Talvisota

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etsitkö "Talvisodan Henkeä"? Suosittelemme katsomaan kohdasta "pervitiini".
Kansallisromantisoitua kuvamateriaalia talvisodasta.

Talvisota oli vuosina 19391940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Dosenttitutkimuksien mukaan sota johtui siitä, että fasistinen Suomi provosoi rauhaa rakastavaa neuvostokansaa hyökkäämään itsensä kimppuun. Lopulta sankarillinen puna-armeija sai vapautettua 10 prosenttia valkobandiittien hallitseman Suomen pinta-alasta.

Sodan syyt

Vuonna 1939 Suomen päättäjät olivat ahdingossa. Nuorella valtiolla ei ollut ansiokasta sotahistoriaa, jota voisi paatoksella muistella itsenäisyyspäivinä. Jotain piti tehdä, ja sotaan päädyttiin. Sodan toiseksi osapuoleksi valittiin Neuvostoliitto, sillä muut lähivaltiot olivat aivan liian pieniä, jotta saataisiin sankarillisen murskaavat voimasuhteet. 5. lokakuuta 1939 Suomi lähetti Neuvostoliitolle uhkavaatimuksen: “Mikäli Suomi ei luovuta Neuvostoliitolle Viipurin edustan alueita, Neuvostoliitto hyökkää Suomeen tai...!” Neuvostoliiton ylin johto oli sovittelevalla kannalla. Sitä ei kiinnostanut sotia jonkin mitättömän periferiavaltion kanssa ja siten tahrata sosialistien rauhantahtoista kuvaa maailmalla. Se vetosikin vuonna 1932 maiden välillä solmittuun hyökkäämättömyyssopimukseen ja esitti Suomelle alueiden vaihtoa niin, että Suomi olisi alueellisesti nettohyötyjä. Tämä saattoi suomalaiset raivon valtaan. Hallitus määräsi "ylimääräiset kertausharjoitukset" kaikille kynnelle kykeneville kansalaisille 10. lokakuuta 1939 alkaen. Suomi pyöritti joukkojaan rajan molemmin puolin puolitoista pitkää kuukautta ja koetti jatkuvilla rajanloukkauksilla ärsyttää Neuvostoliittoa julistamaan sodan. Tämän lisäksi rajan ylittäneet sotilaat mm. kantoivat mukanaan kylttejä, joissa ilmoitettiin Suomen armeijan tarkka vahvuus, maan olennaisimmat strategiset kohteet sekä henkilöitä, jotka olivat mahdollisesti valmiita myymään lisää tietoja ja isänmaansa pientä korvausta vastaan. Lopulta Suomi kuitenkin kyllästyi odotteluun ja ampui Mainilassa 28.11. 1939 Neuvostoliiton puolelle ns. Mainilan vahingonlaukaukset, ja Neuvostoliiton oli pakko viimein vastata provokaatioon, koska sosialismi ei saanut näyttää heikolta. Näin alkoi talvisota.

Kuten oheisesta kartasta näkyy, maa-alue (punaisella), jota Suomi lopulta koetti pakottaa Neuvostoliittoa lunastamaan, oli erittäin pieni.

Sodan kulku

Neuvostoliitto ei alun perin halunnut lainkaan sotaa. Se ei missään tapauksessa tahtonut valloittaa Suomea ja joutua kestämään perkelettä huutavia kapinoitsijoita, joten sen taistelutaktiikat luotiin niin, ettei se voisi voittaa vahingossakaan. Kun vihollinen saatiin näkyviin, neuvostoliittolaiset sotilaat ampuivat tarkoituksella joko huti tai toisiaan. On myös kerrottu, että tuhannet neuvostoliittolaiset sotilaat tekivät itsemurhan juoksemalla puuta pahki. Myöhemmin suomalainen propaganda on laittanut tämän Neuvostoliiton kyvyttömän sodanjohdon ja Stalinin upseeristopuhdistusten syyksi.

Sodassa nähtiin myös oikeita taisteluita, kuten Raatteentiellä. Siellä suomalaiset hyödynsivät mottitaktiikkaa: metsät hakattiin halkomoteiksi, jolloin neuvostoliittolaiset eivät voineet tehdä itsemurhaa. Seurasi verisiä taisteluita ja kilpajuoksu aikaa vastaan, kun neuvostoliittolaiset sotilaat yrittivät päästä viimeisten pystyssä olevien puiden luokse itsemurhatakseen, ja suomalaiset yrittivät hakata ko. puita moteiksi ja estää neuvostoliittolaisia. Raatteentien kovat olosuhteet loivat myös myytin puskaryssistä eli neuvostoliittolaisista sotilaista, jotka onnistuivat tappamaan itsensä pensaisiin.

Keväällä 1940 Suomi oli pinteessä. Ulkomainen lehdistö oli pääsemässä jyvälle siitä, että sota ei oikeastaan ollutkaan kovin sankarillinen. Neuvostoliiton vakuuttelut rauhantahtoisuudesta alkoivat saada yhä lisää kuulijoita. Suomen johto oli pakotettu rauhanneuvotteluihin. Suomen ensimmäinen ehdotus oli ehdoton antautuminen, koska mikään ei olisi sankarillisempaa kuin taistella sortovaltaa vastaan pirtun, sisun ja perkeleen voimalla. Neuvostoliitto oli ehdotuksesta kauhuissaan, sillä sen talous olisi mennyt täysin sekaisin miehityskuluista. Neuvostoliitto ehdotti vanhojen rajojen pitämistä, mutta Suomelle se ei käynyt, koska se ei loisi tarpeeksi katkeraa kuvaa rauhasta. Neuvottelut jatkuivat pitkään, kunnes viimein saatiin aikaiseksi sopimus, jonka mukaan kymmenen prosenttia Suomesta luovutettaisiin Neuvostoliitolle, ja tämän neukut joutuivat pitkin hampain hyväksymään. Neuvostoliiton 90-luvulla saakka salaisina pidetyt arkistot kuitenkin osoittavat, että Neuvostoliiton poliittinen koneisto oli saanut tehtäväkseen lietsoa kapinoita valloitetuilla alueilla, jotta niistä päästäisiin eroon. Tässä selvästikin epäonnistuttiin.

Seuraukset

Talvisota loi pohjan jatkosodalle, kun suomalaiset aikansa mietittyään tulivat siihen tulokseen, että Neuvostoliitto oli pimittänyt osan sankarillisuudesta taistelemalla niin lepsusti. Suomeen syntyi myös kokonainen veteraanisukupolvi, joka kertoilee tekaistuja tarinoita urhoollisuudesta ja valittaa sitä, kuinka nykyajan nuoriso on pullamössöä, koska se ei ole joutunut katsomaan monen sadan neuvostoliittolaisen rynnäkköä metsässä.

Katso myös