Tynnyri

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampereen tynnyritehtaan ylijäämävarasto.

”Uskon tynnyrin suosion kasvavan roimasti, kun asiakkaat ymmärtävät niiden käytänöllisyyden.”

~Heraviina de Castillon

Tynnyri on suosittu keskiajalla kehitetty vesiajoneuvo. Sen kehitti 670-luvulla muuan ranskalainen insinööri Heraviina de Castillon (624-693). Tynnyriä käytetään vieläkin, vaikkakin niiden suosio on laskenut. Tämä johtuu luultavasti siitä, että sanko on tullut muotiin. Tynnyrin toisia nimityksiä ovat: paatti, vene, lankku, ämpäri, sohva, vene sekä tynnyri. Ei ole varmaa mistä alkuperäiset tynnyrit on valmistettu, mutta asiaa on tutkittu ja ollaan jo melko varmoja siitä, että valmistusaineena on käytetty keskiajalla todella edullista vaahtomuovia. Nykyään yleisin valmistusaine tynnyreihin on puuta muistuttava sienirihmasto. Myös paperisia tynnyreitä on vastikään tullut myyntiin.

Se miten tynnyrit pysyvät kasassa, on yhä mysteeri. On huhuttu, että tynnyrien ympärillä olevilla teräksisillä vanteilla olisi jotain osaa siihen, mutta asiasta ei ole päästy varmuuteen. Keskiajan Ranskassa, kun terästuotantoa ei väliaikaisesti ollut (Ranskan hallitsija ei näet pitänyt lusikoista), teräksen sijaan käytettiin purukumia.

Historia[muokkaa]

624-luvulla syntynyt Heraviina de Castillon oli kiinostunut erilaisista kulkuveuvoista. Erityisesti häntä kiinnosti traktorit sekä yksipyöräiset risteilyalukset. Veneistä hän kiinnostui 21-vuotiaana voitettuaan nelivetoisen maastolaivan kylänsä jokavuotisesta narunvedosta.

Tynnyrin pitkä kehitys alkoi vuonna 655, kun eräs norjalainen valaanpyytäjä tuli vierailemaan Ranskaan, ja toi tullessaan vähän tynnyriä pienemmän kopan, jota kuulemma käytettiin siirtämään valaan sukupuolielimet parempaan turvaan pyydystyksen ohessa. Tästä Heraviina sai idean muokata tätä koppaa, siten että siihen mahtui henkilö (tai kaksi oravaa) istumaan mukavasti. Tynnyri valmistettiin luultavasti edullisesta vaahtomuovista (johtuen muovin hinnan äkillisesta putoamisesta uuden öljylähteen löytämisestä Heraviinan takapihalta) ja vodkalla terästetystä purukumista. Myyntiin tulon jälkeen tynnyri oli suosiossa mutta pian unohtui 600-luvun lopulla.

Heraviina kertoi jo tynnyrin kehityksen alkuvaiheissa, että siitä tulisi yksi 600-luvun merkittävimmistä keksinnöistä. Olihan hän oikeassa, vaikka ajankohta olikin väärä. Tynnyri nimittäin löydettiin uudelleen 1800-luvun puolivälissä, kun aiemmin pöntöksi luultu kapistus kaatui ja vieri veteen. Muuan päihtynyt maanviljelijä huomasi tämän ja sai nerokkaan ajatuksen. Hän loikki hoiperrellen tynnyrin luo ja hyppäsi siinä olevaan ulosteentyhjennysreikään. Lähde? Vaikka paikat olivat vielä ulosteen peitossa, mies silti nautti tynnyrin antamasta ilon purkauksesta. Tämän jälkeen hän otti elämäntehtäväkseen levittää sanaa tynnyreistä ja niiden käyttötavoista. Näin yhä useampi kaatoi tynnyrinsä ja osallistui nautintoon.

Käyttö[muokkaa]

Tynnyreitä voidaan käyttää myös maalla. Erityisen suosittuja ne ovat kasvatuslaitoksina. Kuvan poika on kasvanut tynnyrissä.

Tynnyrin käyttö on taitolaji, joka vaatii notkeutta sekä käyttäjältä että vierestä katsojalta. Tynnyrin pienen koon takia, sitä voi käyttää ainoastaan yksi henkilö tai kaksi oravaa käytön mukaan.

Käytön vaiheet:
1. vaihe: Osta tynnyri ja sahaa siihen ihmisen mentävä aukko.
2. vaihe: Aseta tynnyri veteen kyljelleen aukko taivasta kohti.
3. vaihe: Astu varovasti sisään. Tynnyri voi keikahtaa helposti, joten pysy vakaana.
4. vaihe: Ota mukava asento ja tunnustele kädellä onko tynnyri tiivis.
5. vaihe: Pyydä kaverisi tyrkkäämään sinulle vauhtia
6. vaihe: Nauti vauhdin hurmasta. Jos et tunnin kuluessa päädy vastarannalle, niin huuda apua.

Näitä ohjeita kun noudattaa, niin sinustakin voi tulla uusi tynnyrin tyytyväinen käyttäjä.


Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.