Venäjän vallankumous

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Information.gif Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole.
Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.
Venäläiset porvarit Helmikuun vallankumouksen jälkeen Pyhän Vasilin kirkon edustalla.
”Bolševikit olla minun haara. Mita sina naura?”
~Vladimir Iljitš Lenin
”Venäläiset tais ottaa sitä vodkaa vähän liikaa kun taas horriivat tuolleen...”
~Suomi
”Make Russia great again, сука Блядь”
~Venäläinen lippis-slogan

Venäjän vallankumous oli 1917 tapahtuneet vallankumousvaihdokset Suomen läänissä Venäjällä, joilla pyrittiin itsenäistämään tämä pieni Suur-Suomen kuntaryhmittymä. "Vallankumouksia" oli kaksi: Helmikuun- ja Lokakuun (Ainakin Maya-kalenterin mukaan, niinpä Venäjä tuhoutuikin vuonna 2012, oikeasti ne tapahtuivat maalis- ja marraskuussa). Helmikuun "vallankumouksen" myötä Venäjälle pystytettiin väliaikainen demokraattinen hallitus, jonka diktaattori oli Aleksandr Kerenski. Neuvosto-Venäjä jatkoi Saksan kiusaamista Ensimmäisessä maailmansodassa, josta kiusaamisenvastaiset porvaristo-opettajat eivät pitäneet ja aloittivat Lokakuun "vallankumouksen" spämmäämällä Venäjän Facebook-sivuja. Vladimir Leninin runkkurinki, Bolševikit, ottivat vallan ja perustivat Venäjän sosialistisen kommunistisen federatiivisen patriarkaalisen homoseksuaalin neuvostotasakunigaskuntavallan. (Ei vielä Neuvostoliitto, mutta melkein.)

Lokakuun vallankumous voitettiin Venäläisen jätin, Anatoli Cheburekin avulla. Hänellä ei tosin ollut mitään hajua, miksi oli paikan päällä.

Taustaa[muokkaa]

Tsaarin ongelmat[muokkaa]

Kuva Leninistä. Paljon tärkeämpi heppu kuin Nikolai II. Vähän niinkuin Lauri Karhuvaarakin.

Hieman ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjän tsaari Nikolai II oli lievästi sanoen vinkeässä asemassa; rahvas pullikoi maanjaosta, kommunistihihhulit vaativat vallan jakamista, Amerikan talous näytti keskisormea, Yuri oli tullut tulevaisuudesta anastamaan valtaa, Nikolai oli aamulla herätessään huomannut olevansa jättimäinen syöpäläinen eikä tiennyt ollako vai eikö olla, tappajatomaatit vaivasivat maaseutua, joku naulapäinen tyyppi kertoi hänen olevan helvetissä, ja vaimo valitti päänsärkyä. Vallankumous oli siis ovella, eikä Nikolailla ollut minkäänlaisia keinoja vastata siihen.

Sotaonnea(ko(han(kin(ko))))?[muokkaa]

Ensimmäisen maailmansodan nostattama kansallismielisyys soi tsaarille hetken hengähdystauon, mutta ikävä kyllä Venäjän tsaari oli myös Venäjän armeijan ylin johtaja. Tsaarin merkilliset manöveerit sekä omalaatuiset sotastrategiat ”Odotetaan, että ne kuolee vanhuuteen”, ”Rakennetaan kuolemantekokuu Sputnik”, ja ”Toivotaan parasta” saivat yhdessä armeijan ja sen johdon tympääntymään tsaariin.

Tsaarin syrjäytys[muokkaa]

Helmikuussa (tai maaliskuussa) äärioikeistolainen puolue Kokoomus syrjäytti armeijan tuen menettäneen tsaarin, taikoi hänet pois tielta Jaltaan, otti vallan haltuunsa ja muodosti väliaikaishallituksen. Heti ensimmäiseksi pelkuriporvarit ilmoittivat Venäjän vetäytyvän sodasta. Kokoomuslaiset eivät kuitenkaan uskaltaneet ottaa kantaa arkaan ”Saavatko maatyöläiset kaksi vai kolme perunaa viikossa?” -kysymykseen, koska he pelkäsivät kansan rektiota. Mokomatkin populistit.

Itse vallankumoukset[muokkaa]

Sisällissota ja vallankumous[muokkaa]

Lokakuussa (tai marraskuussa) herra nimeltä Lenin päätti työntää lusikkansa soppaan. Leninin johtama pieni, mutta pippurinen kommunistijoukko aloitti vallankaappauksen, joka muuttui sisällissodaksi. Sisällissodassa vastakkain olivat kommarit sekä väliaikaishallitus Kokoomus, jota tukivat ns. OMO-kenraalit sekä monet länsimaat. Suurin osa nykyisistä kommunisteista pitää Leniniä vapaustaistelijana, sankarina, eikä ole kuullut väliaikaisesta hallituksesta. (Niistä, jotka ovat kuulleet, suurin osa pitää Leniniä sankarina ja on ihan hirveitä ihmisiä.) Jostain syystä (Ranskahan tuki väliaikaishallitusta?) Lenin onnistui vallankumouksessa, Venäjä hajosi ja Sosiaalinen Neuvostotasavaltojen Liitto oli syntynyt. Eläköön Neuvostoliitto!

Vallankumouksen seuraukset[muokkaa]

Onnelliset maatyöläiset ovat järjestäneet Leninille Zumba-esityksen.

Päästyään valtaan Lenin pisti käyntiin koko joukon uudistuksia. Maatyöläisten asemaa uudistettiin ratkaisemalla perunakiista, ja perunakiista taas ratkaistiin antamalla talonpojille yksi peruna viikossa. Niin se politiikka toimii… Sairasta… Muihin uudistuksiin kuuluivat kommunismi, viisivuotissuunnitelma ja räikeä henkilöpalvonta. Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma koostui kuitenkin lähinnä raskaasta teollisuudesta, koska Lenin halusi päästä näyttämään Amerikan taloudelle keskisormea. Leninin ajamat uudistukset tekivät Neuvostoliitosta sellaisen kuin se oli.

Jälkisanat[muokkaa]

Vaan miten kävi tsaari Nikolai II:lle, tuolle vekkulille partasuulle, sekä hänen perheelleen? No, he päättivät karata junalla mahdollisimman kauas Pietarin levottomuuksista ja huolista Siperiaan saakka. Siellä kuvaannollisesti sanoen koko porukka sai lyijynapin otsaan. Sen jälkeen vallankumous alkoi Saturnuksen tavoin syödä omia lapsiaan - Leninin kuoltua 1924 hänen seuraajansa alkoivat teloittaa toisiaan. Olemmekohan me tavanneet tuon saman jossain aikaisemminkin?

Aiheeseen liittyvää[muokkaa]