Panssarivaunu

Hikipedia
Ohjattu sivulta Tankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjasta
Armeija

Käsitteitä

Asevelvollisuus
Aselaji

Puolustusvoimat
Sota
Sotilaspoliisi
Syväjohtaminen
Tykkimies

Henkilöstöä
Alokas
Jääkäri
Panssarijääkäri
Aliupseerioppilas
Korpraali
Alikersantti
Tinasotilas
Kapiainen
Puolustusvoimien ylipäällikkö

Kalustoa
F/A-18 Hornet
Helikopteri
Ohjus
Rynnäkkökivääri
Tankki
Ohjusvene Hamina
Miinalaiva Pohjanmaa

Vaihtoehtoja
Siviilipalvelus
Vankila

Venäläisen panssarivaunun tunnistaa kaukaa.

Panssarivaunu, tai kuten sitä puhekielessä nimitetään, tankki, on hitaasti maassa mönkivä jätti, joka runnoo kaiken altaan kuin virtahepo. Panssarivaunussa on tyypillisesti panssaroitu runko, telaketjut ja torni, jossa on iso tykki.

[muokkaa] Historia

Panssarivaunun keksi ensimmäiseksi Britannia. Ensimmäinen taistelukäyttöön otettu panssarivaunu oli MARK IV. Panssarivaunun ideoi alunperin Winston Churchill, mutta typerät englantilaiset kenraalit ymmärsivät vain hänen nimensä alkukirjaimet. Niille piti keksiä merkitys, joten aluksi suunniteltiin, että laite olisi telaketjuilla kulkeva säiliöauto eli englanniksi Water Carrier, jolla kuljetettaisiin puhdasta vetta punataudista kärsiville etulinjan joukoille. Koska nuoret upseerit eivät olleet yhtä typeriä kuin kenraalit, he nopeasti huomasivat nimen alkukirjaimet, ja tuumivat sen olevan uusi, liikkuva ja paljon vanhaa turvallisempi riuku. Kenraalit suuttuivat tästä, ja laitteelle annettiin nimeksi yksinkertaisesti "tank" eli tankki.

Kuitenkin eräs humalainen sotamies hyppäsi prototyypin rattiin ja ajoi kännipäissään erään vanhan miehen koiran päälle. Silloin suunnitelijat alkoivat miettiä, jos tästä julmetun ison leivänpaahtimen ja säiliövaunun epäsikiöstä saataisiinkin hyökkäysase, jolla vain rullattaisiin viholliset (ja heidän koiransa) pannukakuiksi. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä miehistö alkoi mieluummin paistamaan paahtoleipää vihollisten kanssa kuin ajamaan heitä pannukakuiksi. Niinpä vekotin päätettiin aseistaa vihollisen suureksi harmiksi. Ensimmäisissä panssarivaunuissa oli vain konekiväärit. Myöhemmin tankkiin suunniteltiin iso ja pitkä tykki, joka voitaisiin laukaista panoksen ollessa piipussa ja tilanteen olessa todella kiihkeä rintamalla. Tätä panssarivaunutyyppiä kutsuttiin "koirasmalliksi". Joskus sattui vahinkoja, sillä usein panos jäikin jumiin, eikä lauennut, joka tuntui todella kipeältä sen jälkeen kun se oli lauennut. Noloja tilanteita kentällä aiheuttivat myös tilanteet, joissa panos laukesi liian aikaisin. Ensimmäisten tankkien luotettavuus oli mitä sattui, mutta koska saksalaiset eivät olleet ikinä nähneet mitään vastaavaa, he kuvittelivat vihollisen hyökkääävän sukellusveneillä maata pitkin heidän linjoillensa. Moni saksalainen kuoli järkytykseen ja vielä useampi nauruun.

[muokkaa] Panssarivaunut nykyään

Ranskalaiset suunnittelivat ensimmäisen vaunun, jossa oli pyörivä torni. Tämä Renaultin vaunu onkin kaikkien nykyisten panssarivaunujen prototyyppi. Valitettavasti sen tekninen luotettavuus oli samaa luokkaa kuin Renaulteilla yleensäkin, joten ranskalaiset panssarivaunut kärsivät yleisen ranskalaisten autojen kohtalon. Britit keskittyivät tekemään kalliin hintaluokan vaunuja ja saksalaiset panostivat laatuun ja luotettavuuteen. Venäläisistä voidaan kysyä, että onko Lada T-34 muka auto panssarivaunu? Amerikkalaiset panssarivaunut kuten M400 hermanni tai M1800 helvetinkatti kuluttavat paljon polttoainetta, niiden vakuutusmaksut ovat korkeat ja ne saastuttavat paljon, eivätkä mene EU-normeista helposti läpi. Toisaalta ne ovat ajomukavuudeltaan hyviä, teknisesti luotettavia ja niillä on helppoa liiskata kuplavolkkareita koppakuoriaisia ja muita itikoita.

Toisessa maailmansodassa melkein kaikilla armeijoilla oli jo panssarivaunuja. Se johti hevosen kuolemiseen liki sukupuuttoon. Panssarivaunu osoittautui hyvin vahvaksi ja vaaralliseksi vastustajaksi, eikä sen tuhoaminen ollut helppoa. Parhaimmin panssarivaunujen torjuntaan soveltuvatkin pienet nisäkkäät, jotka syövät niiden munat ja poikaset niin, että vanhat panssarivaunut kuolevat sukupuuttoon, jos sota kestää riittävän pitkään.

Nykyisissä panssarivaunuissa on myös leiju-efekti, joka mahdollistaa pannukakuksi liiskaamisen myös ilman yliajoa.

Sodan loppuvaiheessa Saksassa alettiin suunnitella rynnäkkövaunuja, jotka syntyivät nekin lähes vahingossa. Kun amerikkalaiset olivat pommittaneet kuulalaakeritehtaat tohjoksi, yritettiin keksiä vaunu, jonka tornia ei olisikaan laakeroitu vaan kääntyisi saranoiden varassa. Prototyypistä tuli metallinen hökötys, joka kulki jopa 45 km/h, ja tästä innostuneet saksalaiset panssarimieht keksitvät kiihdytyskisat. Jälleen sattui vahinko, kun eräs humalainen sotamies hyppäsi rattiin ja lähti erään vanhan miehen Dodge Viperin perään ja rullasi sen pannukakuksi. Silloin rynnäkkövaunuun suunniteltiin kymmenestilaukeavia ja nopeaa sarjatulta ampuvaa tykkiä, jotka voisivat olla todella vaarallisia kiihkeissä tilanteissa rintamilla. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä viholliset ja miehistö innostuivat vain ottamaan kiihdytyskisoja toistensa välillä. Häviäjät tosin tarttuivat aseisiin häviönsä jälkeen ja nakkasivat viholliseen nimmarit.

Panssarivaunut ovat nykypäivänä suosittuja melkein jokaisessa armeijassa. Ne ovat kestävämpiä kuin ihmiset, luotettavampia kuin Bill Gatesin pieni ja pehmeä, eivät tarvitse jatkuvaa ruokkimista ja sukimista kuten hevoset ja niillä voi ajella ihan missä haluaa piittaamatta liikennesäännöistä. Ja useimmissa on bonuksena iso tykki, jolla saa eri kieltä puhuvaan ja eri tavalla uskovaan viholliseen tai virkaintoiseen liikennepoliisiin tehtyä oikein ison reiän. Aloittelevat tankkikuskit rämpyttävät World Of Tanks -nettipiliä koko päivän putkeen.

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä