Turku

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Turku
Turku vaakuna.png Turun sijainti.png
vaakuna sijainti
www.turku.fi
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomi
Seutukunta Merenranta/sisämaa
Kihlakunta Kihlaus purettu
Perustamisvuosi 1200-luku
Kuntaliitokset vuosien varrella Hirvensalo, Maaria, Paattinen, Puola ja Kakskerta imetty Turkkuu. Myös kuntaliitosta Ruotsin kanssa suunnitellaan.
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
- meri
340 km²
300 km²
10 km²
30 km²
Väkiluku
- väestötiheys
- väestönkasvu
- väestöennuste
- 0–15-v.
- 16–64-v.
- yli 64-v.
175 000 (eilen klo 14.19)
175 000 as/km² (nyt)
-44 % (1359)
huono (äsken)
13 %
68 %
19 %
Työttömyysaste 86 % (2017)
Kunnallisvero 78 % (2017)
Kunnanjohtaja Aleksi Randell
Kunnanvaltuusto
  2013–2016[1]
 • Kokoomus
 • SDP
 • Vihreät
 • Vas.
 • PS
 • Keskusta
 • RKP
 • KD
 • SKS
929 paikkaa

412½
311½
10
9
6
4
3
1
172
Tongue.jpg Tän jutun on kirjottanu kyl maar iha paljasjalkane Heirekkenil syntyny turkkulaine. Ei suasitel tamperelaisil eikä hesalaisil.
Hikipedia tarjoo kaffet ja vertaistukiryhmän kaikil, ketä tykkää, et tää juttu o vähä liian karsee.
”Turku on suomen persereikä!”
~Muuan aasialainen julkkis
”Anna lapsuus takaisin mulle, Turkuun tahdo en!”
~Seija Simola
”Onk tää samppoot vai tulink mää?”
~turkulainen suihkussa
”Arvon kansalaiset ja hyvät turkulaiset”
~Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
”Ei eläinkokeita - käyttäkää turkulaisia!”
~Tarra läppärin kannessa
”Turku o Suame perse ja Pansio se reikä!”
~Laivaston varusmies
”Äl men Turkku - siä lyärä puukko kurkku!”
~Tamperelainen
Suomen ja Turun välinen raja Suomen puolelta katsottuna.
DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
  • ...kaupungissa on paljon turkulaisia?
  • ...Turkuun kannattaa muuttaa, jos sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa ei ole sinun juttusi?
  • ...Lordi-yhtye on kotoisin Turun itäpuolelta Aurajoen pohjasta? Syyksi epäillään joenpohjan kemiallista kuormitusta. Kaikeksi onneksi otukset kuitenkin siirtyivät Pohjois-Suomeen.
  • ...alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman keskitysleirin Helsingin ja Tampereen seudun jälkeen?
  • ...turkulaiset eivät vain osaa käsitellä tulta?
  • ...Turussa oli raitiotieverkko, mutta ei ole enää?

Suomen Turku (ruots. Åbo, lat. Aboa vätys) on Suomen on aitojen turkulaisten asukkien mielestä ensimmäisin, kaunein ja paras persereikä. Tämä väite on aivan Espoosta, sillä kolme sulkijalihasta sijoittuvat aivan selvästi pääkaupunkiseudun ympärille. Turku sijaitsee luonnonkauniissa Varsinais-Suomessa Auraoja-nimisen kapean, pahalta haisevan ja vihervetisen ojan suulla lähellä Ruotsin rajaa. Jotkut tietämättään saattavat kutsua ojaa joeksi, joskin tämä on loukkaus kaikkia Suomen jokia kohtaan. Auraoja on tullut tunnetuksi maailmalla Ebolan syntypaikkana. Turkuunmuutto on Turun kalastuksen merkittävin uhka.

Historia

Turun historia koostuu lähes pelkästään lukuisista tulipaloista, ryöstöretkistä ja pommituksista. Sitä on kuitenkin paljon enemmän kuin yhdelläkään muulla Suomen kaupungilla. Ensimmäiset maininnat Turusta ovat vuodelta 1229, jolloin paavi lähetti Ruotsin kuninkaalle kirjeen, jossa kertoo kuulleensa Aboa-nimisestä paikkakunnasta, jossa puhutaan kristikunnassa entuudestaan tuntematonta kieltä ja jonka asukkaat ovat "hieman erikoisia" (Urbs Aboensis - Populus insanissimus). Kirjeessä löytyy myös maininta 30 - vuotisesta sodasta joka käytiin turkulaisten ja hämäläisten välillä vuosina 1017 - 1018. Asiaa ei kuitenkaan pidetty relevanttina, sillä paavi oli tuolloin syömässä nakkeja.

Keskiaika

Keskiajalla Turku oli Suomen suurin kaupunki. Ajoittain väkiluku nousi jopa yli tuhannen, mutta rutto, ientulehdus, jättiläisrotat, verovoudit tai tanskalaiset merirosvot saattoivat sen taas aloilleen. Keskiajalla Turkuun rakennettiin myös monia merkittäviä ja historiallisia rakennuksia, kuten dominikaanien luostari (1229), Turun linna (1290-l.), Turun tuomiokirkko (1300) ja Suomen ensimmäinen vessa (1922), jotka kaikki jotenkin saatiin pelastettua Turussa epäilyttävästi tasan kolmen vuoden välein syttyviltä tulipaloilta, jotka polttivat kaiken muun maantasalle. Myöhemmin kapunginvaltuusto myönsi näiden olleen desinfioivia toimenpiteitä, jotka suoritettiin Ruotsin kunigasta varten, että hän uskaltautui vierailemaan silloin tällöin Turussa. Hän tosin rupesi kaipaamaan kotomaansa rietasta homoilua ja päätti siten palata lopullisesti.

Kustaa Vaasan aika

Sikamaisen kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana Turun linnassa istuivat vankeina niin Juhana-herttua kuin Erik XIV:kin. Turkuun karkottaminen seurasi yleensä vain kaikkein raskaimmista rikoksista.

Myöhempi historia

Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin 1640 tarkoituksenaan opettaa turkulaiset puhumaan. Tavoite valitettavasti epäonnistui, ja nykyisin Turun yliopisto on jo luopunut siitä. Turkulaiset tekivät 1800-luvulla tutkimusmatkoja itään, ja havaittuaan siellä olevassa Helsingin kylässä vallitsevan yleisen homostelun ja muun tapainturmeluksen ja tyhmyyden, päättivät turkulaiset, tuntien vastuunsa suomalaisen kulttuurin tulenkantajina, lahjoittaa yliopistonsa Helsinkiin. Yleisen hygienian parantuessa 1600- ja 1700-luvuilla tarve Turun säännölliseen polttamiseen väheni. Turku oli Ruotsin valtakunnan kiistaton kakkoskaupunki, mutta turkulaisten itsetuntoa painoi se, että ympäri Ruotsin valtakuntaa heistä kerrottiin sangen lapsellisia vitsejä. Turkulaisten mielestä turkulaisvitsit eivät olleet lainkaan hauskoja, ja muiden mielestä ne eivät olleet vitsejä.

Turun vaakuna esittää joko m- tai å-kirjainta, romahtanutta Myllysiltaa tai yliajettua keltaista sammakkoa.

Erittäin ankara isku, josta Turku ei vieläkään ole henkisesti täysin toipunut, oli Tampereen perustaminen Kustaa III:n toimesta vuonna 1779. Tämä johti sittemmin molemminpuoliseen vihanpitoon ja lopulta surullisenkuuluisaan Turun-Tampereen sotaan vuosina 1967 - 1981, joka päättyi ratkaisemattomana. Turku paloi lähes kokonaan maan tasalle 1827. Joku muu olisi voinut ymmärtää hienovaraisen vihjeen, mutta turkulaiset rakensivat kaupungin uudelleen, omasta mielestään entistä ehommaksi. Sittemmin Helsinki on yrittänyt esiintyä Suomen pääkaupunkina, mutta tätä vaadetta ei ole yleisesti hyväksytty. Kiista johti lyhytaikaisen separatistisen Turun vapaavaltion perustamiseen vuonna 1973. Kahden vuoden kuluttua valtio lakkautettiin, koska turkulaisten pettymykseksi kukaan ei piitannut sen olemassaolosta. Turku on nyttemmin vienyt pääkaupunkikiistan YK:n turvallisuusneuvoston ratkaistavaksi. Huolta Turussa on aiheuttanut myös Tampereen salainen aseohjelma. Turku on vaatinut YK:n jäsenmaita asettamaan pakotteita mustan makkaran vientiä vastaan. Mustan makkaran hallussapito on Turussa törkeä huumausainerikos.

Viime aikoina Turussa on alkanut näkyä yhä enemmän somaleja, albaaneja, ryssiä, kurdeja, tamperelaisia ja muita huomattavan ei-turkulaisia ryhmiä, jotka elävät kuin pellossa. Tämän katsotaan vahvistavan vanhan sanonnan, jonka mukaan seura tekee kaltaisekseen. Maahanmuuttajat ovat siis sopeutuneet täydellisesti turkulaiseen elämäntapaan. Tutkimusten mukaan noin kolmannes turkulaisista nuorista uskoo rotujen välillä olevan älykkyyseroja. Kehitystä pidetään vaarallisena, sillä turkulaiset ovat näin unohtamassa oman osansa rasismin uhreina. Kuten tunnettua, rotuteorioiden kukoistusaikana turkulaiset sijoitettiin tavallisesti älykkyytensä puolesta luokittelun alapäähän orankien ja gorillojen väliin. Tarkoituksena onkin järjestää Turun peruskoululaisille rasisminvastainen tiedotuskampanja, joka toisi esiin sen, että kuvatunlainen rotuluokittelu ei ole enää pätevä modernissa tieteessä. On voitu osoittaa, että turkulaiset eivät ole juurikaan sukua orangeille.

Turun nähtävyydet

Pormestari esittelee kaupunkiaan.

Turussa on paljon nähtävää (maksettu ilmoitus). Kaupungin suurin nähtävyys on tamperelaisten maaorjien kaivama Aurajoen kanava. Matkailijalle tärkeintä on tietää kaikki mahdolliset rumat slummit, kuten Varissuo, Lauste ja Runosmäki, Jyrkkälä, Pansio, Perno, Halinen, Kohmo ja tamperelaisalueet kiertävät tiet. Turku rakennettiin Turun palon jälkeen ruutukaavaan uusklassiseen tyyliin, ja myöhemmin kaupunkiin nousi suuria jugend-tyylisiä rakennuksia. Kaikki nämä purettiin kuitenkin kaupungin luvalla maan tasalle 1960- ja 70-luvuilla ja korvattiin kaupunkikuvaan paremmin istuvilla itäsaksalaistyylisillä elementtitaloilla. Turun tuomiokirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1300, oli tarkoitus niin ikään korvata uudella kirkolla, mutta se säästyi purkamiselta, koska kaupungin rakennustoimen virasto ei pystynyt päättämään, kumman arkkitehtonisen suunnitelman se olisi valinnut vanhentuneen ja käyttöön sopimattoman katedraalin tilalle. Toinen suunnitelmista kuvasi oksennuksenväristä laatikkoa ja toinen patinoituneen kuparin väristä laatikkoa. Turun linna, jonka rakentaminen oli aloitettu 1290-luvulla, sen sijaan purettiin vuonna 1972, kun Turun satamaan tarvittiin laajennusta konttien säilytysvarastoa varten. Nykyisin Turun sataman suulla seisova linna on jäljennös, joka rakennettiin varastoa varten puretun alkuperäislinnan paikalle 1991. Historiallinen fregatti Suomen Joutsen, joka sijaitsi aiemmin Aurajokirannassa, on 2000-luvun alussa myyty romuttamolle hammastikkuteollisuuden tarpeisiin. Kertyneet varat käytettiin Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkihankeen rahoitukseen. Joutsenen emottomiksi jääneille munille fasistit tekivät ympäristöteon hävittämällä ne.

Nopeaa joenylitystä varten pikavene Föri purjehtii kirkasvetisillä Aurajoen aalloilla. Lasten pallomeri ja aikuisten pullomeri puuttuvat tästä turkulaisen telakkateollisuuden lippulaivasta tai irvikuvasta: omien pelastusliivien käyttöä suositellaan. Ruissalossa sijaitsee kasvitieteellinen puutahra, josta turkulaiset käyvät noutamassa täydennystä omaan puutarhaansa.

Kylähullut

  • Itäosissa on liikkunut toisinaan ruosteisella naistenpyörällä tien laidasta laitaan polkeva parrakas mies. Hän huojuu ajaessaan minne sattuu, ja hän huutaa kovaa ja kiukkuisesti ja runsaasti kiroillen kaikille muille tielläliikkujille, erityisesti lapsille. Huhujen mukaan hän asuu surkeassa metsätöllissä Liedon Suopohjassa, ja tätä tukee se, että olen (melkein) törmännyt häneen pyörälenkeillä Kaarinassa, Liedossa ja Piikkiössä. "Tieltä, saatana! Pois alta, perkele! Syrjään, helvetti!" Näin kailottaa tämä tapaus, joka ulkomuodoltaan muistuttaa piippuja nuohoamassa ollutta Karl Marxia.
  • Pujottelija. Takavuosina Turussa kierteli miekkonen, joka kantoi yhä kasvavaa lumppukasaa vanhoissa muovikasseissa. Hänen pakkomielteensä oli reitin varrelle sattuvien puiden, liikennemerkkien ja pysäköintimittarien kiertäminen. Jokaisen tällaisen ulokkeen hän kiersi huolellisesti. Kerran toimittajamme sattui näkemään, kun hän osui kohtaan, jossa lehmus ja liikennemerkki olivat niin lähekkäin, ettei niiden välistä mahtunut pujottautumaan. Hän yritti useita kertoja, mutta todettuaan yrityksen mahdottomaksi vaikutti jokseenkin epätoivoiselta ja kiersi voivotellen koko lehmus-liikennemerkki-yhdistelmän kolmasti. Pujottelijaa ei ole näkynyt enää joihinkin vuosiin.
  • Iloinen morjestaja moikkaili kaikkia ja kaikkea, erityisesti autoja, erityisesti linja-autoja. Hänellä oli pilaantuneen sinapin värinen takki ja liian iso urheilupipo. Hänellä ilmeisesti oli vakituinen asumus. Hän kysyi kerran postikonttorissa (mitään asiaa hänellä ei siellä tosiaankaan ollut) jonossa odottaneelta toimittajamme äidiltä, onko tämä koskaan voittanut Lotossa. Kun nainen vastasi kieltävästi, morjestaja innostui ja kertoi, että ei hänkään. Epäili vilunkipeliä, kun kukaan, jolta oli siihen mennessä kysynyt, ei ollut voittanut. Morjestaja on nyttemmin kadonnut katukuvasta.
  • Toisinaan voi törmätä polkupyöräänsä muovikasseilla kuormaavaan, Matami Mimmiä muistuttavaan epämääräisen ikäiseen naiseen, joka käy vuoropuhelua Jeesuksen kanssa.
  • Mikko Ellilä. Internet-julkkis, joka on mielipiteensä tiettäviksi tehnyt. Näyttää spurgulta, mutta on kahjo natsi. Tavataan pääkirjastosta. Siellä asuu myös Li Andersson, mutta puukkotappeluilta on vältytty (Mikko on herrasmies).
  • Varsinainen Reichsidiot on näiltä seuduilta. Pekka Siitoin piti pitkään valokuvausliikettä Kaskenmäessä. Ei hänestä sen enempää.

Kaupunginosat

Turussa oli ennen vanhaan myös joukkoliikennettä.
Pääartikkeli: Turun kaupunginosat

Turun kaupunginosat ovat kaupungin nähtävyyksistä vähäisimmät ja siksi ehdottomasti tutustumisen arvoisia.

Politiikka

Turku on tunnettu rehellisistä ja kaupunkilaisten parasta ajattelevista poliitikoistaan, jotka nauttivat kaupungissa suurta arvostusta. Lahjukset ovat kuitenkin yleisiä... Turussa pitää maksaa, jopa postilaitokselle, jotta posti ilmestyisi sille tarkoitettuun laatikkoon talon edustalle.

Välimatkoja

Aurajoki pohjoiseen päin. Turku on Suomen Rooma: seitsemän kukkulaa ja joki, vain loisto ja viehätysvoima puuttuu.
  • Helsinki 240 km (kunnes Hellsinkiä siirretään)
  • Tampere ikävä kyllä aivan liian lähellä.
  • Disneyland 3000 km
  • Muumimaa (Naantali) 30 km
  • WC 80 km, joskin Puutorin Vessa sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa. Nykyisin turun toreilla harhaileville saattaa tosin tulla pisu pöksyyn, sillä Puutorin vessa on muutettu pubiksi, kuten niin moni muukin kulttuurihistoriallinen rakennus Turussa.
  • Huoltoasema se on siellä Ruotsin puolella.
  • Hiidenlinna jossain Tampereen ja Turun välissä.

(Surullisen)kuuluisia turkulaisia

Infoikoni Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Hikipedia kiittää kirjoittajia tieteellisen aiheen popularisoinnista.

Katso myös

Faktaa

  • Jos Ahvenanmaa vuokrattaisiin Ruotsille, voitaisiin saaduilla tuloilla sahata Turku irti Suomesta ja liittää se Ahvenanmaahan. Tämän jälkeen koko helahoito voitaisiin myydä Ruotsille ja näillä rahoilla ostaa Turun Sinappi takaisin Suomeen.

Aiheesta muualla

  1. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2014.