Uusi-Seelanti
| |||
| Motto: ”A Elbereth Gilthoniel, silivren penna míriel” | |||
| |||
| Valtiomuoto | demokratia | ||
| Hallitsija | kuningas Aragorn I ja kuningatar Arwen | ||
| Pääkaupunki | |||
| Viralliset kielet | englanti, maori, quenya | ||
| Pääuskonnot | Kristinusko, ateismi, alkoholismi | ||
| Itsenäisyys | 1 Neljättä Aikaa | ||
| Valuutta | Kiivi (kwi), maan köyhimmissä osissa lampaat | ||
| Kansallislaulu | Et Earello Endorenna utulien | ||
Uusi-Seelanti on rauhaisa maa Australian lähellä, maapallon eteläpuolella. Se on kansainvälisesti tunnettu siitä, että elokuvan Taru sormusten herrasta tapahtumat sijoittuvat sinne.
Maa jakaantuu kahteen osaan: Pohjoissaareen (Tol Arnor) ja Eteläsaareen (Tol Gondor). Saaret ovat vuorisia, ja niitä halkoo Hithaeglirin vuorijono. Maan pääkaupunki, Wellington sijaitsee Eteläsaaressa, ja on kansainvälisesti myös tunnettu entisellä nimellään Minas Tirith. Ilmasto on leuto ja miellyttävä ajoittaisia taifuuneja, maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja kosmisia kataklysmejä, jotka johtuvat tietynlaisten taikasormusten tuhoutumisesta, lukuunottamatta.
Uusi-Seelanti on melkein kuin Australia, paitsi että siellä on enemmän lampaita ja vuoristoa, ja vähemmän kenguruita ja alkoholisteja. Maan suurimman joen, Anduinin, sijainnista kiistellään.
Politiikka[muokkaa]
Uusi-Seelanti on demokraattisen byrokraattinen kansankuningaskunta. Maata on hallinnut vuodesta 2003 lähtien kuningas Aragorn I, entiseltä nimeltään Viggo Mortensen, vaimonsa kuningatar Arwenin kanssa.
Pääministeri valitaan huutoäänestyksellä kolmen kuukauden välein. Hänen on oltava henkiseltä iältään alle 7-vuotias. Nuorilla ja aikuisilla ei ole tässä maassa sananvaltaa. Parlamentti kokoontuu Wellingtonissa ja sen johtajana toimii Käskynhaltija. Tätä kirjoittaessa (2008) käskynhaltijana toimii Peter Jackson.
Maantiede[muokkaa]
Uuden-Seelannin maantieteellinen sijainti on edullinen siirtolaisuuden kannalta. Siellä on vähemmän myrkkykäärme-, skorpioni- ja krokotiililajeja kuin naapurivaltio Australiassa.
Väestöjakauma[muokkaa]
Suurin osa uusiseelantilaisista on Lännen Ihmisiä (dunedain). Uudessa-Seelannissa asuu yhä maoreja, joita ei tule sekoittaa maureihin. Heidän olojaan on pyritty parantamaan kansallisen hihityslautakunnan toimesta. Viimeiset haltiat muuttivat Länteen vähän Aragornin kruunauksen jälkeen. Suurin osa Uuden-Seelannin asukkaista on uusiseelantilaisia. Usein on kysymys ihmisistä, mutta joissakin tapauksessa kääpiöistä. Huhutaan, että läheisellä Floresin saarella olisi tavattu hobitteja.
Kulttuuri[muokkaa]
Uuden-Seelannin kulttuuri koostuu pääasiallisesti kääpiönheitosta, runonlaulannasta ja örkintappokilpailuista. Varsinaista kirjoitettua kirjallisuutta ei maassa juurikaan ole, vaan kansanperintöä kantavat laulut, runous ja tuohikirjeet.
Uusi-Seelanti on elämyksellinen kulttuurimaa.
Katso myös[muokkaa]
| Isot: | Australia - Uusi-Seelanti - Papua-Uusi-Guinea |
| Melanesia: | Salomosaaret - Vanuatu - Uusi-Kaledonia - Fidži |
| Mikronesia: | Mikronesia - Marshallsaaret - Mariaanit - Nauru - Tuvalu - Wallis ja Futuna |
| Polynesia: | Havaiji - Ranskan Polynesia - Pääsiäissaari - Länsi-Samoa - Amerikan Samoa - Cooksaaret - Pitcairn - Kiribati - Tonga |