Viro

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Älä käytä luovuuttasi, tee vain tasan niin kuin tämänkin artikkelin kirjoittaja on tehnyt.
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Eesti endine nõukogude nüüdseks õukogude vabariik.


Vladimir.gif
Tällä sivulla ei ikävä kyllä ole
Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin hyväksyntää.

Artikkelin kirjoittajan kannattaa tarkkailla syömisiään ja säteilyarvojaan.

Eesti endine nõukogude nüüdseks õukogude vabariik
Viron ent. neuvosto- nyk. euvostotasavalta
Estonian SSR flag.png
(lippu)
Motto: ”Teretulemast Tallinkile! Sinu auto on juba varastatud!
Estonia-map1.PNG
Valtiomuoto Eesti romukraatia
Hallitsija meie mees Toomas Hendrik Ilves
Pääkaupunki Moka
Viralliset kielet viro (jos kieleksi voi kutsua),
hoono soome,
venäjä, kännissä mongertaen
Pääuskonnot Kommunismi(Keskerakond)
Itsenäisyys 1918 (hyvä yritys),
1953 (ei vieläkään),
1966 (pari päivää),
1975 (melkein),
1986 (vahingossa) ,
1991 (säälistä) ,
2007 (vikisemällä)
Valuutta Euro, oikeastaan mikä vain (OMV)
Kansallislaulu Narva Mari
”Anna raha pilu 50 markka.”
~Vironvenäläinen nainen
”Putinilla olisi ollut oikeus vaikka lähettää tankit.”
~Leena Hietanen ihan milloin vain.
”Minne Venäjän karhu paskansa rytkäisi, sinne on perustettu Viron "valtio".”
~Vanhan kansan, läänintaitelijoiden, kylähullujen ja rapajuoppojen suusta.


Viro on Kiinan naapurimaa, jonka olemassaolon voi tiivistää yhteen virkkeeseen (jolloin muutamat kulttuuriset piirteet tosin jäävät huomioimatta): Viina virtaa, ja naista saa halvalla. (Luojan kiitos että laadusta ei puhuttu) Viro on häpeällinen osa Pohjois-Eurooppaa, josta kaikki pohjoismainen rikollisuus ja laittomuudet ovat peräisin. Se on myös suosittu matkailumaa, sillä valuuttana käy kaikki, mitä taskusta löytyy. Tosin yleensä taskun sisältö lähtee torilla itsestäänkin Viron mafian ansiosta, joten valuuttaa on syytä varata runsaasti. Suurin matkailijaryhmä ovat nelijalkaiset porot.

Viro on maailmalla kuuluisa:

  • matkimisesta (kieli, kaksi kansallisväriä, kansallislaulu ja halvat Frederik-coverit)
  • viinasta (huonoa, mutta halpaa)
  • naisista (kauniita, mutta halpoja)
  • juopoista (haisevat, mutta halvempia)
  • Viron kauhusta Ulffiinasta
  • Yhdysvaltojen mielistelystä
  • Halvasta työvoimasta Suomessa

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Esihistoria

Kivikaudella Baltiaa asutti suomalaisten heimojen hylkeitä pyytävä ja jäniksiä sekä hirviä metsästävä kansa. Opittuaan etelänaapureiltaan liettualaisilta kaikkea kivaa kuten maanviljelyn ja porsaiden kasvatuksen, latvialaiset eivät enää jutelleet pohjoisen suuntaan ja eriytyivät omaksi kansakseen.

Esi-viikinkikaudella virolaiset ja suomalaiset matkailivat yhdessä ympäri Venäjää ja Itämerta, herättäen kauhua ja pelkoa puhumalla kieltä jota kukaan ei ymmärrä, pissaamalla julkisesti missä ja milloin tahansa sekä juomalla oluella kaikki muut kansat pöydän alle. Viikinkiturismin aikakaudella Viro tuli tunnetuksi tanskalaisten olutmatkailijoiden suosikkimaana.

Suomalaisten heimojen muinaisuus on hämärissä, sillä kirjoitustaidolla ei ollut mitään hyödyllistä annettavaa pohjoisen barbaareille. Roomalaiset, arabialaiset ja kreikkalaiset historoitsijat eivät ymmärtäneet sanaakaan virolaisten mongerruksesta, mutta totesivat aesti nimisen kansan asuvan jossain napajäätikön reunalla. Arabialainen maantieteilijä Muhammad al-Idrisi piirsi myös kartalleen rastin jonnekin Viinalinnan kohdalle.

[muokkaa] Keski-aika

Tanskalaisten jälkiä seurasivat pyhiinvaelluksillaan pohjoisen metsiin eksyneet saksalaiset pyhiinvaeltajat (keskiaikaiset kartat olivat todella huonoja, ja vain harva osasi lukea). Virolaisille koitettiin opettaa ainoata oikeata uskontoa, mutta tyypillisinä suomenheimolaisina nämä olivat niin typeriä, että pää oli usein katkaistava jotta ruumis hyväksyisi kristuksen rakkauden sanoman. Tanskalaiset kypsyivät koko tähän käännyttämiseen joka pilasi Viron matkailumaana, ja niinpä he myivät Viron vuonna 1346 Saksalaiselle Ritarikunnalle.

[muokkaa] Suomi-Ruotsin aika

Suomi-Ruotsin hallitsija Kustaa Vaasa oli suuresti huolissaan Hansaliiton kauppaamasta hapanmakkarasta joka uhkasi härskien sardiinien markkinoita ja kielsi suomalaisia käymästä kauppaa vuonna 1285 hansaliittolaiseksi ryhtyneiden viinalinnalaisten kanssa. Tuostapa jukuripäät suomalaiset ja virolaiset viisveisasivat, ja jatkoivat kauppaa kaikesta huolimatta. Koska kaupantekoa ei saatu loppumaan, Suomi-Ruotsi valloitti Viron vuonna 1561, ja liitti maan luterilaiseen, niska limassa työskentelevään skandinaaviseen kulttuuripiiriin. Maan eteläosat jäivät lonkkaa vetävien matriarkaaliseen katolilaiseen kulttuuripiiriin Puolalais-Liettualaisen suurvallan osana.

[muokkaa] Tie itsenäisyyteen

Suuren Pohjansodan aikana Venäjä kaappasi Viron itselleen kunnes Venäjän vallankumouksen yhteydessä Viro julistautui itsenäiseksi helmikuussa 1918. Tästä Venäläiset eivät tykästyneet joten maassa alkoi vapaussota, johon suomalaisetkin ottivat vapaaehtoisina osaa. Venäläisten keskuudessa levisi pelko suomalaisten puukkojen käytöstä massatuhoaseena, ja tämä oli osaltaan vaikuttamassa virolaisten saavuttamaan voittoon.

Viro menetti itsenäisyytensä samassa rytäkässä kuin muutkin Baltian maat Neuvostoliiton esitettyä 1939 virolaisille tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Samaa tarjousta esitettiin myös Suomelle, mutta koska suomalaiset kieltäytyivät silti, virolaisia miehiä karkasi pohjoiseen ja taisteli Suomen armeijassa.

Neuvostoliiton ylivallan kaudella Viroa pyrittiin rakentamaan kohti kommunismin utopiaa. Tämä osittain onnistuikin, mutta muun Neuvostoliiton jäädessä jälkeen ja Suomen television sivistävästä vaikutuksesta virolaiset eivät koskaan olleet utopiaansa kovin tyytyväisiä. Neuvostoliiton otteen alkaessa lipsua Gorbatsovin kaudella, aloittivat virolaisiset 1989 Laulavan Vallankumouksen, jossa he lauloivat neuvostoliittolaiset Väinämöisen oppien mukaisesti suohon. Vihdoin elokuun 20. päivä 1991 Viro julistautui jälleen itsenäiseksi tasavallaksi.

[muokkaa] Kansanluonne

Virolainen on voimakkaan oikeudentuntoinen, päättäväinen ja sitkeä.

Pari esimerkkiä: Jos virolainen peruuttaa paikallisen "super"-marketin pysäköintipaikalle pysäköidyn autosi kylkeen, ei syyllisyydestä ole epäilystäkään - tyhmä suomalainen on pysäköinyt autonsa idioottimaiseen paikkaan ja on luonnollisesti korvausvelvollinen. Jos korvauspuolta ei saada heti paikan päällä toimimaan käteismaksuperiaatteella, saattaa velan ja erityisesti korkojen perintään erikoistunut lyhythiuksinen, nelikulmaisella päällä varustettu virolaishenkilö tulla piakkoin suomalaisvelalliselle tutuksi. Esimerkkinä päättäväisyydestä ja sitkeydestä voisi mainita sen, että jos virolainen on päättänyt varastaa autosi, hän myös tekee sen.

Virolainen ei myöskään koskaan anna anteeksi, jos tuntee tulleensa väärin tai epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Jos et maksa, mitä pyydetään, vaikka et olisi mitään ostamassakaan, käyttäydyt virolaisen mielestä loukkaavasti.

[muokkaa] Uusia kehityksiä

Vuonna 2005 Viroa koettelivat kovat kevättulvat, joiden aiheuttajana olivat sammuneista (ja ryöstetyistä) juopoista tukkeutuneet viemärit. Vesi nousi riittävän korkealle tuhotakseen valtion kansallisarkiston. Nykyään Itämeri on maailman saastunein merialue Viron viemäristön tuotteiden ansiosta.

”Kas minne Venäjän Karhu paskansa rytkäisi, sinne perustettu on Viron valtio.”
~Vanhan kansan, läänintaiteilijoiden, kylähullujen ja rapajuoppojen suusta voi kuulla Viron perustamisen ylistävät sanat

[muokkaa] Kieli

1500-luvulla virolaiset puhuivat suomea. Koska Virossa viina on niin halpaa, jäivät Suomesta Viroon ryyppyreissulle menneet ihmiset mieluummin kokonaan Viroon. Vuosisatojen krapula muutti väestön kieltä sen verran, että Suomeen palattuaan emännät eivät enää saaneet isäntiensä puheesta mitään tolkkua. Niinpä ukot passitettiin takaisin soutuveneisiin ja Suomenlahden toiselle puolelle. Viron outo kieli oli syntynyt.

[muokkaa] Infrastruktuuri

Viron infrastuktuuri muistuttaa paljon vanhaa kunnon Neuvostoliittoa. Kaupunkien miljöössä voi aistia KGB:n vahvan läsnäolon ja virolaisten kateuden ulkomaisille vierailleen. Asuinrakennukset ovat silmiä hivelevää harmaata betonia ja joukossa on joitakin kauniita lenininpunaisia, aatteellisia, punakoita tiiliseiniä. Talvisaikaan korjaamattomista kaukolämpöputkista pitkin katuja vuotava punertava vesi höyryää pakkasella kauniisti.

[muokkaa] Pääkaupunki

Viron pääkaupunki on Moka, joka sijaitsee Tallinnan ja Pärnun noin puolessa välissä, 60 km molemmista paikoista. Se on pieni paikka, mutta siellä voi tehdä suuria virheitä, varsinkin nykyaikaisten DNA-testien ansiosta. siellä asui myös Katsumo kusi-mo joka kehitti panemisen.

[muokkaa] Viinalinn

Pääartikkeli: Tallinna

Pääkaupunki Viinalinnan parhaimpia nähtävyyksiä ovat Viru-hotellin edustan Lada-autojen takakonteista pirtua myyvät Igorit ja supermarketin pihalla ihmisiä ahdistelevat kiikarikauppiaat. Myös paikalliset porttolat ovat suosittu turistikohde. Viinalinnassä vallitsee lähes poikkeuksetta leppoisan happosateinen sää, johon tuovat tuulahduksen raitista radioaktiivisuutta kaupungin viemäreihin kaadetut ydinjätteet. Viinalinnan suurimmat tulonsaajaryhmät ovat varkaat ja pirtutrokarit (66 %), prostituoidut (21 %) ja muut pummit ja syöpäläiset (13 %). Kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettuna Tallinna.Sieltä saa myös halpaa kaljaa suomalaisten makuun.

[muokkaa] Tartu

Tartun kaupunki perustettiin vuonna 1912 kuivuneen puron varteen. Kaupungin nimen historia juontaa juurensa ajalle, jolloin suomalaisilla humalaisilla isännillä oli tapana sammuilla milloin mihinkin. Ojasta herättyään isäntä huusi ohikulkijoille "Tartu!" tavoitteenaan päästä ylös. Yleensä niinkin pirulliset virolaiset jättivät ojaan kaatuneet isännät niille sijoilleen, ja näin syntyi Tartun kaupunki. Tartu tunnetaan muun muassa eksoottisista loiseläimistään, kuten latvialaisista. Kaupunkiin johtaa yksi tie, jonka laitamilla humalapäissään eksynyt turisti voi kokea ojaan sammumisen autuuden.

Elinkeinoelämän aatelia Tartussa edustavat marjanpoimijat sekä SQNY-radioita ja Dolex-kelloja myyvät kauppamiehet. Idyllisillä toreilla on myynnissä muun muassa kiinalaisia ja vietnamilaisia helmenkalastajia, ja turisteille on suotu mahdollisuus myös vuokrata heitä huokein hinnoin.

Kaupunginhallituksen kokouksissa ollaan tekemässä päätöstä, jonka mukaan saattaa olla mahdollista saada sähköenergia tartulaisten käyttöön vuoteen 2043 mennessä.

[muokkaa] Pärnu

Pärnu sai nimensä keskiajalla, kun kaksi ruotsalaista poikkeavaa merimiestä vapautui siellä yhteiskunnan kahleista ja toinen sanoi toiselle: Per nu (Pärnu, suom. huom.)

Pärnu on Turun ystävyyskaupunki Virossa. Molemmat kaupungit ovat miljööltään ja puhutulta kieleltään lähes samanlaisia. Pornon Pärnun suurin työllistäjä on Aquamus Bordellimus Rypemys -kylpylähotellibordelli, jonka vaikutuspiirissä työskentelee lähes 98 % kaupungin asukkaista.

Vuoden 2005 lopussa Pärnun kaupunginpolitbyroo päätti sallia VHS-nauhurien käytön ja hankinnan kaikille yli kolmen euron omaisuuden omistaville asukkailleen. Viimeisimmän tiedon mukaan VHS-nauhurin käyttö- ja hankintaluvan omistaa neljä pärnulaista.

[muokkaa] Paldiski

Paldiski on Viron suurin satamakaupunki. 23 kilometriä pitkän päälaiturin kautta tapahtuu lähes kaikki Viron ulkomaanvienti ja -tuonti. Paldiskin sataman kautta kulki vuonna 2005 lähes 27 miljoonaa tonnia rahtitavaraa. Viron kauppaministeriön tilastojen mukaan tavaraliikenne koostui pääasiallisesti seuraavista:

  • Laiton viina ja tupakka 32 %
  • Ihmiskauppa 12.7 %
  • Radioaktiivinen ja myrkyllinen materiaali 22.9 %
  • Euroopasta varastetut autot ja niiden osat 16 %
  • Karkotetut vähemmistöt 14 %
  • Uiguurit 2 %
  • Terroristeille myytäväksi tarkoitetut aseet 16.9 %

Paldiskin satama-alue kattaa lähes koko kaupungin pinta-alan ja on näin ollen kaupungin suurin työllistäjä. Kaupungin reuna-alueilla vallitsevina elinkeinoina on kotipolttoisen valmistus sekä katulapsien sisäelimien myynti rikkaille länsituristeille.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

[muokkaa] Maantiet

Viron suosituin matkustusmuoto on maantie (maantee). Maanteitä pitkin voi liikkua joko kävellen, polkupyörällä (jalgratas) tai NATO-yhteensopivalla panssaroidulla maastoajoneuvolla, joka tämänhetkistä (2007) liikennekultuuria objektiivisesti arvioiden on käytännössa varmin eloonjäämisvaihtoehto. Virossa on maanteitä noin 2 698 km, josta päällystettyä tieosuutta 4,5 km. Tieverkoston kunto on päässyt hieman rapistumaan, koska Viron valtiolla ei ole varaa ostaa tietöistä (teetööd) kertovia liikennemerkkejä varoittamaan kulkijoita.

[muokkaa] Rautatiet

Valtiollinen rautatieyhtiö Eesti Vabariigi RaudteeJama (Eestin Valtion RautatieOngelma) on toiminut vuodesta 1976 lähtien. Kalusto koostuu museoista takavarikoiduista neuvostoliittolaisista vetureista ja vaunuista. Viron ylpeys on sen ainoa toimiva veturi, höyrykäyttöinen "Vabariiklik Lokomotivatsija", joka liikennöi Viinalinnan ja Tartun väliä kolme kertaa vuodessa. Muilla rataosuuksilla liikennöinti ei onnistu kiskojen varastelun takia.

[muokkaa] Lentoliikenne

Viinalinnan lentoasema (Viinalinna Lennujaam) on Viron vilkkain. Sen kautta kulki vuonna 2005 645 866 matkustajaa ja lentosuorituksia oli 7 866,5. Viron oma lentoyhtiö JMKE (Jotad Maanduvad Kohviku Ees). Toisinaan lentokoneet onnistuvat laskeutumaan myös Tartun ja Pärnun lentokentille. Viinalinnan kentällä on yksi kiitorata (pituus 12 490 m, pinta savipeltoa). JMKE laivastoon kuuluu neuvostoliittolaisia Jakovlev- ja Tupolev-lentokoneita. Kaluston ollessa 1960-luvulta ja onnettomuustiheyden ollessa suuri JMKE:n koneilla on ikuinen lentokielto Euroopan ilmatilassa. Kiitoradan keskimääräistä suurempi pituus on tarpeellinen paikallisen kaluston ominaisuuksien vuoksi.

[muokkaa] Laivaliikenne

Viron laivaliikenne on keskittynyt lähes yksinomaan Paldiskin satamaan. Paldiskin satamasta on hyvät kulkuyhteydet Viinalinnaan. Supernopeat pika-alukset Suomesta jättävät janoisia suomalaisia Paldiskin satamaan ja häipyvät kiireen vilkkaa takaisin avomerelle täyden lastin kanssa meriveden ollessa niin saastunutta, että laivojen pohjat syöpyvät 6 mm joka reissulla Paldiskin satamaan.

Viron oma laivayhtiö Tallink liikennöi päivittäin 6 kertaa Helsinkiin ja kaksi kertaa Tukholmaan. Suomesta Viroon pääsee Viking Linen, Silja Linen, Eckerö Linen, Nordic Jet Linen ja Linda Linen aluksilla. Omalla veneellä kulkua Viroon ei suositella merirosvojen takia.

[muokkaa] Taksit

Ympäri Viroa toimivat taksit ovat turisteille vaivattomin tapa päästä rahoistaan ja joskus jopa hengestään. Pahvinen "Takso" kyltti "taksin" katolla kielii tehokkaasta käteisvarantojen vähennysmahdollisuudesta. Tunnetuimpia koko maan kattavia taksiyrityksiä ovat Mafia-Takso, Igori-Takso, Tuliko-jo-Takso, Ei-tule-Takso, Tallinna-parkib-Takso Liiga-palju-makso-Takso ja Viruvalge-Takso. Myös paikalliset asukkaat vierastavat yrityksiä, koska normaalihintaisen kuljetuksen saaminen on mahdollista vain aseella uhaten. Tavallisesti ase on vain kuljettajalla, joten hintaneuvottelut ovat keskimääräistä vaikeampia. Virolaiset taksikuskit eivät tunnetusti käytä turvavöitä. Eesti Päevalehessä kesällä 2001 julkaistun artikkelin mukaan Tallinnan poliisi järjesti erikoisratsian kaikille Tallinnan takseille ja 47 prosentilla taksinkuljettajista havaittiin olevan voimassaoleva ajokortti.

[muokkaa] Järjestys ja turvallisuus

[muokkaa] Politsei

Viron turvallisuudesta vastaa Politsei. Se on puolisotilaallinen organisaatio, jonka tärkeimpänä tehtävänä on järjestää turvalliset olot sille, joka eniten maksaa. Politsei toimii Venäjän mafian alaisuudessa ja suorittaa sille turvallisuuden takeena saamaansa taloudellista hyötyä. Joukkojen vahvuus on 5 600 miestä. Ulkomaisille turisteille Politseillä on omat protokollansa, esimerkiksi ulkomaalaisen tapettua humalapäissään kärpäsen, voiko ulkomaalainen sovittaa rikoksensa joko 50 vuoden vankeutena tai suorittamalla 50 euron suuruisen tarkistusmaksun, jolla todetaan epäillyn syyttömyys ja noudetaan joku muu tuomiolle. Politsei on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton organisaatio, jonka jäsenillä ei ole äänioikeutta vaaleissa; tosin Virossa ei järjestetä vaaleja mistään asiasta.

[muokkaa] Puolustusvoimat

Puolustuksen hoitaa Viron Puolustusvoimat (Eesti Tabbeluvöemad). Joukkojen vahvuus on 450 miestä, joista 200 maavoimissa, 200 merivoimissa ja 50 ilmavoimissa. Yhteisenä nimittäjänä on alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen. Pelkuruus on yksi kansallishyveistä, asetta ei selvin päin uskalla käteen ottaa. Taloudellisten resurssien vaatimattomuuden vuoksi Viron Puolustusvoimilla on käytössään ainoastaan kevyttä jalkaväen aseistusta ja kolme neuvostovalmisteista Polikarpov-hävittäjää (vm. 1916). Merialueiden saastuneisuuden takia Viron merivoimilla ei ole yhtään alusta tai venettä, koska ne syöpyisivät runsaasti ennen kuin uppoaisivat valmistusvirheiden takia.
Viron Puolustusvoimien sotilas asemissa lähellä Kirkukia
Vallitsevasta tilanteesta johtuen Viron Puolustusvoimien uusi motto kuuluu: "Täne getä dulos ole, pask paiga kogu hoid" (suom. 'Ei tänne kukaan halua hyökätä, oi kotimaamme saastainen').
Toinen yksikkö lounaalla.
Viron sotalippu on valkoinen risti valkoisella pohjalla tai sitä he ainakin heiluttelevat joka puolella. Täyttä varmuutta ei asiasta ole.

Tärkeänä osana puolustusvoimia pidetään virallisesti myös ns. "metsäveljiä" (metsvennad) joita jäi Viron metsiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Heitä näkee luonnossa varsin harvoin, mutta metsiköistä välillä tielläliikkujia kohti ammutut 7.62 mm. kiväärin heittolaukaukset ovat oletettavasti peräisin metsäveljien maanpuolustusharjoituksista.

Huhtikuussa 2003 Viro osallistui Irakin sotaan lähettämällä 12 sotilaan vahvuisen osaston tukemaan Yhdysvaltojen hyökkäystä. Muutamaa kuukautta myöhemmin kaksi Viron Puolustusvoimien sotilasta sai surmansa Tikritissä, Irakissa muumikapinallisten hajupommi-iskussa. Osaston menetettyä 17 % miesvahvuudestaan Viron päättävät elimet joutuivat ylimääräisessä istunnossa käsittelemään joukkojen vetämistä pois sota-alueelta. Ennen kuin istunto oli loppunut, virolaiset sotilaat oli ehditty häätää Irakista varastelun ja juopottelun takia.

[muokkaa] Rajavartiolaitos

Organisaatio, joka huolehtii Viron epäselvien, joustavien ja tarkemmin määrittelemättömien rajojen valvonnasta sekä suorittaa mm. meripelastustehtäviä, mikäli saa Neuvostoliitossa vuonna 1947 valmistuneen "KaleviPoeg"-meripelastusaluksensa ajettua merelle Koplin satamasta törmäämättä aina samalle Tallinnan edustalla olevalle matalikolle. Rajavartiolaitoksen käytössä on myös neuvostovalmisteinen MI-8 "Rukivehr"-meripelastushelikopteri, mutta siitä puuttuu yksi pääroottorin lapa, rajavartioston komentaja kun irroitti sen ja vei huvilalleen Võrts-järvelle laiturin rakennustarpeiksi vuonna 1992.

[muokkaa] Matkailu

Jos olet suunnitellut matkustavasi Tallinnaan, sinun tulee varautua henkisesti. Päivällä et näe ainuttakaan sielua kaduilla. Jokainen ikkuna on peitetty mustalla jätesäkillä tai rottien nahoilla, koska kaupungin asukkailla ei ole rahaa ostaa verhoja. Ne elävät pimeässä, joten ainut mahdollisuus nähdä Niitä on mennä illalla ulos ja ottaa mukaan taskulamppu, mutta muista, että ne pelkäävät valoa. Varsinkin keinovaloa, sillä se on niille uutta. Ne ovat pelokkaita, joten niiden kiinnisaamiseen täytyy orientoitua ja valmistautua. Paras tapa on hiipiä pimeässä taskulamppu valmiina ja haistella ilmaa. Kun aistit voimakasta hajua, jollaista on mm. ylikansoitetussa ja siivoamattomassa kettutarhassa höystettynä pilaantuneen särjen hajuun, voit olla varma että Virolainen "ihminen" on n. kilometrin tai kahden päässä sinusta. Tässä vaiheessa sinun tulee asentaa hengityssuojain ja jatkaa matkaa (suositellaan myös suojapukua).

Tämän vaiheen joudut menemään kokolailla sokkona, mutta väläyttele taskulampullasi vähän väliä. Jos valokiilaan osuu Virolainen, se jähmettyy paikoilleen, kuin hirvi tai hauki syksyllä. Nyt voit hiippailla sen luokse ja ihastella sen korutonta rumuutta ja primitiivistä olemusta. Todennäköisesti kohtaamasi olento tarjoaa mahdollisuutta sukupuoliyhteyteen saadakseen pienen (500€)"lahjan".

[muokkaa] Valtionjohto

Virolainen politrukki
  • Pääylipolitrukkikomissaari Lennu Jaam
  • Lahjustenottoministeri Jalg Ratas
  • Turismialivaltiosihteeri Orkester Kaputt
  • Alkoholisminedistämispolitrukki Viru Valge-Vägev
  • Kauppa- ja teollisuusministeri Kaks Krooni
  • Matkailuministeri Tere-Tulemast Tallinki-Laevale
  • Liikenneministeri Gas-Sebä Ubbos
  • Prostituutionedistämiskansleri Halb Pilu
  • Musiikki- ja uhkapelivaltioneuvos Tööts-Põrutab Vahepeal Puhkpilli
  • Liikuntaministeri Kaido-Keerab Kapile Taha
  • Ilmailuministeri Suristame Kärbseid
  • Elintarvike- ja maatalousministeri Loksutada Enne Avamist
  • Valtionjumppaohjaaja Võimlevad Kärbsed
  • Metsätalousylihoitaja Kookos Palm
  • Puolustusministeri Kohe Põgeneme
  • Maatalousministeri Kolhoosid Tagasi
  • Suomen Kultasepänliikkeiden ryöstönohjausministeri Kullakkesed Ülemere
  • Sisäministeri Kes-Meie Oleme
  • Ulkoministeri Eva-Takse Viisumi
  • Kulttuuriministeri Rööv Laululaval
  • Oikeusministeri Aivar Altkäemaks
  • Viestintäministeri Meil Polegi-Telekat

[muokkaa] Kulttuuri

Viron kulttuuri on rakentunut pitkälti katuperformassipohjaiseen kansankulttuuriin. Viron suurin katuteatteri Kaubamaja on jo ristitty "huonoksi" (e.k halb) ympäri Euroopan kulttuuripiirejä. Erikoisuutena tähän katuteatterikulttuuriin voidaan nostaa näytösten kaoottinen alkamisajankohta. Kuuluisimpia teatteriesityksiä ovat:

  • Anna raha tai ma avan su mattoveitsega. (1998 Ludvig van Beethoven)
  • Hei me oleme kaksteist ja vedäme heroiiniä, anna raha (Anders Falck)
  • Kohta me ammutaan sun koira, tai anna raha (1973, Raisu Pyllänen)
  • Kontaktiliima on parasta muovipussista impattuna. Sääli mua ja anna raha (Tüüt-Tööt Võimlemisekärbsed)
  • Tere tulemast siia, sinu auto on juba siin. Ei maksa, jääd autost ilma
  • Eestivenelased hoor... niisiis naised on väga halvad (halb=huono), aga odavad (odav=halpa). (Vladimir Putin)
  • Tilasit küll hirsimöki mutta osta nüüd nämä tsinkkiämbärit ilmaseks sata eurot kappale (Kaido-Aivar Keegi)
  • Teretulemast tallinkille. Sinu auto juba varastedud.
  • Vaha Viruu nii gaig valgenee.

Viro tunnetaan rehellisyydestään ja luotettavuudestaan. Virosta kannattaa hankkia kaikki alkoholipitoiset juomat, kännykät ja tietokoneet. Tuotteet toimivat ajoittain ja tappavat käyttäjänsä melko harvoin. Virolaiseen laatuun voi toisinaan luottaa !

Virolaiset ovat ahkeria, ystävällisiä ja alansa näennäisesti osaavia työntekijöitä. Tunnettuja vientiammatteja ovat autonkorjaaja, lääkäri, rakennusmies, konsultti ja orja. He tekevät aina virheetöntä työtä !

Viron tärkein kulttuuri-vientituote on Neuvostoliiton ajan sorrosta valittaminen eri muodoissa.

[muokkaa] Kansallissankareita

  • Kaido Kuukapp - toi aerobicin Viroon.
  • Saku Õlle-Tehas - koko kansan "Kari Grandi", ei jano yllätä, myös pidetty henkilö Suomessa
  • Anus Saakin - huippumalli ja koko Viron suosituin seurapiiriprostituoitu. Hoitelee ulkomaiset arvovieraat ammattitaidolla ja silti niin hellästi. On ehdolla valtakunnanhuoran tittelin saajaksi.
  • Jukka Laaksonen, joka on tuotu Suomeen tekemään ei-hauskoja virolaisvitsejä Se on siinä -ohjelmaan.
  • Raivo Roosna ja Alex Lepajoe, jotka ryöstivät Tillanderin kultasepänliikkeen Helsingissä 17. huhtikuuta 1985. He saivat saalikseen n. 1,4 miljoonan markan (n. 240 000 euron) edestä kelloja ja koruja jotka he vaihtoivat ryöstöpäivän iltana kassilliseen venäläistä metwurstia Helsingin rautatieasemalla. Saalista (metwurstia) ei ole vieläkään löydetty.
  • Meie Mees - Yhtye joiden kappaleet tulkitsevat herkästi Mercedes-Benz henkilöautojen syvintä olemusta. Yhtye perustettiin kommarivallan höllentyessä 80-luvun lopulla jolloin Viroon saatin ensimmäinen Länsi-Eurooppalainen auto, Mercedes-Benz 200D vm-77 silloisen Viron presidentin virkalimusiiniksi.

[muokkaa] Perinneruoka

Erittäin suosittu perinneruoka Virossa on MätäJänis (MädaJänes),-sitä nautitaan erityisesti yhtenä joulupöydän antimena sekä kesähäissä, joissa sulhanen on vähintään kymmenen vuotta morsiantaan nuorempi ja menossa ainakin kolmanteen avioliittoonsa. Tuo mainion evään yksi keskeisimpiä valmistuaineita on auton alle (mieluiten Zil tai Zim-merkkinen kuorma-auto) jäänyt, optimitapauksessa muutaman päivän pientareella varisten ja harakoiden nokittavana maannut jäniksenraato.

Ennen ruuanvalmistuksen aloittamista virolaiset varmistuvat huolellisesti siitä, että raaka-aineen mätänemisprosessi on kunnolla käynnistynyt. Jos on pienintäkään epäilystä siitä, että pupuparka on ollut vainajana vasta muutaman tunnin, se viedään navetan taakse lantakasaan seitsemäksitoista tunniksi raakakypsymään.

Kun sopiva raakakypsyysaste on saavutettu, jänis heitetään sellaisenaan kiehuvaan, suolalla maustamattomaan veteen kypsymään kolmeksi minuutiksi kera jäniksen löytöpaikalta talteen otetun multakokkareen, -kokkareen tarkoitus on tuoda ns. tilannemakua keitokseen. Kiehahtamisen tapahduttua raato nostetaan edellisvuonna ulkohuussiin kuivumaan kerätyistä pihlajanoksista lautaselle asetellun pedin päälle. Kastikkeeksi lirautetaan hieman keitinvettä, annetaan jäähtyä ja syödään jäädytettyjen perunankuorien kera.

Annoksesta on olemassa myös siiliversio (MädaSiil), mutta sen tarkemmat valmistusohjeet ovat kadonneet Tallinnan KGB:n arkistojen ns.erastamisprosessissa (erastaminen= yksityistäminen)

[muokkaa] Katso myös

Pohjoismaat
Ahvenanmaa - Grönlanti - Islanti - Kanada - Karjala - Lappi - Norja - Pohjois-Korea - Ruotsi - Suomi - Tanska - Venäjä - Viro
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä