Sveitsi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eläköön pelkuruus puolueettomuus!
Tämä sivu edustaa niin absoluuttista puolueettomuutta, että sen kannalta on aivan yhdentekevää, luetko sen vai et.
Schweiz ÜBERSTEIGERT neutralherrschaft
Sveitsin ÄÄRIMMÄINEN neutraalivalta
Flag of Switzerland2.png
(lippu)
Motto: ”Es Einwohner ist übermässig
LocationSwitzerland.png
Valtiomuoto Hypokratia
Hallitsija Presidentti Roger Federer
Pääkaupunki Bern, Geneve, Zürich, Basel jne.
Viralliset kielet sveitsi, siansaksa jne.
Pääuskonnot Natsismi, Reformoitu kirkko
Itsenäisyys 1781 (vallankumouksella)
Valuutta frangi (Bern), euro (Geneve), dollari (Zürich), markka (Basel) jne.
Kansallislaulu Jumala pankkiemme asiakkaiden yksityisyyttä varjelkoon


”500-vuotta demokratiaa, mitä he ovat saaneet aikaan? Käkikellon
~tuntematon

Sveitsin neutraalivalta (tunnetaan myös nimillä Se Puolueeton Maa tai Ruotsi) on hypokraattinen valtio Euroopassa. Sveitsin naapurimaita ovat Ranska, Saksa, Liechtenstein, Lidlistania, Itävalta, Italia jne. Sveitsi tunnetaan pääasiassa maan puolueettomuudesta (käkikellojen ja Rolexien lisäksi). Sveitsi ei kuulu mihinkään kansainväliseen yhteisöön eikä millään kansainvälisellä yhteisöllä ei halua kuulua Sveitsiin. Sveitsi on harvaan asuttu ja erittäin pieni, (todennäköisesti) todella militaristinen valtio.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Sveitsi perustettiin keskiajalla sveitsiläisten ihmisten asuinpaikaksi vuorten keskelle. Sen jälkeen heistä ei ole liiemmin ollut kenellekään haittaa. Vallankumouksessa, jota johti Claire Federev, Sveitsi itsenäistyi Freelannista. Federevistä tuli maan diktaattori 112 vuodeksi, kunnes hänet syöstiin vallasta. Federev pakeni Suomeen eurytmiaopettajaksi. Federevin jälkeen Sveitsin diktaattoriksi tuli Andreas Küttel, joka hallitsi Sveitsiä aina vuoteen 1865, jonka jälkeen Roger Federer otti vallan ja pitää sitä vielä tällä hetkellä. Sveitsi jättäytyi ulkopuolelle jokaisessa kolmessa maailmansodassa, vaikka kaikki osapuolet olisivat toivoneen keltaisiin ja mustiin höyheniin pukeutuvan sveitsiläiskaartin joukkoja omalle puolelleen.

Sveitsin virallisin kieli on urdu, koska maassa puhutaan noin 730 eri kieltä ja murretta. Jopa saman perheen eri jäsenet ovat erikielisiä, ja käyttävät kommunikointiin urdua. Vanha ja erikoinen tapa tässä rumassa vuoristomaassa on lähetellä vuoren huipulta savumerkkejä naapuritaloihin. Se, kuinka tällä kommunikaatiolla on saavutettu nykyinen sivistystaso, on hienoinen ihme.

Toisessa maailmansodassa Sveitsi oli jälleen "puolueeton", joskin saksalaisilla oli siellä paljon etenkin taloudellista toimintaa (ks. Korkeajännitys: Führerin sotakoirat). Sveitsi kyllästyi Kylmän sodan aikana pieneen rooliinsa ja aloitti vuonna 1989 Mustanmeren sodan, jonka se kuitenkin hävisi Neuvostoliitolle. Leningradin maihinnousuun Sveitsi ei enää halunnut osallistua.

[muokkaa] Politiikka

Sveitsi on hypokratia, joka perustuu ajatukselle täydestä puolueettomuudesta, jota ei tarvitse noudattaa kuin virallisissa julkilausumissa. Maata johtaa presidentti, joka samalla johtaa neuvostoa, joka vastaa Sveitsissä hallitusta. Presidentillä on diktaattorin valtuudet. Tai ainakin 1800-luvulla oli, kun Sveitsissä viimeksi kävi ulkomaalaisia.

Vaalit pidetään sillon tällöin riippuen maan poliittisesta tilanteesta. Diktaattori vaihtuu vasta silloin, kun hänet syöstään vallasta. Sveitsi on yksi YK:n perustajajäsenistä, koska naisten aiheuttama äänivyöry vuonna 1743 pakotti maan poikkeamaan virallisesta puolueettomasta kannastaan. Sveitsin nimi perustajajäsenten luettelosta on kuitenkin käyty kumittamassa yli viimeistään vuonna 1868, jolloin YK:n vahtimestari huomasi epäilyttävän keltamustiin höyheniin pukeutuneen hahmon peruskirjan kimpussa pyyhekumin kanssa. Asialle ei ole tehty mitään, sillä kukaan ei osaa kommunikoida sveitsiläisten kanssa urduksi.

Naiset saivat Sveitissä äänioikeuden vasta vuonna 1991.

[muokkaa] Talous

Sveitsin talous on kai okei. Maan tärkeimmät vientituotteet ovat aseet, mummontorjuntalinkkarit ja vaikka mitkä. Sveitsillä on mittava sukellusvenelaivasto, kiitos runsaiden merialuerajojensa, ja iso osa taloudesta saadaan vuokraamalla sopuhintaan huvikäyttöön sukellusveneitä. Sveitsistä ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään, joten maa on kai edelleen jossakin vuorten takana omassa autuaan puolueettomuunsa kuplassa.

Sveitsiläisillä pankeilla on hypokraattisen liberaaliuden suoma oikeus säilyttää holveissaan natsikultaa ja pyörittää globaalia rahanpesutoimintaa. Toinen oleellinen kansantalouden voima on maailmanlaajuinen laitoin käkikellokauppa.

[muokkaa] Kulttuuri

Sveitsillä ei ole kulttuuria, sillä se saattaisi olla altis muiden maiden kulttuurisille vaikutuksille, mikä puolestaan heikentää kuvaa puolueettomuudesta. Sveitsin kulttuuriministeriön ainoa tehtävä onkin poistaa ja sensuroida maassa kaikki, mikä saattaisi vaikuttaa kulttuurilta. Ainoana poikkeuksena ovat Sveitsin armeijan kaartilaisten keltamustat höyhenasut, joita koetetaan markkinoida muihin maihin. Toistaiseksi niitä on myyty vain Vatikaaniin paavin henkivartiokaartille, ja tämäkin kauppa tapahtui jo 1700-luvulla. Älä siis vie Sveitsiin kulttuuria, jos päätät kiivetä vuorten yli maahan vierailulle.

Sveitsiläistä musiikkia, jos sellaista ylipäänsä on olemassa, ei toistaiseksi ole kukaan kuullut. Kuitenkin Phil Collins sai turvapaikan Sveitsistä 1990-luvulla YK:n turvallisuusneuvoston nimettyä hänet Ilmestyskirjan pedoksi.

[muokkaa] Sveitsiläinen keittiö

”Voi helveetti”
~Keisari Rudolf
Täältä pesee, Habsburgerit! Sveitsiläinen salaliittolainen

[muokkaa] Perustaminen

Tarinan mukaan kolme illuminaattia solmi salaliiton Habsburgien perustamaa hampurilaisketjua vastaan. Nämä sveitsiläisen aidon kotiruoan kannattajat löivät hampurilaiskeisari Rudolfin(lisänimeltään Rosvo) Morgartenissa 1315 pidetyssä keittokilpailussa. Tavoitteena salaliittolaisilla ei suinkaan ollut itsenäisyys vaan tarkoituksena oli solmia franchising-sopimus Habsburger-ketjun kanssa. Näin perustettiin Schwezer Käseunion eli Swiss Cheese Union

[muokkaa] Ranskalaisen keittiön invaasio

Saksalaisen ja italialaisen keittotaidon välissä luovivilla helveeteillä oli usein vaikeuksia
SwissCheese.jpg
säilyttää itsenäinen asemansa. Ankarien kulinaaristen taisteluiden jälkeen sveitsiläiset saivat oman keittokirjansa vuonna 1499.

Vuonna 1798 ranskalaiset kyllästyivät sveitsiläisten jodlaamiseen ja perustivat oman ravintolaketjunsa nimeltä Le Petit Fromage Helvetique Sveitsiin. Samalla kaikki muut ruoanlaittoyritykset tukahdutettiin.

[muokkaa] Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä