Urpo Martikainen

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Urpo Martikainen (s. 1947) (lempinimiltään "Upi", "Martsikka", "Uppiliidulaadu", "Marde Martikainen", "Uratsonic Martzander" ja "Petri") on yksi pornografiaan erikoistuneen MTV3-televisiokanavan Kymmenen uutiset -hupiohjelman juontajista. Toimessaan, jossa hän käyttää titteliä "uutisankkuri", Upi on niittänyt mainetta laittoman vitsikkäänä miehenä, joka ei ole vielä käyttänyt housuja yhdessäkään lähetyksessä. Hänet tunnetaan myös äärettömän rumista ekspressiivisistä akvarellimaalauksistaan.

Elon ensihetket[muokkaa]

Martikainen syntyi vuonna 1947 köyhään työläisperheeseen Helsingin slummeihin molskahtaen suoraan vaginasta vesiämpäriin. Ämpärin huomattavan vajaavuuden tähden pikku-Upi kuitenkin mäjäytti päänsä niin ilkeästi, ettei ole koskaan sen jälkeen pystynyt muuttamaan kasvojensa ilmettä. Martikaisen isästä ei ilmene mitään merkittävää tietoa, joten on syytä olettaa tämän olevan äärimmäisen huonon huumorintajun omaava mielikuvitusolento.

Urpon elämän alkuvuodet eivät olleet mitään herkkua. Äitinsä kertomusten mukaan huomaamaton ja hiljainen poika joutui useita kertoja enemmän tai vähemmän vakaviin onnettomuuksiin kodin piirissä. Hänet muun muassa unohdettiin jääkaappiin, patjan alle, saunan kiukaalle ja vohveliraudan väliin, ja hän joutui useasti reviiriään puolustavien kotieläinten pieksemäksi. Lisäksi hänen juopunut äitinsä tallasi hänen päälleen lukuisia kertoja, ja hänen päänsä jäi talon ainoan oven väliin ainakin 26 kertaa.

Henkisiltä kyvyiltään vajaavainen nassikka oppi rääkymään tuskaansa ilmoille kolmen ja puolen vuoden kypsässä iässä. Myöhemmin hän oppi jokeltamaan, ja sen jälkeen lukemaan uutisia. Sittemmin hän oppi myös puhumaan. Neitimäisestä ja taiteilijamaista mentaliteettia huokuvasta pojastaan huolestunut äiti lähetti Urpon Pyhän Mariannen katoliseen tyttöjenkidutuskouluun tämän täytettyä viisi vuotta. Vielä tällöinkin jatkuneen vaipankäyttönsä johdosta Urpoa alettiin systemaattisesti kiusata kyseisessä opinsaunassa.

Nuoren Urpon kärsimykset[muokkaa]

Tyttökoulussa Urpo kiinnostui kristinuskosta ja päätti ryhtyä nunnaksi. Vaikka hänen äitinsä koetti takoa pojastaan pois moiset haihatukset koivuhalolla, Upin päätös piti. Heti 12 vuotta täytettyään hän karkasi kotoaan ja liittyi erääseen katolisen kirkon maanalaisista luostareista. Siellä häntä pahoinpideltiin ja käytettiin kaikinpuolin hyväksi kymmenen rukousten lukemisessa. Lopulta nuorukainen sai tarpeekseen ja jätti luostarin.

Tässä kohtaa seuraa pimeä aukko Urpon elämässä. Varma ja täsmällinen tieto hänen tekemisistään puuttuu. Eräiden kyseenalaisten lähteiden mukaan hänet nähtiin milloin Rovaniemellä, milloin ajelehtimassa uppotukin tavoin Helsingin edustalla. Hänen äitinsä vastaanotti ja käytti vessapaperina Urpon kirjoittamia ja ilman päiväystä lähetettyjä postikortteja, joita saapui ympäri maailmaa vuosien 1962-64 välisenä aikana 1 008 756 kappaletta. 1960-luvun lopulla hänen huhutaan rakentaneen krematorioita Lappiin kyhätyillä keskitysleireillä aseistakieltäytymisen seuraksena sekä nauttineen runsaasti sieniä. Sen jälkeen seuraava havainto Urposta on Voyager 1:n vuonna 1978 Marsin kiertoradan paikkeilla tekemä, kunnes Martikainen ilmaantui 1979 Ruotsin televisioon keikuttamaan lannettaan.

Vanhemman iän vehkeilyt[muokkaa]

Vuonna 1982 MTV3:n poppoo ihastui Urpon seksikyyttä tihkuvaan olemukseen ja rekrytoi tämän riveihinsä. Koska Urpo ei parempaakaan keksinyt, hän tyytyi pestiin. Hänen äitinsä kuoli nauruun nähtyään ensimmäistä kertaa poikansa televisiossa. Martikainen ei ollut tästä moksiskaan. Kummallisen elämänsä aikana tästä helsinkiläisjuntista oli tullut jehovantodistaja ja seksuaalisesti varsin vapautunut mies. Eräässä haastattelussa hän ilmaisi tyytyväisyyttään työhönsä sanomalla: "Mikäs siinä on paskaa puhuessa ja vedellessä meteorologeja kakkoseen". Haastattelijan huomautettua pilke silmäkulmassa etteivät suinkaan kaikki Maikkarin meteorologit olleet naisia valahti Urpo kalmankalpeaksi, eikä ole sen koommin ruskettunut.

Urpo Martikainen on ilmoittanut, ettei hän ota itseään liian vakavasti. Hän maalailee kioskeja, puhuu tosielämässä virheellisesti, eikä vieläkään ymmärrä vittuilua Kymmenen uutisten loppukevennysten johdosta.