Tampere

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Siellä on se iso strippitanko joka aiheuttaa epileptisiä kohtauksia”
~Esko Valtaoja
”Ja sielläkö pippuri kasvaa?”
~vaasalainen sähköasentaja 21.v
”Siellähän on se Pikku Kakkosen studio ja Hämeenkadulla on se purilaispaikka, jossa on se pallomeri”
~MTV3 Chatin nimimerkki Terävä havainto
”Oo sinä tampereentorihintti hiljaa!”
~muuan turkulainen
Manse
Tampere vaakuna.png Siellä missä sinä et
vaakuna sijainti
Nääsville
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Kihlakunta Tampereen kihlakunta
Perustamisvuosi 1779 (Kustaa III:n päähänpisto)
Kuntaliitokset Aitolahti, Messukylä, Teisko
Pinta-ala
- maa
689,6 km² km²
suurin osa km²
Väkiluku
- väestötiheys
213 217 (2010) + sudeettiturkulaiset (huomenna)
398,119 as/km² 
Työttömyysaste 75 % % 
Kunnallisvero 18,00 % 
Kunnanjohtaja Mauno Ahonen
Kunnanvaltuusto
Tam ja Pere
paikkaa
3

Tampere (vuoteen 1960 Riäväkylä), tunnettu myös nimillä Manse, Mansester, Nääsville, Tamperse ja Tampester, on kaikkien paitsi turkulaisten mielestä maailman suurin kaupunki ja siksi tämä valtava metropolimainen asutuskeskus sijaitseekin Turusta mahdollisimman etäällä, Nääsmeren ja Pyhämeren välissä. Tampereen kansallisruoka on Mustamakkara. Tampereella sijaitsee jättimäinen Näsinneula, jonka perässä monet naiset muuttavat kaupunkiin. Tampereella onkin enemmän naisia, kuin miehiä. Tästä ei tosin paljon iloa ole, sillä Tampereelle muuttaneet turkulaiset miehet ovat enemmän ns. "mustan makkaran" perään, kuin hillorinkelin. Tampereen pääkaupunki on Hervanta. Kuten tr00-salkkarifanit tietää, Tampere on myös Esko Koveron asuinpaikka.

Tamperelaiset ovat todella vitsikästä porukkaa. Jo pelkästään tamperelaisten perinneruoka, mustamakkara, kertoo jotain heidän huumorintajustaan.

Tamperelainen mentaliteetti löytää yhä uusia kohteita, joissa Tamperse on tai tamperselaiset ovat suurimpia, ensimmäisiä tai ainoita: esimerkiksi Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, Suomen ensimmäinen sähkölamppu ja maailman ainoa maisteri Frangen.

Tampereen keskustassa sijaitsee entinen Finlaysonin tehdas. Aluee on nykyään museoitu eli yhteen huaneeseen laitettiin kaikki löytyneet vanhat romut ja muista osista tehtiin baareja, leffateatteri ja muuta mukavaa. Hankkeelle saatiin 3,2 miljardia EU-rahaa. Finlaysonin tehdasalue oli varsinainen valtio valtiossa. Sillä oli omat poliisit ja oma raha eli tampeuro. Yksi tampeuro vastasi seitsemää silloista kahvilippua.

Myöhemmin Finlaysonista tuli Tampella. Ja Tampella meni aivan persiilleen, kun sillä oli niin hölmö nimi. Kaikki työttömäksi jääneet tampellalaiset asuttavat edelleen seutua ja istuvat ryppäämässä tehdasmuseoalueen kapakoissa. Museoimisen reaalikustannukset olivat kokonaiset 36,75 euroa. Summa kulutettiin kolmen vapaaehtoisen muuttomiehen mustamakkarapizzoihin. Täten Tampereen valtio päätti jakaa loput 3199999963,25 € kansalaisille veronpalautuksina. Tamperelaiset laskivat, että kaljaa riittää tällä menolla vain n. 400 vuodeksi ja päättivät ruveta varmuudeksi valmistamaan omaa kaljaa. Sitä voi käydä maistelemassa vaikka Panimoravintola Plevnassa. Turistit voivat tilata kaljaa näppärästi lauseella "annaks mulle pari tähtee, mutta kato että ne o nelosta." Savuoluen ystävät selviävät lauseella "anna jamesii."

Faktoja Tampereesta

  • Kärvähtäneiden "makkaroiden" kotikaupunki
  • Keskellä ei mitään (kuten kaikki muutkin paikat stadilaisten mielestä Kehä 3:n ulkopuolella)
  • Tupsulassa (opiskelijakommuuni Annalassa, Tampereella) järjestettiin vuonna 2005 vessanpönttöspektaakkeli. Tämän tapahtuman yhteydessä löydettiin merkkejä Jeesuksesta.
  • Tampereella on tunnetusti Suomen hitaimmat asukkaat.
  • Turun ja Tampereen välillä oli vuosina 1500-1600 paljon verisiä sotia, joista 99 % päättyi Tampereen voittoon, sillä tamperelaisilla oli aseinansa mustia makkaroita. (Tosin myös turkulaisten "äly" vaikutti sodan kulkuun.)
  • Vuonna 1999 Tampere räjäytti itsensä Turun sijaan verisen tyynysodan jälkeen.
  • Tampereella ei saa pysäköidä minnekään, missä parkkeeraus on merkkien mukaan sallittu. Muuten Tampereen kaupungin innokkaat työntekijät tulevat sakottamaan. Parkkeeraus on sallittu Tampereella ainoastaan risteyksissä ja pyöräteillä.
  • Tampereella ei saa ajaa polkupyörillä. Uskaliaiden pyöräilijöiden toivomuksesta katuihin on kuitenkin kesän 2008 aikana maalattu valkoisia hahmoja, joiden toivotaan pelottavan vauhkot bussinalletyöntelijävanhukset takaisin Tammelakeskuksen aulaan juoruamaan Marketan pojantyttären uudesta tyttöystävästä.
  • Kaupunginjohtajaksi pyöräilynvastaisella kampanjallaan valittu Mauno Ahonen on luvannut 2009 elokuusta alkaen maksaa ns. Tampere-lisää (lue - tapporahaa) jokaiselle pyöräilijän päänahan kaupungintalolle tuovalle.
  • Tampereen seudulla järjestetään jokavuosi Pirkan Pyäräily-niminen tapahtuma, jota voisi verrata ketunmetsästykseen. Sen alussa joukko Tamperelaisia pyöräilijöitä päästetään vapaaksi Hakamettän parkkipaikalta toikkaroimaan yleiselle tielle ja sitten perään lähtevät autoilijat aseineen metsästämään pyöräilijöitä.
  • Johtuen tamperelaisten omalaatuisesta ruokavaliosta (Mustamakkara), paikkakunnalla haisee pieru muuta Suomea keskimääräistä huomattavasti enemmän.
  • Tampere on kuitenkin onnistunut säilyttämään Mustamakkaran, eikä ole sen reseptiä vielä joutunut myymään Ruotsiin, toisin kuin turkulaiset sinappinsa. Jokainen voikin sitten ihan itsekseen näyttöpäätteen takana mietiskellä miksi ihmeessä ruotsalaiset eivät ole kyseistä reseptiä ostaneet..?
  • Jos hyppäät bussiin numero 3, 5, 8, 15, 17, 28 tai 36 saatat pian bussissa miettiä, että olikohan kyseiseen bussiin meno viisasta. Luvuilla 8 ja 28 varustetuilla onnikoilla köröttelevä matkustaja saattaa joutua "pahamaineiseen" Koillis-Tampereeseen ja joutua Atalan koulun häiriintyneen oppilasjoukon uhriksi veristen Mikon leivästä pihistettyjen viinereiden avulla käytävän "leivostulitusten" uhriksi. Luvuilla 8, 17 ja 36 joutuu Ristimäellä sijaitsevalle Yleisradion studiolle. Ensiksi saattaa kuvitella olevansa julkkisten keskuudessa, mutta juontajat saattavatkin laittaa sinut juontamaan sijastaan ja sekoilemaan jänisasussa. Lopulta saattaa käydä niin, että et pääse Yleisradion porteista enää ikinä ulos. Luvuilla 3 ja 5 taas pääsee Tampereen monikulttuurisen Hervannan betoniviidakkoon, sekä mummojen ja spurgujen ryöstämäksi.
  • Mikäli taas hyppäät bussiin 15, joudut matkalla kuuntelemaan Pispalan koululaisten lapsosten tamperelaista kertomusta Särkänniemestä sekä Pyynikin koululaisten keskustalapsosten tupakkajuttuja teatterin kulmalta.
  • Tamperelaisten ego on tutkitusti maailman suurin.
  • Tamperelaisten totuuskynnys on tutkitusti hyvin matala.
  • Mikä on totta Tampereella, ei päde Pälkäneellä.
  • Useampi kuin yksi turkulainen on tukehtunut pärämätsiin luultuaan sitä hillomunkiksi.
  • Tuulensuusta saa enemmän belgialaisia kaljoja kuin Pälkäneeltä. Huhun mukaan Urjalasta olisi saanut enemmän, mutta joku oli ostanut vain laatikon Singhaa.
  • Tampereella on parkanolaisten maahanmuutto-ongelma. Kihniöläisiäkin on jo nähty Hämeenpuiston tienoilla.
  • Tuu turkulainen Tampereelle täällä ei tartte asuu päällekkäin tai meren päällä saaressa. Tuohan koskee noita kehä 3,2,1,0 sisällä kasaantuviakin muuten......

Kieli

Tampereen murteelle (omakielinen nimi Tampereen kiäli) ominaisia piirteitä:

  • umpiloppuisten diftongien avartuminen (vrt. kieli – kiäli)
  • R-kirjaimen liikakäyttö ja kitalakeen lausuminen hammasvallin sijaan, eli niin sanottu retrofleksi sekä äänteen ylikorostus ja vahvistus sanoissa (vrt. Tampere – Tamperrrrrrrrrre ja Rane – Rrrane)
  • oma sanasto
  • Tieräks, tiäkkö sanan raiskaaminen, joka ikiseen kysymyslauseeseen.

Opi tampereen alkeet kymmenessä sekunnissa:

  • Moro!' tai Mooooo! [morooooo] - 'Hei, päivää, terve'
  • Mää ja sää – minä ja sinä (tästä ilmenevät Tamperseen ja Jyvääskaupungin läheiset yhteydet
  • Tä?' [¡¿tä?!] - 'Mitä? tai anteeksi?'
  • Kekä?' [¡¿kekä?!] 'Kuka? tai "ketä"?' <-- Yksikään aito Tamperelainen ei käytä tuota lausahrusta.
  • Nääs!' [~nÄÄs] käytetään usein vittumaisena tehosteena lauseen lopussa
  • Rotvalli' [rrrotwalli] Tamperelaisten lempipuheenaihe, eli reunakiveys

Tampereen kiäli kuuluu Suomen epävirallisiin vähemmistökieliin, ja paikallinen Radio SUN esittääkin Tampereen kiältä äidinkielenään puhuville suunnatun Tampereenkiäliset uutiset -lähetyksen kolme kertaa jokaisena arkipäivänä. [1]

Tammerkosken uimastadion keskustassa.

Mansen sanakirija

Tampereen murre ja häme ovat sukulaismurteita, etäsukulaismurteita ovat Porin murre ja pohjalaismurre.

Yksinkertaisia lauseita

  • Suomi: Onko tässä tilaa?
  • Manse: Moro. Mää tairan istua tähä.
  • Suomi: Haluaisin ostaa mustaamakkaraa.
  • Manse: Ei sulla oo tapolaa myyrä? Ai ovvai? No viirellä eurolla sitte pualukahilloj ja mairon kans, tattis.
  • Suomi: Tällaista on nykyään Tampereella
  • Manse: Tällasta on täälä Tampesterissa olluj jo vaka miten kavva.
  • Suomi: Asun Hervannassa.
  • Manse: Juu, nääs, mää on tualta noinni Hervuudin periltä.
  • Suomi: Rakastan sinua.
  • Manse: Mennään Hervantaan naimaan.
  • Suomi: Näsijärvellä tuuli kovaa.
  • Manse: Mää olin tuala Nääsmerellä tossa eilen ehtoolla ja meinasin jumankauta purota veneen kyyristä!
  • Suomi: Tervetuloa Tampereelle!
  • Manse: Tuu nääs Tammpesteriin! Meillon täälä kiakkohalli ja lanetaario ja kohta iham perkeleemmoinen hukkaputki.
  • Suomi: Hämeenpuisto on hieno paikka
  • Manse: Tua Espenaatilla om muuten kohtuullisen helmee käppäillä
  • Suomi: Nyt se bussi tulee.
  • Manse: Nonni nysse tulee!

Erikoisia sanontoja

  • Suomi: Kaaduin katukiveykseen ja päähineeni putosi.
  • Manse: Mä mukkasin rotwallir reunaaj ja pipa lens.
  • Suomi: Sairaalaan on hirveät jonot.
  • Manse: No eihän sinne Tayssiin pääse ikänä!
  • Suomi: Teisko on mukavaa seutua.
  • Manse: Teisko on kyä ulkomailla saakka.
  • Suomi: Kävin kirjastossa.
  • Manse: Piipahril lutkulassa.
  • Suomi: Menin äsken bussilla Tampereen päästä päähän.
  • Manse: Menin onnikar repsikalla Liälahresta Hervuudii.
  • Suomi: Televisiosta tulee uutiset.
  • Manse: Tarttee meinaannääs parkkeerata soffalle kattoon näköraariosta uutisii.
  • Suomi: Tunnetko sukusi perinnetietoja?
  • Manse: Olik sun vaaris punasten vai valkosten pualella?

Alueet

Tampere on jaoteltu feodaalisen läänitysmekanismin mukaan seuraavasti (lääniherra ilmoitettu sulkeissa):

  1. Hervanta eng. "Herwood" (Vladimir Putin)
    • pääasiassa köyhien opiskelijoiden ja maahanmuuttajien ghettoa. Varokaa kännääviä diplomi-insinöörejä.
    • Hervanta muuttui slummista ghetoksi vuonna 1993
    • kokoontumispaikkana yleinen kännäys- ja mestausaukee Duo, jossa ilkeä lääniherra Putin suunnittelee Hervannan muuttamista itsenäiseksi kommunistiseksivaltioksi
  2. Kaukajärvi (Erkki Tuomioja)
    • on yksi Tampereen tärkeimpiä slummialueita
    • Kaukajärvellä sijaitsee Suomen varastetuin kauppa, Kaukkarin Siwa
  3. Messukylä (Paavi IVXXIVIIIXXVI ja Jeesus)
    • Messukylän perusti Messu-lahkon heimopäällikkö Paavi I vuonna 9001 eKr.
    • nykyisin alueella elävät lähes kaikki Tampereen jeesustelijat
    • Messukylässä on kaksi linnoitusta, Uusi ja Vanha
    • vuonna 1991 lama runteli Messukylän alueita pahoin ja piinaavan pitkän piirityksen jälkeen hökkelikylä Janka valloitti Uuden ja Vanhan linnoituksen. Jankalaiset kuitenkin luovuttivat linnoituksen takaisin ja palasivat hökkelikylään, kun TKL ei suostunut muuttamaan jankalaisten vakiobussi, 25:n kulkureittiä
  4. Keskusta (Sillanpeikko)
    • keskustan keskusaukion virassa toimii Keskustori
    • väkiluvusta 95,7 % on puluja ja loput 4,3 % pulsuja
    • Keskusta alkaa pääkirjasto Kuukkelilta ja päättyy rautatieasemalle
    • aikoinaan keskusta rakennettiin Tammerkosken rannalle ja kun kosken ylittävä Hämeensilta vihittiin käyttöön vuonna 1969, Saatanan pojanpojanpojanpojanpoika Sillanpeikko nimitti itsensä keskustan lääniherraksi ja muutti sillan alle asumaan
  5. Lielahti (Muumipekko)
    • "Lietsu" on Tampereen läntisten alueiden metropoli ja kauppapaikka
    • Lietsun "takapiha", Lentävänniemi, "Lentsu" irtautui Lielahdesta vuonna 2001, mutta Tampere ei ole virallisesti hyväksynyt tapahtunutta
    • Lielahti on yleisenä kauppapaikkana ja käymälänä saanut asukkaikseen niin öljypohattoja, kuin liukuhihnaeläkeläisiäkin
  6. Tesoma (Mensa)
    • Tessulla on länsikeskus, sekä westend ja siellä asuu valtavasti valtavia mummoja ja nuorisoa
    • Tesomalla on länsiportti (entinen länsitori), eli "Länä", josta sai Simon aikaan kaiken, mitä tarvitsi
    • Tesomalla on epäilty sijaitsevan ydinjätteen varastointipuisto, jossa huhujen mukaan on mukava kävellä iltaisin lämpimässä neonvihreässä säteilyssä
  7. '''Pispala''' (Bob Marley)
    • tiheään asuttu anarkistinen vuoristoseutu Pyhäjärven ja Näsinjärven välissä
    • Pispala on Tampereen vaihtoehtoihmisten kehto. Tampereen hipit, vegaanit, punikkilesbot, feministit, punkkarit ja narkkarit löytyvät Pispalasta. Näiden ihmisten rinnalla asuu myös porvariporoja (lähinnä Tahmelassa) ja muita koe-eläinlaboratoriosta luonnonmukaiseen puutaloympäristöön vapautettuja eläimiä.
    • Pispalassa asuvat kaikki ne "luonnonystävät" joille maaseutu on liian kepulainen, mutta joille Multisilta on liian betoninen. Eli siis punavihreät.
    • Pispalassa on enemmän kannabista kuin Christianiassa ja muussa Suomessa yhteensä
    • viime vuosina Pispalan turistimäärät ovat laskeneet mätänevistä taloista syntyvien myrkyllisten metaani- ja kannabiskaasujen sekä selittämättömien porrastapaturmien vuoksi
    • Pispalan portaita, rappuja ja askelmia on varovaisen arvion mukaan noin 1 000 000 000. Tarkkaa määrää tutkijat eivät rohkene edes arvailla, sillä rappuja syntyy ja tuhoutuu kuin matoja raekuurossa. Portaat myös vaihtavat paikkaa, katoavat ja ilmestyvät tyhjästä. Toisinaan on tavattu portaita, jotka jatkuvat hamaan loputtomuuteen. Pispalan portaat saattavat olla sukua samankaltaiselle ilmiölle, velhokoulu Tylypahkan portaille
  8. Teisko (Hammaspeikko)
    • Teisko on Tampereen vasallivaltio. Alueen tunnetuin merkkipaalu on vuosituhansia harjoitettu primitiivinen metsästys- ja keräilykulttuuri
    • Teisko sijaitsee noin valovuoden päässä keskustasta pohjoiseen
    • Tampereen ja Teiskon välillä kulkee jatkuva sukkulaliikenne, Linja 90. Sukkuloita kuulee joskus kutsuttavan nimellä "Karjavaunut" ja linjaa kutsutaan myös "Viidakkolinjaksi", mutta tähän tulee suhtautua huumorilla, sillä Linja 90:nen sukkulat ovat erittäin hyvässä kunnossa ja mukavia.
    • Teiskon pinta-ala on huomattava, jopa kaksi kolmasosaa Tampereen pinta-alasta. Silti Teiskossa asuu vain noin 2000 asukasta, joista 98 % on sukulaisia keskenään (ja loput heidän tuttujaan, sillä "kyllähän teiskolainen aina teiskolaisen tuntee"). Edellä mainitusta seikasta johtuen Teiskon kirkon hautausmaalla on vain vähän hautoja.
  9. Lentävänniemi (Peikko)
    • sijaitsee Lielahden takana, kolmen meripeninkulman päässä keskustasta
    • on yksi Tampereen tärkeimpiä slummialueita
    • asukkaista kasvavassa määrin 85% on mummoja, 15% maahanmuuttajia ja luultavasti 1 opiskelija.
  10. Linnainmaa, Atala ja Koillis-Tampere (Mauno Ahonen)
    • Atalassa asuvat Tampereen merkittävimmät juopot, koska alue sijaitsee kivan kävelymatkan päässä keskustasta ja sinne on helppo kävellä kotiin heti aamulla putkasta päästyä
    • alueet ovat hiljaisia nuorten ja köyhien lapsiperheiden asuttamia seutuja, koska niillä ei ole taloudellista merkitystä Tampereelle.
    • Koillis-Tamperelaiset palvovat Koilliskeskuksen palveluita, kun ympäristössä ei ole muutakaan, kuin 5,6 metriä korkeita mäntyjä, että aijaa!
    • Koillis-Tampereella asuvat koko Tampereen ylimielisimmät piip-päät ja tunnetaan myös eräänlaisena mautokeskittymänä, jossa vanhemmat ostavat kusipäisille amiskakaroilleen rumia moottoroituja muovinpalasia , joita joutuu tonkimaan mm. Piettasenkadun ojista tai muista paikallisista montuista.
  11. Multisilta ja Peltolammi (Romulus)
    • "Multsu" & "Peltsu", erityisesti "Multsu" ovat Tampereen aatelisten asuin- ja synnyinseutuja ja muodostavat yhteisprovinssin 'Pluripondulus' (etymologia; Pluripondulus = Multi bridge & Field pond)
    • siniveristen alueille ei tavallisen rahvaan kannata mennä, sillä syysaikaan heitä erehdytään luulemaan koloista karanneiksi ketuiksi ja muina vuodenaikoina peikoiksi - sen verran rujon näköisiä ja oloisia ovat tavalliset kansalaiset "Mansen siniverisiin" verrattuna
    • Multisiltaa on usein verrattu Monacoon, mutta Monaco hävisi kisan kusenkeltaisten kerrostalojen ja Sääksjärvellä sijaitsevien huvijahtien määrässä
    • Yleensä jos joku paikallisbussilla 26 kaupungista lähdettäessä tiedustelee vieruskaverilta missä hän asuu, niin "multsulainen" vastaa "peltsu" peitelläkseen suurta varallisuuttaan ja estääkseen orastavan kateuden ja ryöstön mahdollisuuden.
    • Multisillassa ja Peltolammilla ei ole lainkaan juoppoja, koska Romulus karkotti heidät 753 eaa perustaessaan Roomaa ja vieraillessaan Suomessa perustaen Pluriponduluksen ruokailutilakseen
    • Bussit 26, 36 (ja 3 kertaa vuodessa myös bussi 50) kulkevat Pluriponduluksen provinssin alueelle, mutta matkalla on usein Robin Hoodin kätyreitä väijymässä pusikoissa valmiina ryöstämään rikkailta ja antamaan muunmuassa Teiskon asukeille
    • Roomalainen menneisyys näkyy paikallisessa käsikarvappizzeriassa.
  12. Nekala (Väinö Tanner)
    • Nekala sijaitsee luonnonkauniilla paikalla ja on Multisillan, Ikurin ja Kalkun ohella yksi kauniin Tampereen kauneimmista ja kehittyneimmistä asuntoalueista.
    • Nekalassa asuu pääosin korkeamman älyn ja sosiaaliluokan porukkaa, joten esim. puutaloissa tenua päivittäin vetävien sosiaalipummien on alueelle aivan turha pyrkiä
    • Nekalan yksi suurimmista ongelmista on veronkierto, koska Nekalan yltäkylläisessä hyvinvoinnissa ja rikkaudessa elävät liikemiehet ovat tunnetusti pihejä eivätkä halua jakaa hyvinvointiaan muiden kaupunginosien kuten esim. Tohlopin ja Takahuhdin kanssa.
    • Nekalassa on paljon hienoja turistinähtävyyksiä kuten Rauta-Otra, kaupungin bussivarikko sekä viinatukku josta kaupungin baarit hakevat päivittäiset viinavarastonsa. Lähellä sijaitsee myös Viinikan liikenneympyrä ja lounaskahvila Nekku tarjoaa turisteille unohtumattomia elämyksiä.
    • Nekalassa on paljon 90 asteen kulmassa ristiimeneviä teitä, joita on kiva huristella kavereiden kanssa ristiin varoituskolmioista piittaamatta.
    • Nekalassa sijaitsee kuuluisa "Huumepolku" eräässä metsä polussa. Jossa narkkarit käyttävät suonensisäisiä huumeita. Jonka takia polulla on paljon verisiä piikkeä
  13. Kalkku (Rainer Friman)
    • Kalkku on luonnonkauniin Ikurin kupeessa sijaitseva luonnonkaunis ja uudistusmielinen, aravataloja täyteen rakennettu kehitysalue.
    • Kalkun tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Siwa, Mustavuoren laskettelukeskus sekä tie Tesomalle. Muita merkkipaaluja ovat mm. lähellä sijaitseva Pitkäniemen mentaalinen hoitolaitos.
    • Kalkku sijaitsee kahden metropolin, Tampereen ja Porin välissä, joiden välissä puolestaan sijaitsee Mouhijärvi. Moni Tampereella onkin ihmetellyt, onko Olli Lindholm oikeasti kotoisin Kalkusta vai Porista.
  14. Koivistonkylä ( Raimo Helminen tai Palo-Pena)
    • Tamperelaisen amiskulttuurin kehto, jossa voi havaita vaarallisia bensalenkkareita päristelemässä Derbeillään ja mopoautoillaan. Kulttuuria tukee myös paikallinen ammattikoulu, joka sijaitsee lähes monen kyseisen kulttuurin uhriksi joutuvan nuoren takapihalla. Kivenheiton päässä sijaitsee myös wunderbaumpoikien Mekka, Lahdesjärven ABC.
    • Koikkarin lääninherruudesta taistelevat yhä koko Tampereen kylähulluksi ja lainsuojattomaksi tituleerattu Palo-Pena ja Raimo Helminen. Tilannetta kiivastuttaa se että molemmat pojat ovat kovia lätkämiehiä, joskin Palo-Pena kannattaa aina oikeaa eli sitä vierasjoukkuetta, mieluiten Ässiä tai Kärppiä. Helminen taas treenaa Koikkarin kentällä vaarallisia piruettaja päivisin ja iltatyökseen hän viihdyttää lapsia maskottina Ilves-puvussa Tampereen paikallispeleissä.
    • Koikkarin pizzaa mainostetaan Tampereen suurimmaksi 70 cm halkaisijaltaan olevalla pizzalla, mutta Aamulehti mittasi kyseisen käsikarvaleivoksen vain 55 cm välipalaksi ja toimittaja kävi vielä reportaasin päätteeksi Veisun Siwassa ostamassa kymmenen Grandiosaa.
    • Koikkarista on lähtenyt liikkeelle myös uusi amisvillitys, White Adolf-merkkiset ufot.

Varo näitä Tampereella

Katso myös

Lähteet

  1. Tampereenkiäliset uutiset