...no, tiedättehän....)

Isällä oli jonkinlainen kiertävä sirkus, johon hän pakotti lapset mukaan pienestä pitäen, eikä antanut näiden mennä kouluun. Soittaja-akrobaatteina lapset koettivat selvitä esityksistä edes jotenkin säästyäkseen isänsä ankaralta läksytykseltä, millä isä puolestaan koetti hämätä kouluviranomaisia uskomaan, että kyllä lapset kävivät koulua. Tosin kiertokoulua väärään suuntaan.
Mozartin kuulatehtaan työläissviitti kallellaan talon toiseen päähän vierineiden kuulien painon vuoksi. Huomaa edelleen auki olevat ikkunat synnytyskaasujen poistamiseksi.

Mozart oli säveltänyt ensimmäisen kappaleensa noin nelivuotiaana. Isä oli käskenyt poikansa etsiä ravintolan menun tilatakseen ruokaa, mutta se oli hukassa. Näin syntyi uusi tanssi- ja sävellyslaji, menu etti. Siitä lähtien hänellä oli aina jokin sävellys kesken aina loppuun asti. Hän sai kuitenkin ne valmiiksi lukuunottamatta viimeistä. Kukaan ei ole täydellinen.

Varttuessaan kohti aikuisuutta Nannerl ja Wolfi livistivät metsään leikkimään silloin kuin isän haukansilmä vältti. Siellä he tapasivat kerran noidan, joka luuli heitä Hannuksi ja Kertuksi. Selvittyään humalastaan lapset päättivät, etteivät koskaan enää menisi metsään. He valitsivat tietoisesti kahdesta pahasta pienemmän, tässä tapauksessa musiikkiakrobaatteina esiintymisen.

[muokkaa] Muusikonura

Leopold oli pätevä muusikko ja opetti viulunsoittoa. Ei lampaanviulun. Niitä hän hankki perheelleen syötäväksi. Hänellä oli oppilaita, vaikkei sentään omaa koulua. Pikku Wolfi oli herkkä lapsi, joka pahoitti mielensä jos sai haukkuja, mistä syystä perhe ei koskaan hankkinut koiraa. Juuri tämä herkkyys on kuultavissa hänen musiikissaan. Sitä kuunnellessa voi kylläkin ruveta haukotuttamaan. Aikuisena johtaessaan sinfonioitaan tai oopperoitaan hän keskeytti johtamisen herkästi, jos kuulijoiden joukossa esiintyi pienintäkin alle sataprosenttista keskittymättömyyttä, kuten eväiden puoleen heitettyjä haikeita ajatuksia. Wolfi oli suorastaan telepaattinen kuulijoidensa ajatusten suhteen, ja luki niitä jopa selin yleisöön.
Mozartin suvun esi-isä Jimi von Hendrix-Mozart virallisessa vatupassikuvassa portrait-asennossa.
Suvussa oli jo pitkään omistuksessa huomattavan suuri 110%.n osuus makeisasetuotannossa, kun futuurioptiot otetaan huomioon, ja jonka avulla saatiin mainetta myös musiikin saralla, kunhan vain yleisölle jaettiin tarpeeksi kuulia syötäväksi konserteissa. Juuri siitä syystä Mozartille kehittyi niin tarkka korva. Hän erotti pureskelun tuottamista äänistä välittömästi muunlaisten eväiden aikaansaamat syömisäänet musiikin lomassa, ja puuttui asiaan kapellimestaruuden suomin oikeuksin keskeyttämällä esityksen tarvittaessa, ellei tuima mulkaisu riittänyt. Kuulat oli muotoiltu mestarillisesti niin, että niitä ei voinut käyttää kuin syömiseen (Niissä ei ollut heittokahvaa eikä narua.), eikä näin ollen ollut vaaraa, että niitä heiteltäisiin kavereiden kesken musiikin esittäjistä puhumattakaan. Viimeksi mainittuun tarkoitukseen alettiin myöhemmin viljellä erästä perunan sukuista kasvia, jolla esitysten konkreettinen kritisointi ja välitön palautteenanto onnistuisi automaattisesti. Pullotetussa muodossaan kyseistä kasvia käytti runsaasti mm Felix-Heinz Mendelssohn. Kukaan ei tiennyt mihin, vaikka mies asui vihjeenomaisesti Hampurissa, ja söi sieltä kilpailijansa sukupuuttoon. Väitetään myös, että joku olisi potkaissut Hampurissa lehmää amerikkalaistyylisessä rodeossa, mikä lisäsi satunnaisesti kaupungin asukasmäärää. Ei juuri haitannut Mendelssonhin ateriointia. (Ajatelkaapa jos muuan JFK olisi möhlinyt luullen olevansa ihan muussa kaupungissa kuin oli, ja tokaissut "Ich bin ein Hamburger". Hetimiten olisivat Heinzin ja Felixin tuotteiden kannattajat kuorruttaneet hänet ja ottaneet suihin alta aikayksikön.)
Myöhempien aikojen muusikoiden ennalta-aavistamaton esiintyöntyminen Mozartin naamiaisasussa Figaron häissä kun tämä kosi fan Tuttea.

[muokkaa] Vierailevia tähtiä

Mozartin muusikoitumisessa on tärkeä osuus mm Johann Christian Bachilla, ns Lontoon Bachilla, joka kehitti uudenlaista musiikkia, aikansa punkia.(Tämä oli muuttanut Lontooseen voidakseen Händelin tapaan hengittää vapaasti, koska oli jo pitkään kärsinyt ranskalaisten paistamisessa muodostuvasta paistokärystä Ranskassa.) Mozart tutustui myös itävaltalaisen vaunumestarin aikamiespoikaan, Joseph Haydniin (k(r)a(ha)pula-Jooseppi). Tämä oli myös laajentanut tajuntaansa erityisesti sinfonia- käsitteen suhteen, ja piilotteli peruukkinsa puuterirasiassa muitakin jauheita. Hän piti yksityistä muusikkohaaremia Esterházyn linnassa. Tästä kaikesta johtuen hänen päänsä oli lopulta hyvin höllässä.

Lisäksi Mozart tutustui Christopher Willibald Gluckiin, joka oli juonut säveltänyt päänsä niin täyteen, ettei saanut mitään enää paperille, ja sävelsi vain ranskalaisia ooppeleita. Mozartin hän uskoi pystyvänsä saksalaisen ooppelin valmistukseen. Näin murtuisi italialais-ranskalainen ylivalta ooppelehtimisessa mitä dramaattisimmin. Mozart otti onkeensa tästä ja lähti kalaan täytti hänkin päänsä musiikilla Gluckin tapaan: gluck-gluck, hik-hik. Suurin osa Mozartin säveltämiseen käyttämästä ajasta kuluikin nuottiviivojen tekemiseen aamuyöllä. Sanotaan, ettei hänellä ollut varaa valmiiksi viivoitettuun nuottipaperiin. Itse nuottien kirjoittaminen vei huomattavasti vähemmän aikaa, kiitos päässä valmiina olleen musiikin. Ei ole tietoa, oliko musiikki Gluckin vai kenen. Muuan bonnilainen Saksan Musiikillisen Työväenpuolueen ( Deutsche Musikarbeiterpartei) vakoojaksi epäilty nuori mies kävi kerran jos toisenkin tutkimassa kuulatehtaan salaisuutta, mutta palasi saamatta selville Mozartin kuulaisuuden alkusyytä. Toisella kerralla Mozart näytteli uskottavasti kuollutta. Tämä sittemmin Beethoveniksi osoittautunut uskalikko joutui aikanaan esittämään kuuroa, ettei joutuisi vastaamaan Salaisen Musiikkipoliisin kysymyksiin. Loikkari siis. Kuitenkin tietosuojaongelmien vuoksi Mozartin musiikkia vuoti tämän bonnilaislurjuksen päähän, ja sitä hän käytti sikailematta siekailematta hyväkseen. Eniten Mozartin kehittymiseen säveltäjänä vaikutti kuitenkin soittorasioihin sävelletty reaaliaikaismusiikki, tuo mp3- soitinkauden esivaihe. Näihin hyödykkeisiin tallennettu musiikki soi tuottaen laitevalmistajille suuret rahat säveltäjä-muusikon jäädessä yleensä nuolemaan puhtaaksi näpittyä kaluaan kaluttuja näppejään. Mikä on muka muuttunut tässä asiassa noista päivistä? Äänitetuotanto rikastuttaa tekijäänsä nykyaikanakin yhtä marginaalisesti. Tämän allekirjoittavat negatiivinen yön toivomus ja apokalyptinen rasmus-nallekin.

[muokkaa] Mozartin musiikki

Mozart ei luonut uutta sävellystyyliä eikä yhtään uudenlaista musiikin muotoa. Näin siitä huolimatta, että hänen elämänsä oli yhtä kapriisinomaista scherzoa (pelleilyä, kukkoilua). Sinfoniasta oli tullut merkittävin orkesterimatadorien maratooninen tuote, ja jousia soitettiin enimmäkseen neljän miehen joukkueissa, kvartetoissa. Se tehosti metsästystä huomattavasti. Näin ollen Mozart vain käytti hyväkseen muiden kehittämiä sävellysmuotoja. Tämähän on melkein plagioimista. Sävelet joita hän nuotitti paperille olivat myös olleet todistettavasti jo aiemmin käytössä. Lisäksi hän ei keksinyt yhtään uutta sävellajia, vaikka olisi luullut jälkimaineen perusteella hänen kyenneen edes siihen.
Mozart-kuula, jossa on kuva Mozartin kallosta. Tämän saaminen kalloonsa edellytti konsertissa käymistä. Tästä jo Lauri Viita runoili teoksessaan Sävelmylläri: ...tullut olen luiseen palloon, toden totta, Mozartin kalloon. Jokin ääni selittää: tämä on se sairas pää, jossa nuotit sikiää...
Mihin Mozartin maine siis oikeastaan perustuu? Kysymykseen löytyy vastaus hänen musiikinsa progressiivisuudesta. Hän oli kuin aikansa Procol Harum. Asui liiankin usein Grand Hotelissa. Rahkeet Rahat eivät aina riittäneet, vaan vapaamuurariveljeskunnan pikaraha-automaattia tuli vingutettua usein, ja soittorasiatuotantokin tökki, mistä aiheutui visainen ongelma. Tässä vaiheessa tuli apuun kuulatehdas. Idean hän sai nähdessään kerran kuinka Itävallan armeijan sotilaat olivat tehneet kuulista laakerin ja lepäsivät kukin laakereillaan. Tämä maailman ensimmäinen kuulalaakeri innosti Mozartin laajentamaan sukunsa kuulatehdasta kuulinarsistisempaan suuntaan. Johann Sebastian Bachin pedagogisista rautakuulista luovuttiin, ja alkoi makeampi elämä. I-U:n armeija joutui jatkossa tekemään kuulanhankintasopimuksensa Ruotsista käytettyään ensin Ruotsin sankarikuninkaiden, kuten Kaarle X Kustaan ja Kaarle XVI Kustaan mm Itävaltaan kustaantamat maastosta ruostumattomina löydetyt kuulat lähes loppuun.
  • Musiikin esittämistilaisuudet

Mozartin konsertit alkoivat vetää väkeä kuulien vuoksi. Jos joku tätä vähänkin ihmetteli, sai hän kuulan kalloonsa. Kuuliaisuus osoittautui siis suorastaan selviytymiskeinoksi. Siinä sivussa alkoi hänen musiikkinsa kiinnostaa muitakin kuin soittorasiateollisuuden agentteja. Ilman tätä lisätuotetta ei kukaan enää kuuntelisi Mozartin sinfonioita, duettoja, trioja, kvartettoja, kvintettoja, sekstantteja, septettoja, oktettoja, oopperoita, sonaatteja ja muutakaan hänen musiikkiaan. Hyvin organisoidut mainoskampanjat saivat aikaan kuulien myyntiboomin, ja niiden mainosmusiikki jäi elämään omaa elämäänsä nykyaikaan asti. Mozartin kuulat on nykyään eriytetty omaksi yhtiökseen, eikä sen nykyinen hallitus edes tunnusta enää alkuperäistä yhteyttä Mozartin musiikkiin.

Kuulat ovatkin ainoa tekniikan historian tuntema valmiste, jolle ei ole koskaan kehitetty mitään niitä täydentävää ja niiden funktion selittävää oheisvalmistetta, kuten Mozart-tykkiä tai vastaavaa. Kuulien myynti on myös täysin erillään kansainvälisestä asekaupasta niiden mihinkään aseeseen sopimattoman kaliiperin vuoksi. Niistä valmistetaan halpoja jäljitelmiä kuten ns vihreät kuulat, jotka on maallikonkin helppo erottaa aidoista ja Mozart-kuulista niiden vihreän värin vuoksi. On esitetty, että ne olisivat kateudesta vihreitä. Näin voidaan kielteisiä tunteita käyttää kaupallisesti hyödyksi. Niitä ei myöskään ole kääritty asianmukaiseen eristeeseen, vaan ovat paljaita. Tämä puolestaan tukee väittämää mitä suurempi valhe, sen helpommin se uskotaan (A. H.) Hikipedististen musiikkiarkeologien saaman luotettavan ennakkotiedon mukaan on kehitteillä isompi kuula työnimellä Jupiter. Nimessä hyödynnetään selvästi Mozartin viimeistä sinfoniaa, jonka Mozart sävelsi luullen olevansa Jupiterissa juotuaan Antti Eräsalon tarjoamaa erikoisolutta itävaltalaisen irlantilaispubin irk-galleriassa viimeisenä elinvuonnaan surffatessaan tämän kanssa takahuoneessa. Työn alla on myös ns Galilei-sarja, jossa Jupiter-kuula saa kaverikseen neljä pienempää kuulaa. Kyseistä settiä aiotaan markkinoida Medicien kuulina. Tämä on kuitenkin liikesalaisuus, joten korrektisti käyttäytyvät hikipedaalimusiikkiarkeologit eivät tietenkään paljasta sitä.


  • Oopperat


Opera oli Mozartin ainoa saksankielinen luomus, ja hän sävelsi niitä ahkerasti. Tunnetuin niistä lienee "Sua muistan ain´, oi armas selain".

Jostain syystä hän säästi kuuden viimeisen ooppelinsa säveltämisen viimeiseen elinvuoteensa, vaikka otti siinä tietoisen riskin mahdollisen keskeyttämisen vuoksi. Hän ryösti yhden kylmästi Seraljista, ja leikki Hamelnin pillipiiparia huilua taianomaisesti soittaen. Useisiin oopperoihin hän pihisti tekstin Metastasion teksteistä, mikä aiheutti hänelle metastaaseja esim. Pariisiin, missä hänen oli käytävä toisinaan.

Jossain vaiheessa hän sekoitti oopperoissaan isänsä hahmon dongiovannimaisesti mukaan, mikä aiheutti epäilyksiä heidän suhteensa luonteesta, etenkin kun isä Leopold oli jo kuollut. Onneksi Mozart itse kuoli vasta viimeisen elinvuotensa viimeisellä kierroksella ruutulipun heilahdettua hänen huomaamattaan, eli (siis kuoli) joulukuussa 1791, ja näin ehti saada ne valmiiksi toisin kuin surullisen kuuluisan sielunmessun, jonka oli tilannut Antti Eräsaloksi naamioitunut kreivi 'Franz von Walsegg zu Stuppach', jonka nimi mainittakoon näin kokonaisellisuudessaan, että tulevat säveltäjäsukupolvet osaavat varoa tätä kaikkien aikojen toiseksi suurinta musiikkivarasta ja plagiaattoria.


  • Sinfoniat


Sinfonioita Mozart sävelsi 68 kappaletta, mutta jouduttuaan keskeyttämään isänsä takia jopa kiertokoulun hän ei koskaan oppinut suurempia lukuja kuin 41, mikä näin ollen jäi hänen suurinumeroisimmaksi sinfoniakseen. Ei ole tarkempaa tietoa mihin väliin mikäkin numeroimaton sinfonia ajallisesti sijoittuu, vai kuuluvatko kaikki Jupiterin jälkeiseen myöhäissinfoniseen luomiskauteen Saturnuksen ja edellä mainitun väliseen nuottiavaruuteen. Viimeksi mainittua vaihtoehtoa pidetään epätodennäköisenä todennäköisen kiireen vuoksi otettaessa huomioon Jupiter-sinfonian valmistumisvuosi, joka oli sama kuin Mozartin kuolinvuosi. Tämänkaltainen riskinotto olisi jäänyt keltä tahansa muulta väliin, mutta Mozartin luonnetta tuntien ei tämäkään olisi ollut mahdotonta. Kansainvälisten musiikkiarkeologien liitto IMAAM (International Master Archeologist Association of Music) on tutkinut mahdollisuutta, että Mozart olisi kyennyt tekemään mainituntyylisen pikasäveltämistempun. Niinpä jatkuvasti etsitään Wieniä ympäröivästä maastosta soittorasioita, joissa oleva musiikki voidaan ensin todentaa Mozartin säveltämäksi, ja sitten poissulkea mahdollisuus, että se olisi jonkin Mozartin numeroimattoman sinfonian materiaalia. Näin koetetaan kartoittaa mahdollinen epäsinfonologinen materiaali ja tilastollisin menetelmin seuloa numeroimattomat sinfoniat esiin vaikka väkisin, hitto vie.

Joka tapauksessa jos Mozart olisi jatkanut sinfonioiden säveltämistä kuolemastaan huolimatta, saattaisi hän hyvinkin olla kärkisijalla suurten sinfonikkojen ikiaikaisessa kansainvälisessä sarjassa, eikä vain pronssisijalla kuten nyt. Sitäpaitsi johtava sinfonikko jatkaa työtään edelleen, eikä osoita lannistumisen merkkejä. Mozartin ikäkertoimella arvioituna kärkisija olisi hänen hallussaan, vaikka aloittikin sinfonioiden säveltämisen nuorempana kuin kärkisijaa pitävä pitäjänmestari. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä kuin musiikkijuorulehtien palstoilla.

[muokkaa] Mozartin viimeiset vaiheet

Mozart sairasti lapsena, mutta niinhän me kaikki. Tässä ei ole mitään epätavallista. Olisihan hän toki voinut lähteä mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan. Nyt häntä rokotettiin siitä. Hänellä oli säveltämisen lisäksi muita kroonisia sairauksia, kuten reumakuume, difteria (jonka vuoksi hän osti torilta usein tuoreen kurkun), ramppikuume, trikinismi raa´an lihan syömisestä (tuolloin kypsentämättömän lihan luultiin kohottavan mieskuntoa), ja sydämen vajaatoiminta. Lisäksi häntä vaivasi pelihimo, naistentauti (donjuanismi), ja monenlaiset rokkotaudit, kuten marokko ja scirokko (scifi-fanta-sioiden esiaste), jota hän hoidatti ensin marokkolaisen, sitten algerialaisen lääkärin reseptillä. Lavantautia hän onnistui välttämään koska ei koskaan matkustanut avovaunuissa lavalla. Munuaiskivekset saattoivat myös vaivata häntä sen ajan ruokavaliosta johtuen.

Kaikki tämä, ja silti mies sävelsi. Täysin epänormaalia. Mikähän häntä oikeasti vaivasi? Ei kukaan terveesti sairas ihminen sävellä tuollaisten sairauksien vaivaamana.

Soittorasioiden etsintäkaivauksia pienessä mittakaavassa Wienin lähistöllä.

Koska IMAAM:lla on paljon kaivauksia Keski-Europassa kadonneiden teoksien esiinkaivamiseksi, on lähes kaikki kivet jo käännetty. Ainoastaan tulokset ovat enää kiven alla. Nyt päähuomio keskittyykin Mozartin maallisten, oikeammin maanalaisten jäännösten löytämiseen, jotta voitaisiin selvittää hänen vakava sairautensa, jonka vuoksi hän jatkoi säveltämistä, vaikka oli niin monien somaattisten sairauksien vaivaama, ettei hänen olisi pitänyt kyetä säveltämään, ainoastaan kuolemaan ensi tilassa, siis viime kädessä. Valitettavasti EU:n I-U:n keisari Jooseppi Ihmeellinen oli kieltänyt puun käytön muuhun kuin välttämättömään, kuten hänen omaan kuvanveistohölmöilyynsä, ja kuolleita ei moniin vuosiin saanut haudata arkussa, eikä myöskään erillisiin hautoihin.(keksittiin ns juoksuhaudat, joissa vainajilla oli parempi mahdollisuus mm jaloitella, ja suorastaan pakoilla, mitä Mozartin luut edelleen harjoittavat.) Ellei ollut tarpeeksi hyvissä väleissä keisarin kanssa, tahtoo sanoa. Tai riittävän rikas varakas hankkiakseen tarvittavan puutavaran ulkomailta. Kuningas olisi helposti voinut luonnostella sekä arkut että puutavaran omasta päästään, mutta ei jostain poliittisesta syystä halunnut.

Näin ollen Mozartin luut edelleen pakenevat maan alla etsijöitään menestyksekkäästi, eikä hänen sairauksiensa määrä ja laatu alistu DNA- tutkijoiden tarkasteltavaksi.

Tämä ikimusikaalinen mysteeri selvinnee tulevaisuudessa, löytyihän jopa Oliver Cromwellin kallo lopulta seikkailtuaan ties missä kaikkialla sadat vuodet päätyäkseen sitten Westminster Abbeyn holveihin luutumaan.

[muokkaa] Teoksia

  • Jupiter-sinfonia, C-duurin ylistys planetaarisessa lähiavaruudessa. SäveltämisproC-duurin aikana Mozart kokeili monia muitakin sävellajeja, mutta niiden ristikkäisten etumerkintöjen takia ja pikku-b-merkkien sekavuuden vuoksi hän lopulta päätyi kyseiseen sävellajiin. Sanotaan, että pelkästään tämän sinfonian säveltäneenä Mozartista olisi tullut maailmankuuluiseva,
    Sävellajien kilpailussa viivastolla vain C-duuri pääsee jatkoon ns puhtaalta pöydältä a-mollin kanssa.Esimerkkinä kaaoksesta cmx-molli
    vaikkei ikinä olisi mitään muuta säveltänytkään. Sinänsähän se olisi ollut toki täysin mahdotonta, koska silloinhan Mozartin olisi pitänyt syntyä vasta 35-vuotiaana, ja kaikki sitä aiempi musiikki olisi jäänyt säveltämättä. Tällaista ajattelutapaa kutsutaan musikaaliseksi esansoitumiseksi, jossa säveltäjältä otetaan loppukilpailuun vain paras sävellys. Kun musiikki puristetaan singulariteettiin, äärettömän pieneen pisteeseen, jää siitä jäljelle vain yksi sävel. Mozart itse sanoi kuulevansa musiikkinsa silmän- tai oikeammin korvanräpäyksessä yhtenä ajattomana tiedostuksena, ja kiittävänsä niistä kokemuksista humalaa Jumalaa.
  • Eine kleine Nachtmusik, jousisinfonian esiaste. Käsitetään yleensä serenadiksi. Ehkä myös vain s-nadiksi. Tunnettu laajalti, tuntematon vain Mariaanien joukkohaudassa. Mozartin kuuluisevimpia tekosia.
  • Don Giovanni, ooppera. Tämän viimeisimpiin kuuluvan oopperan avulla Mozart lopullisesti karisti isänsä tuhkat sikaristaan.
  • Taikahuilu, ooppera. Suloinen tarina vihreän aatteen syntyvaiheista itävaltalaisessa metsässä. Papa Geno ja Papa Gena ennakoivat tulevia sukupuolenvaihdostoimia myöhempinä vuosisatoina.
  • Ryöstö Seraljista, ooppera. Mozartin musikaalinen tunnustus laittomista musiikinhankintakeinoistaan. Silti herättää epäilystä, että hän pyrki johtamaan harhaan, koska Turkista, tuosta kahvipannujen maasta, ei ainakaan olisi pitänyt löytyä musiikkiaineksia länsimaiseen oopperaan.
  • Figaron häät, ooppera. Tässäkin teoksessa Mozart käsittelee miehen ja miehen naisen välistä suhdetta, kuten useissa muissakin. Useissa Mozart kritisoi ovelasti aateliston moukkamaisuutta ja sivistymättömyyttä. Tosin eivät ne olisi sitä huomanneet, vaikka Mozart olisi ollut suorapuheinen, olisivatpahan vain luulleet sen olevan pelkkää kielikuvaa.
    Leopold-isän isällinen katse valvoo pojan edesottamuksia dongiovanniininen ilme kasvoillaan.
  • Monet oopperoista kuuluvat ns seriaalioopperoihin, joilla on asennuksen yhteydessä tarvittava sarjanumero. Sen saa nykyäänkin helposti kalastuksen yhteydessä verkosta. Sen vuoksi kalastelijat vertailevat edelleen verkkojaan p2p- tyyliin.
  • Ooppera buffet puolestaan kuuluvat ns kulinaariteoksiin, joilla oli tarkoitus viihdyttää kuulijoita hyvällä maulla ja tarjoilulla kesken esityksen.
  • Mozart oli aikansa sairain pianisti. Hänen pianisminsa ilmeni erityisesti 25.ssä pianosonaatissa, joista viisi oli sävelletty neljälle kädelle, vaikka hänellä oli tiettävästi vain kaksi kättä. Tässä suhteessa hän lienee ollut ns normaali ihminen. Paitsi että sävelsi ne nelikätiset sonaatit, mikä todistaa päinvastaisesta. Myös sisarelleen Nannerlille hän sävelsi omia kappaleita, arvattavasti koska sisko ei osannut muutakaan soittaa, eikä puhelinta ollut keksitty.
  • Viulusonaatteja on hirmuiset 36, joista noin puolet lapsena sävellettyjä infantilizstisia harjoitelmia.
  • Jousikvartettoja on mittavat 23, joissa hän otti huomioon soittohaluiset kuninkaatkin, ja kirjoitti niihin lapsellisen helppoja lisästemmoja äärimmäisen hiljaa soitettavaksi ppppianoppppianissimooospedeloiri, ettei esim. Preussin kuninkaan hirveä sellonrääkkäyssoitto kuuluisi musiikin läpi. Soiton loputtua aplodit oli taattu, monestakin syystä.
  • Requiem, sielunmessu, joka muodostui Mozartille itselleen ylivoimaiseksi esteeksi, koska hän kuoli kesken sävellyksen. Tämän teoksen ympärille on kehittynyt suoranainen medusan verkko mitä erilaisimpia ajatelmia siitä, miten, kuinka, missä, milloin ja miksi Mozart kuoli, ja kuka oli sävellyksen mystinen tilaaja. Me IMAAMin agentit voimme mitä suurimmalla itsetyydytyksellä paljastaa, että kyseisen teoksen tilaaja oli (yllätys,yllätys) tulevien aikojen musiikkikyborg, eli Johannes "Brahms" ! Hän muokkasi sen pohjalta kansallissosiaalipoliittisemman version messusta, ja julkaisi sen kuinkas sattuikin juuri Mozartin ikäisenä omalla vuosisadallaan tietenkin nimellä Ein Deutsches Requiem, jonka osat ovat Jawohl mein Führer, Wie lieblich sind deine Sonderbehandlungen, Denn wir haben hier keine bleibende Lager, mein Kempf ja Tot sind die Seelen.


  • Muu- kirkkomusiikki Karjatilallisille alpeilla laitumella ollessa tarkoitettu messuihuhuilu- ja paimenmusiikki. Niiden yhteydessä saattoi harjoittaa muu-takin ammuntaa. Tunnetuin teos Les Chmaex am Muu.


  • Muita teoksia ovat lukuisat serenadit, divertimentot ja muut orkesteriteokset.

[muokkaa] Muuta

Tiesitkö, että

  • Marokkoa sairastaessaan Mozart sävelsi maurilaisen surumusiikin, ehkä osin vuodattaen Vuotospäätöksen purkumiesten takinkääntelyä.
  • Mozartilla oli avioton poika Karl, joka loikkasi myöhemmin Beethovenin veljenpojaksi aavistamatta, että joutuisi itse Beethovenin poikapuoleksi.
  • Konstanze Mozart meni miehensä kuoleman jälkeen naimisiin tanskalaisen astrologin kanssa, ja myi miehensä sävellysten alkuperäiskäsikirjoituksia kovasta hinnasta Bukowskin taidehuutokaupassa saaden niistä tähtitieteellisiä summia, kuinkas muuten.
  • Mozartin pojista tuli muusikoita, ei kuitenkaan Bachin poikien tyyliin, vaan oikeasti .
  • Mozartin ja sisarensa Nannerlin suhdetta jäljitteli myöhemmin Felix Mendelssohn sisarensa Fannyn kanssa.
  • Preussin kuningas Fredrik Vilhelm II kosi fan tuttea Mozartia luultuaan tätä aluksi naiseksi.
  • Mozart oli kaikkien aikojen minipuolisin ja megalomaanisin säveltäjä kautta aikain, kautta rantain.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä