Texas

Hikipedia
Ohjattu sivulta Teksas
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Älä käytä luovuuttasi, tee vain tasan niin kuin tämänkin artikkelin kirjoittaja on tehnyt.
”Jos kuulen jonkun puhuvan minulle texasia, tiedän hänen arvostavan Texasin kulttuuria.”
~George W. Bush
”T... X... S... ”
~George W. Bush tavaamassa kotivaltionsa nimeä
”Boom! Headshot!”
~Lee Harvey Oswald Dallasissa vuonna 1963

Texas (tai Teksas, lausutaan tex ass) on Amufuckinriga Yeah!:in suurimmasta päästä oleva osavaltio, eikä kellään olisi mitään sitä vastaan, ellei George W. Bush olisi sieltä kotoisin.

Teksasilaiset pitävät itseään maailmankaikkeuden suurimpana amerikkalaisena osavaltiona, mutta itse asiassa Alaska on pinta-alaltaan lähes kolme kertaa suurempi. Väkiluvultaan suurin osavaltio on selvällä 13 miljoonan asukkaan erolla Kalufornia ruosteisine kukkuloineen ja seittisine laaksoineen. Aidolle punaniskateksasilaiselle näitä tosiasioita on kuitenkin täysin turha mainita, sillä heidän mukaansa Teksas itse asiassa on myös ainoa oikea Amerikan osavaltio.

Teksas tunnetaan yhden tähden valtiona. Sen se sai alunperin Michelin-oppaalta vuonna 1900, koska teksasilaisista ravintoloista saattoi jo tuolloin ostaa supersize-annoksia. Autoilun helpottamiseen tarkoitettu Michelin-opas perui tähden myöhemmin, koska jättiannosten lihottamat matkalaiset itseasiassa hankaloittivat matkustamista vakavasti.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Tämä tyttönen opetti Teksasissa suomalaisille viinasta yhtä ja toista.

Aluksi tuhansia vuosia sitten alueen ensimmäinen ihmisasutus koostui egyptiläisistä ja suomalaisista. Kansat viettivät joulua aina yhdessä sopuisasti, kunnes egyptiläiset opettivat suomalaisille, kuinka sitä alkomahoolia oikein tehdään viljasta käyttämällä. Suomalaiset tietysti innostuivat ja kuluttivat kahden vuoden aikana maaperän tärviölle. Kun egyptiläiset rakentelivat hienoja pyramidejaan ympäri Meksikonniemeä suomalaiset ryyppäsivät ja räyhäsivät ja kävivät potkimassa vaivalla rakennettuja rakennuksia raunioiksi. Joulutkin lakkasivat olemasta iloisia, varsinkin egyptiläisten mielestä. Todettuaan, ettei sivilisaation perustaminen yksinkertaisesti onnistu suomalaisten kanssa, he pakkasivat kamppeensa ja lähtivät Egyptiin. Huomattuaan jääneensä yksin suomalaiset matkasivat puolestaan muualle Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Suomalaisethan olivat tuolloin mustaakin mustempia arabijuutalaisia, joiden poliittinen kanta oli kommunismi. Vasta muutto Pohjois-Eurooppaan valkaisi heidät, kommunistejahan he ovat vieläkin.

[muokkaa] Sadetanssit voivat alkaa

Myöhempään alkuperäisväestöön, siis vielä sekuntia ennen espanjalaisten rantautumista joskus 1500-luvun alussa, kuuluivat cherokeet, tonkawat, antawat, pantawat, kantawat, bidaut, bideet, apassit, vinkuintiaanit ja kiowat. Viimeiseksi mainittujen maininta lämmittää aina vanhan Hopeanuolikerhon jäsentä. Inkkarit saapuivat alueelle sieltä sun täältä kauan ennen muita, lukuunottamatta tietysti yllämainittuja suomalaisia ja egyptiläisiä, jotka olivat siellä heti dinosaurusten jälkeen. Arvostetun tiedemiehen Erich von Dänikenin mukaan intiaaneja ryntäsi Teksasiin jopa avaruudesta.

Siellä inkkarit heiluivat, huutelivat hoo-ka-heytä, söivät peyotea ja tanssivat sadetansseja ihan keskenään, kunnes paikalle saapui uusia ystäviä aina Espanjasta saakka vuonna 1528. Heitä johti herrasmiesseikkailija nimeltään Álvar Núñez Cabeza de Vaca de Viva de Loca de Baila Baila Mi Corazon. Álvari, kuten kaikki muutkin herrasmiesseikkailijat, ns. "konkistadorit", omasivat moitteettomat käytöstavat ja hyvän tahdon alkuperäisväestöä kohtaan. Hän saapui Teksasiin ihan sattumalta ajettuaan loistojahtinsa rantakiville. Vajaa kymmenen vuotta aiemmin samaista rantaviivaa pitkin oli soudeskellut toinenkin espanjalaisheppu: Alonso Álvarez "Alvari" de Pineda y Pina-Colada. Alonso Alvari katseli kaukoputkellaan yötä päivää etsien vähänkin kiinnostavan näköistä paikkaa, jossa nousta maihin - mutta sellaista ei yksinkertaisesti Teksasin kohdalta löytynyt. Niinpä Alonso Alvari seilasi pohjoiseen aina Mannahatta-saaren kohdalle, jossa bongasi Copacabana-yökerhon. Pitkä etsintä oli vihdoin ohi ja seurue saattoi nousta maihin viettämään ikuista kesää: At the Copa, Copacabana, Music and passion were always the fashion....

Sitten tuli vielä joitain ranskalaisia ja englantilaisiakin tekemään jotain. Aika eurooppalaishenkistä toimintaa loppujen lopuksi.

[muokkaa] Vinkuintiaanien nimikiista

Apassit olivat erityisen kiitollisia uusille ranskalaisille ystävilleen, koska heidän heimollaan ei ollut edes nimeä sitä ennen. He kutsuivat itseään yksinkertaisesti ihmisiksi. Tämä aiheutti eripuraa muiden heimojen keskuudessa. Varsinkin erityisen huonon itsetunnon omaavat cherokeet suuttuivat joka kerta, kun apassit mainitsivat olevansa ihmisiä. "Ai, mitäs me sitten ollaan... vittu apinoita vai?" ja voi sitä kivikärkisen keihään heiluttelun määrää. Kun ranskalaiset sitten saapuivat, he ehdottivat heimolle uutta nimeä: "Apašši". Apasseille ranskalaiset kertoivat sanan tarkoittavan "uljasta, jaloa, leijonan mielen ja voiman omaavaa supersoturikansaa". Tässä oli mukana pieni pila, sillä ranskan kielen sana apassi tarkoittaa itse asiassa kauhukakaraa.

Niinpä apassit solmivat rauhan cherokeiden kanssa, joiden nimi sisältää vähintään yhtä propagandistisia merkityksiä, kuin mitä apassin siis luultiin tarkoittavan. Onnellinen ja rauhallinen elämä jatkui teksasin aroilla, sillä eurooppalaisten veljien asutus keskittyi lähinnä rannikolle. Kerran apassien pääkaupunkiin Uuteen Apassilaan saapui eräs orpo suomalainen, joka oli kasvanut ranskalaisten ottovanhempiensa huomassa ja oppinut peräti yhden sanan ranskaa. Se sana sattui olemaan juuri apassi, jolla kasvattivanhemmat olivat aina vastanneet pojan lauseeseen: "En se minä ollut vaan nuo isot pojat". Kerran iltanuotion äärellä apassit viittoivat suomalaiselle, mitä heidän heimonsa nimi tarkoittaa ja että nimi oli peräisin ranskalaisilta veljiltä. Suomalainen räjähti nauramaan ja viittoi takaisin: "Saatanan pässit, sehän tarkoittaa kauhukakaraa. Minä kyllä tiedän". Sit kaikki apassit oli siis ihan OMM! ("Oh my Manitou!").

Ei liene yllätys, että seuraavien viikkojen jälkeen ranskalaissiirtolaisten muoti suosi kaljua, jopa nahatonta päälakea. Kun apassit olivat selvinneet pahimmasta shokista ja harjoittaneet mielin määrin skalpeeraamisterapiaa he pitivät suuren pow-wowin, jossa pohdittiin nimen vaihtamista. Kaksi ehdotusta nousi muita suositummaksi: "Tosi kova heimo, joka aiemmin tunnettiin nimellä apassit" ja "Oulun Kärpät". Ehdotusten kannattajakunnat riitaantuivat ja siinä sitten kaivettiin useampi sotakirves sekä poltettiin monta rauhanpiipullista nimiriitojen vuoksi. Rauhat eivät ikävä kyllä kestäneet edes yön yli, kun nuukat ja säästäväiset apassit katuivat hyvän kirveen menettämistä mullan alle. Itaruudessaan he sitten kaivoivat sen pimeän aikana esille ja uusi sotahan siitä aina syttyi.

Myös cherokeet kärsivät nimiongelmista. Englanninkieliset uudisraivaajat keksivät heidän nimestään näppärän, joskin pilkallisen sananmuunnoksen, jota sitten hokivat hampaattomilla suillaan aina kun joku cherokeeparka tuli näköpiiriin. "C-hero-kee is a zero-kee! Äh häh hää...!" Turha siinä sitten puhua intiaanien ja valkoisten välisestä harmoniasta. Ajat Teksasissa olivat hyvin levottomia.

Myöhemmin 1800-luvulla yhdysvaltalaiset ja muut teksasilaiset kehittivät uuden ratkaisun alueellista epästabiiliutta aiheuttavaan nimiriitaan. "Lopullisena ratkaisuna" (The Endlösung) tunnetun operaation jälkeen ei ollut nimiriitoja, koska ei ollut ketään nimettävääkään jäljellä. Ellei kyseessä olisi ollut Yhdysvallat, tuo tasa-arvoisuuden, vapauden ja kaiken muun ylevyyden kehto ja tyyssija, joku ilkeämielinen saattaisi puhua etnisestä puhdistuksesta.

[muokkaa] Kiista alueesta

Vielä joskus suustaladattavien muskettien aikaan Teksasin alue kuului enemmän tai vähemmän kiinteästi Espanjaan. Sitten meksikaanit päättivät itsenäistyä ja tehdä Teksasista pohjoisimman osavaltionsa. Tällöin vielä muita kansallisuuksia oli paikalla verrattain vähän.

Eräänä aamuna aina niin vallanhimoisen George Bush-suvun esi-isä Jebediah W. Bush heräsi ja harmitteli päin prinkkalaa menneitä bisnestoimiaan. Harvahampainen ja hörökorvainen sukurutsan muokkaama jälkikasvu metelöi pihalla, mikä otti kiljukrapulaista Jebediahia hermoon. Läheisen kemiantehtaan tiilipiippu oli notkahtanut ja tuprutti nyt suoraan Jebediahin makuuhuoneeseen. Pitäisi päästä jonnekin kauas pois, pois Cockneyn slummista. Sitten hän sai loistavan idean: "Etsin uuden meritien Intiaan! Kauppakomppanialta luulisi heruvan muutaman kymmenen puntaa, jotta pääsen vihdoin kuppalääkäriin!" Jebediah pakkasi mukaan vähäiset kimpsunsa ja harvat kampsunsa sekä kauneimman tytär-serkkunsa ja astui häthätää kyhäämälle lautalleen.
Jebediah W. Bush perheineen perustamalla sukutilallaan.
Viikot muuttuivat kuukausiksi, kuukaudet neljännesvuosiksi, neljännesvuodet puolivuotiskausiksi, puolivuotiskaudet melkein vuodeksi ja sitten Jebediah ja tytär-serkku uusperheineen karahtivat maihin Teksasissa. Rannalla oli juuri aurinkoa ottamassa muuan kulkuri nimeltä Stephen F. Austin. Jebediah sanoi Stephenille, että "Eiköhän perusteta hippikommuuni Brazos-joelle". Austinilla ei ollut parempaakaan tekemistä, joten sinne menivät.

Kaikki eivät tykänneet uusista tulokkaista. Tuohon aikaan rehellisinä ihmisinä ja uutterina työntekijöinä tunnetut meksikolaiset olivat perustamassa alueelle malliosavaltiota. Nyt sinne ilmestyi jotain sukurutsaisia pummeja. Pummit toivat mukanaan lisäksi mustia orjia, jotka soittivat jazzia. Tämäkin ärsytti, sillä meksikolaiset suosivat Pirkko Liinamaan lailla tanssittavaa rytmimusiikkia, jossa EI ole riitasointuja. Meksikolaiset yrittivätkin kieltää orjuuden alueella ja hyväntahtoisesti vaativat pummeja luovuttamaan omatekoiset tussarinsa, jotta nämä eivät loukkaisi itseään. Tällöin Chuck Norrisin esi-isät Jim Bowie ja Davy Crockett suutahtivat ja perustivat NRA:n (Kansallisen kiväärijärjestön). He lupasivat, että aseet saa poimia vasta heidän kuolon kangistamista käsistään. Meksikon armeijan komentaja Antonio López de Santa Anna y en Kuule Anna sanoi, että mikäs siinä sitten. Jebediah W. Bush perusti Teksasin kansalliskaartin, jonka ensimmäinen ja ainoa jäsen hän oli. Hänen ei tarvinnut osallistua itse taisteluihin, sillä kansalliskaarti sijoitettiin suojaamaan takalinjoja.

[muokkaa] Muistakaa ööö...

Aluksi pummiporukka otti kunnolla turpiinsa jossain paikassa, jonka nimi pitäisi kyllä muistaa. Siellä saivat nenilleen kaikki, joista on epätoivoisesti sen koommin yritetty tehdä sankarilegendoja. Antonio López de Santa Anna armeijoineen lähestyi loppujakin pummiyhteisöjä uhkaavasti. Vastoin vanhoja ja hyviä eurooppalaisia sodankäynnin sääntöjä pelkurimaiset pummit hyökkäsivät meksikolaiskenraalin joukkojen kimppuun juuri kun nämä olivat siestalla. Teurastaessaan julmasti meksikaaneja ja samalla Teksasin toiveet muodostua suuren osavaltion lisäksi myös hienoksi osavaltioksi, pummit huusivat vertahyytävää sotahuutoaan jonkin asian tai paikan tai jonkin muistamisesta. Siitä sai alkunsa Teksas! Paikka, jossa kuvattiin Dallas! Jii-Haa!

[muokkaa] Yhden tähden valtio

Kun elettiin vuotta 1836 pummilauma oli vahvistunut jo niin suureksi, että päätti tehdä Teksasista oman tasavaltansa, jota pummit sitten johtivat. Oikealla tavalla väritettyjen kansalaistensa tasa-arvoisuudesta huolestunut uunituore valtio kiirehti ensimmäiseksi laillistamaan orjuuden vielä saman vuoden aikana. Kaikki valtionhoitoon kuuluva vastuu ja työnteko alkoi kuitenkin pelottamaan pummilaumaa. Lisäksi meksikolaiset kiusasivat yhä teksasilaisia, joita alkoi toden teolla pelottamaan. Ajatus liittymisestä Amerikan Yhdysvaltoihin vaikutti houkuttelevalta vaihtoehdolta. Orjuutus näytti kuitenkin vielä tuolloin kolkuttavan joidenkin omaatuntoa, sillä Yhdysvallat eivät huolineetkaan Teksasia jäsenekseen noin vain. Pummilauman huolittelematon ulkonäkö ja jo ärsyttäväksi kehittynyt nasaali puhetapa saattoi tietysti vaikuttaa asiaan. Kukapa haluaisi pitää jättikokoista jatkuvasti piipittävää hiirtä pihallaan? Vihdoin vuonna 1845 Teksas huolittiin Yhdysvaltoihin, kun asiasta päättäneille oli löytynyt tarpeeksi kahisevaa. Osavaltio raahasi mukanaan ongelmansa ja Yhdysvallat sai lopulta ratkaista sodan, jota teksasilaiset eivät itse uskaltaneet käydä.

[muokkaa] Sisällissodan aika

Ameriikan sisällissota alkoi 1861. Koska teksasilaispummit olivat jo niin lihavia, etteivät he oikeastaan enää jaksaneet tehdä mitään he halusivat tottakai pitää vielä orjansa. Niinpä he liittyivät yksimielisesti muiden punaniskojen lailla konfederaattiin. Turpiin tuli tässäkin sodassa ja eikä riitaisia juntteja haluttu takaisin Yhdysvaltoihin ennen kuin oli kulunut viisi vuotta sodan loppumisesta.

[muokkaa] Karjapaimenet

Vuosisadan loppu kului Teksasissa paimentamalla karjaa. Satulassa yötäpäivää istuneet läskit Teksas-cowboyt kärsivät supersize-peräpukamista. Karjan paimentaminen on tylsää hommaa, ei ollenkaan niin kuin elokuvissa. Siksipä cowboyn arkipäivän paras hetki oli, kun sai väitellä kaverin kanssa siitä, että kenellä on suuremmat peräpukamat. Eräiden käyttäytymistieteen harjoittajien ja historioitsijoiden mukaan tästä tavasta sai alkunsa teksasilaisten tarve olla suurin joka asiassa.

[muokkaa] 1900-luku

Uusi vuosisata alkoi kiinnostavasti. Joku tyyppi keksi auton, joka tarvitsi bensaa, jota jalostettiin öljystä, jota ei oikein ollut missään. Kuultuaan tästä "polttoaineesta" eräs musta mies sattui kertomaan: "Jaa öljy. Aika öljyistä ainetta tuolla pellolla on. Se mustaa jalkapohjatkin eikä sitten pimeässä näe itseään ollenkaan. Pelottaa sitten miettiä, että onko sitä edes olemassa?" Eräs teollisuusmies, George John W. M. D. Rockefeller-Bush kuuli tämän ja perusti paikalle ensimmäisen torniöljykaivon, josta tätä mustaa kultaa pulppusi sitten taivaalle. Kun muutaman vuoden kuluttua joku vielä keksi laittaa öljyn tynnyreihin ja lähettää sen myytäväksi, oli bensaongelmat oli ratkaistu pitkäksi aikaa.

1920-luvun lopulla alkaneen laman aikana teksasilaiset halusivat yhä pitää kiinni uhkeista muodoistaan. Neekereille ei siis säästynyt enää ruokaa, joten he muuttivat valtiosta huusvitun Nevadaan tai jopa kauemmaksi. Tällä oli melkoinen vaikutus osavaltion talousrakenteeseen. Kun kukaan ei jaksanut enää poimia puuvillaa, oli keskityttävä öljyntuotantoon. Tämän vuoksi teksasilaisetkin joutuivat välillä jopa tekemään jotain ja lama onkin syöpynyt painajaismaisena muistona paksunlaiskan osavaltion kollektiiviseen muistiin.

"Boom! Headshot!" - John F. Kennedy ikimuistoisella vierailulla Dallasissa, Teksasin pääkaupungissa

[muokkaa] Yksinäinen asemies vai salaliitto?

Teksasissa muuten tiedetään, kuinka hankalista presidenteistä päästään eroon. John F. Kennedy vietti viimeiset hetkensä berliiniläisenä Marilyn Monroe-fanina juuri Teksasin pääkaupungin Dallasin kadulla. Epäilty Lee Harvey Oswald kuvaili tapahtumaa seuraavasti: "Olin töissä Dallasin kirjavarastossa. Vietin ruokataukoa ja istuin ikkunalaudalla puhdistamassa Mannlicher-Carcano-kivääriään, kun sattui erittäin outo tapahtumaketju. Pulttilukkoinen ase laukesi itsestään kolme-neljä kertaa peräkkäin ja luoteja osui kuin osuikin ohi ajavan auton kyydissä olleisiin henkilöihin. Olen vilpittömästi pahoillani." Normaalistihan vastaavasta vahingosta olisi Teksasissa rangaistu korkeintaan tukkapöllyllä, mutta ikävä kyllä tapauksessa menetti henkensä arvostettu presidentti. Oswaldin selityksen kumosi eräs Oswaldin toiminnassa nähnyt todistaja: "Ihan kiva tarina, mutta miksi huusit aina laukauksen jälkeen: Boom! Headshot!?"

Kennedyn kuoleman kaitafilmille tallentaneesta Zapruderista tuli kerralla kuuluisa elokuvaohjaaja, vaikka hänen realityohjelmansa piilotettiin suurelta yleisöltä vuosikausiksi. Salaliittohörhöjen mukaan läheisellä ruohikkoisella kumpareella heilunut hairahtanut huumepoliisi sattui laukaisemaan palvelusaseensa (Teksasissa palvelusaseetkin ovat suurempia!) myös Kennedyä kohtaan luultuaan tämän olevan tosi häijynoloinen jättimarsu. Historioitsija Oliver Stonen mukaan Kennedyn murhan järjestivät Teksasin junttirepublikaaniöljyporhot kahden seuraavan presidentin, kuubalaisten ja mafian avustuksella. Vaikka väite saattaa hätkähdyttää aluksi, hetken pohdinnan jälkeen sitä pitävät epäuskottavana vain puhdasotsaiset tynnyrissä kasvatetut kuusivuotiaat.

[muokkaa] Lähihistoria

Kennedyn kuoleman jälkeen Texasia hallitsi se, joka hallitsi öljyä. Ewingin suku nousi mahtiasemaan. John Ross "J.R." Ewing kruunattiin osavaltion öljykeisariksi huolimatta ryypiskelevän vaimonsa Sue Ellenin aiheuttamista harmaista hiuksista. J.R. haki lohtua veljensä Bobbyn vaimosta Pamelasta samaan aikaan kun Bobby loikoili Sue Ellenin kainalossa. Kummatkin hakivat lohtua tilanomistaja Ray Krebbsin vaimosta. Krebbs osoittautui myöhemmin J.R.:n ja Bobbyn veljeksi. Noihin aikoihin osavaltion lakia valvoi Matt Houston, joka oli perinyt virkansa muuan sheriffi McCloudilta tämän kuoltua hämäräperäisessä rekkaonnettomuudessa. Houston piti huolta, ettei vallasta kilpaillut Cliff Barnes ollut liikaa häiriönä Ewingeille.

[muokkaa] Maantiede

Teksas on aika tasaisen tylsä. Vähän niin kuin Limingan lakeus, mutta suurempi.

[muokkaa] Eläimistö

Teksasissa on paljon hiekkaa, joten siellä viihtyvät hiekasta pitävät eläimet kuten korppikotkat, skorpionit, hiekkamadot, John Wayne ja Bushin suku. Viimeksi mainittu on loppumattomassa hiekanhimossaan järjestänyt valtaisan rättipäiden henkiä vaatineen hiekankeruuoperaation toiselle puolelle maapalloa. Jos Bushit pitäisivät viidakosta, ei afrikassa tapahtuisi etnisiä puhdistuksia ja Kolumbian kokkeliongelmat olisivat jo ratkaistu.

[muokkaa] Ilmasto

Melko lämmin Lapin miehelle. Teksasin Pannukahvaksi nimetyllä pohjoisimmalla alueella, sillä laatikon muotoisella, on joskus vähän viileämpää talvisin. Silloinkin vähän niin kuin Oulussa kesällä.

[muokkaa] Hallinto ja politiikka

Teksasiin mobilisoitu antikommunistiohjus vuonna 1968.

Teksasia hallitsee kuvernööri, jonka säätämiä lakeja valvoo sheriffi ja sen kolme deputya, Winchester ja Coltin veljekset. Hallintoa kohtaan esitetyn kritiikin hoitaa osavaltion asianajotoimisto Smith & Wesson, jotka pyytävät virka-apua tarvittaessa sovittelupalvelu Luger & Schmeisseriltä Euroopasta saakka. Lakien valvonnasta nähtiin mainio käytännön esimerkki vuonna 1993, kun David Koreshin johtama Daavidin sojottavaksi oksaksi kutsuttu Wacon 4H-yhdistys ulkoistettiin sopuisasti, siis aivan täysin ilman mitään ongelmia, osavaltiosta.

Teksasilaiset jakavat pitkän rajan lyhyenläntien ja viirusilmäisten meksikaanien kanssa. Meksikaanit ovat erittäin taitavia käyttämään teräaseita tequilapäissään aina kun siestaltaan ehtivät. Rajan valvonta viekin 98% osavaltion budjetista. Rajaa valvoo eräs Bush Border Control-niminen yhtiö, jolla on käytössään kuusi vanhaa Ford Transitia teksasilaisten turvaamiseksi. Bush Border Control on aikonut ulkoistaa toimintansa Intiaan, tai Kiinaan, joka on siis tämän päivän Intia. Nykyään on tietysti uhkana, että Meksikon ja Teksasin välisen rajan ylittäisi joku muinaissuomalainen rättipääterroristi ydinpommiarsenaalin kanssa, käyttäen hyväksi yhä tummahkoa ihonväriään päästäkseen rajan yli. Teksasilaiset tietysti toivovat tätä salaa, sillä he haluaisivat joutua maailman suurimman terroristi-iskun kohteeksi.

Mittausten mukaan puolueiden suosio on aika perinteisesti seuraava: republikaanit 98 %, demokraatit 1,9 % ja muut 0,1 %. Demokraattikantaa joudutaan joskus harventamaan, sillä se pyritään pitämään alle 2 prosentin lukemassa. Demokraateista on koettu olevan haittaa, mikäli määrä on noussut yli 2 prosentin. Demokraatteja alkaa tällöin valumaan teille ja kaduille aiheuttamaan liikenneonnettomuuksia. Aluuellisten demokraatinvartijoiden työtaakkaa helpottaa kuitenkin se seikka, että demokraateilla on taipumusta rajoittaa myös omaa kantaansa mm. abortin keinoin.

Kommunismi koetaan Teksasissa loukkaavana. 1950-luvulla Wisconsinin senaattori Joe McCarthy järjesti maassa kommunistivainon, jota pidettiin parhaana juttuna sitten Teksasissa 1940-luvulla päättyneiden noitavainojen. Kukaan ei ole vielä maininnut teksasilaisille Jeesuksen kaltaiseksi idoliksi nousseen McCarthyn alkoholismista ja mielenterveysongelmista tai hänen oikean kätensä Roy Cohnin homoseksuaalisuudesta. Sinä päivänä, kun nämä asiat mainitaan keskellä Dallasin kaupungintoria, seuraa maailmanloppu.

[muokkaa] Talous

Texas Instruments-elektroniikkayhtiön ylpeys: moderni 14. sukupolven laskukone

Nykyään Valtio tienaa ihan kivasti järjestämällä Texas hold'em-pokeriturnauksia. Joku väitti pelin nimen olleen Mississippi Hold'em-pokeri, mutta häntä vedettiin turpaan. Teksasilaisten mainostaman mukaan osavaltiolla on myös pitkä perinne viinintuottajana. Tietoisuus tästä ei ole levinnyt, sillä eihän kukaan pysty nauramatta myymään moista väitettä.

Teksasilaiset väittävät tietävänsä tietotekniikasta jotain. Tämä ei voi kuitenkaan pitää paikkaansa, sillä tunnetusti osavaltio lähettää aina älykkäimmän poikansa Washingtoniin presidentiksi ja George W. Bush juniorin älykkyysosamäärä on tänään 7.25, nousua vuodesta 2000 4%. Älyähän tarvitaan tietotekniikassa. Yhtiö nimeltään Texas Instruments (Texas-apuvälineet) tekee rahaa valmistamalla asukkaille vempeleitä, joiden avulla selviää seuraavaan päivään. Yksi suosituimmista myyntiartikkeleista on itseohjautuvat kottikärryt (mahaa varten). Kun kärryissä olevaan mikrofoniin sanoo home, se vie kotiin, kun sanoo maccie, se vie lähimmälle mäkkärille. Ja mihinkäs sitä gps:ä teksasilainen tarvitsee näillä vaihtoehdoilla?

Teksasissa on myös joku korkeatasoiseksi lääke- ja terveydenhoitotutkimuslaitokseksi väitetty Texas Medical Center, joka todellisuudessa toimii televisiosarja Tuho-osaston kuvauspaikkana.

Valtiossa on myös väkilukuun suhteutettuna eniten ostoskeskuksia, noin 2 per asukas.

Ennen aikaan Teksas oli riippuvainen öljystä, varsinkin Dapper Dan-hiusöljystä.

[muokkaa] Asukkaat

Ovat riippuvaisia paistoöljystä. Tänä päivänä "natural gas" ryöppyää aivan muualta kuin öljytornien huipulta.

John Wayne elokuvassa Paris, Teksas.

He ovat todella suuren osavaltion suuria poikia ja tyttäriä. George W. Bush Juniorinkin täytyy ottaa muutama vuosi kokkelia aamusta iltaan, että laihtui tarvittavan 220 kiloa tai 450 paunaa (Teksasissa käytetään paunaa, joka on kiloa pienempi mittayksikkö! Meillä on jotain suurempaa, kuin Teksasilla!) ...ja asia oli: että hän saattoi pyrkiä presidentiksi. Teksasin "Kuka kukin on"-tyyppinen kirja on Suurimmat teksasilaiset ja se on myös maailman paksuin kirja, ja päinvastoin.

Asukkaita on yhteensä 22 490 022. Teksasilaiset tykkäävät kirjoittaa tämän, koska se saa luvun vaikuttamaan suuremmalta. Siis kaksikymmentäkaksimiljoonaaneljäsataayhdeksänkymmentätuhattakaksikymmentäkaksi asukasta. Näistä niggerssejä ja muita hiphoppareita on 15%, eli valtaväestön mielestä tietysti liikaa. Kirjoille ei oteta meksikaaneja ilman vihreää korttia eikä suomalaisia ollenkaan.

[muokkaa] Kulttuuri

Siis mikä? Onko se jokin kaupunki Dallasin lähellä?

[muokkaa] Ruokakulttuuri

Ovat muka keksineet BBQ:n, vaikka sana Barbeque on ranskalainen ja ruoanlaittotapa meksikolainen. Niinpä kukaan kunnon teksasilainen ei tykkää ranskalaisista ja meksikolaisista toiveenaan, että totuus joskus vain kuolisi pois.

[muokkaa] Urheilu

Yleensä väitetään, että Texasin suosituin urheilulaji on amerikkalainen jalkapallo. Todellisuudessa se on piirakansyönti, jonka harrastajat ja ammattilaiset edustavat maailman ehdotonta huippua. Teksasilaisilla piirakka-atleeteilla sanotaan olevan niin hyvä kunto, että piirakansyöntikisat saattavat kestää kolmatta päivää, ennen kuin ensimmäinen luovuttaa. Tällöinkin kysymyksessä on kilpailukunnon loppuminen, vaan se, että välillä tekee vain mieli kananuggetteja ja hampurilaisia.

Toinen suosittu laji on rodeo. Texasilaiset eivät enää itse harrasta lajia muuten kuin yleisönä ja ammattilaiset tulevatkin nykyään muista osavaltioista ja maista. Tähän on syynä se, että paikalliset cowboyt kasvoivat liian suuriksi. Kun useampi rodeohärän selkä oli katkennut, rupesi paikallisen NRA:n EVR-lohko protestoimaan. Ruudinsavun hälvettyä rodeoratsastaminen päätettiin jättää carpet-baggerseille. Brokeback Mountain-elokuvan jälkeen paikalliset cowboyt ovat tyytyneet ratsastamaan toisillaan.

[muokkaa] Kuuluisat teksasilaiset

[muokkaa] Miehet

Tämä on täydellinen luettelo Teksasin tunnetuimmista miehistä:

  • Jim Bowie - Davidin veli, kuuluisa linkkaritehtailija inkkariajoilta.
  • Davy Crockett - kuten lauletaan "Siinä vasta miesten mies...". Dallasin gay-underground-scenessä tunnetaan nimellä Davy "Big" Cockett. Vastusti homoavioliittoja hieman epätavallisin perustein: "sitoutuminen rajoittaa hauskanpitoa".
  • Dwight D. Eisenhower - Yhdysvaltojen vastaus Suomen Kekkoselle.
  • Sam Houston - hänellä oli jotain tekemistä Teksasin kanssa, mutta ei niin paljon kuin Matt Houstonilla.
  • Howard Hughes - alemmuudentuntoinen rahamies, joka rakensi kotiosavaltiotaan suuremman lentokoneen.
  • Steve Martin - Teksasin Simo Salminen.
  • Matthew McConaghey - tuo ihme muikistelija ja keikistelijä mieheksi. Naisethan siitä kyllä pitävät.
  • Chuck Norris - ainoa teksasilainen, joka tietää missä valtio sijaitsee. Juuri siellä, missä Chuck Norris haluaa sen sijaitsevan.
  • Scarface - Arpinaama. Äiti kastoi lapsen arpinaamaksi jo ennen syntymää, koska henkarilla suoritettu tee-se-itse-aborttiyritys siirsi tavallisesti äidin vatsaan jäävät raskausarvet suoraan sikiön kasvoihin.
  • Leatherface - edellisen pikkuserkku. Liha-alalla ja metsäraivauksissa vaikuttanut vajaaälyinen punaniska. Myöhemmin myös osavaltion kuvernööri.

[muokkaa] Naiset

Osavaltiossa harjoitetun apartheid- ja punaniskajunttipolitiikan vuoksi naisten on vaikea päästä aikakirjoihin. Muutama on kuitenkin onnistunut:

  • Barbara Bush - aivan, kyllä, joo, unohtanut käyttää ladyshavea. Kauhee pehko siellä.
  • Farrah Fawcett - yksi alkuperäisistä Charlien enkeleistä, ei se älykkäin, mutta siitä kauneimmasta päästä.
  • Anna Nicole Smith - Anna Nicole meni aikanaan naimisiin 88-vuotiaan miljardöörin kanssa. Ilkeät ihmiset pitivät Anna Nicolea laskelmoivana onnenonkijana, joka petaa itselleen rahakasta tulevaisuutta. Nämä puheet hän todisti täysin vääriksi kuolemalla itse pian rakkaan edesmenneen puolisonsa jälkeen.

[muokkaa] Sekä että

[muokkaa] Triviaa

Guns & Ammo-magazinen raati listasi Teksasin tulevaisuuden parhaaksi metsästysvaltioksi, heti kun meksikaaneja saa ruveta ampumaan. Koska aseista pitävillä miehillä on tunnetusti pieni kikkeli, teksasilaiset miehet muodostavat yhden maailman pienimunaisimmasta miesryhmistä. Näin ollen kaikilla muilla miesryhmillä on jotain suurempaa kuin teksasilaisilla: nimittäin suurempi itsetunto!

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä