Suonenjoki

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suonenjoki
Strawberry simple.svg Suonenjoki sijainti.png
vaakuna sijainti
www.suonenjoki.fi
Lääni Itä-Suomi
Maakunta Pohjois-Savo
Seutukunta Rieponlahden Laakso
Kihlakunta [[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi n. 404
Kuntaliitokset {{{kuntaliitokset}}}
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
5 109,54 km2 km²
5 000,13 km2 km²
401,57 km2 km²
Väkiluku
- väestötiheys
101 002 (15.03.2011)
1,82 as/km2 (15.03.2011) as/km² 
Työttömyysaste {{{työttömyys}}} % 
Kunnallisvero 58,75 % 
Kunnanjohtaja Mansikkaisäntä (nyk. Osmo Soininvaara
Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}

Suonenjoki on mansikanmuotoinen suurkaupunki, jonka asukkaista 99% on eläkeläisiä ja 1% muita asukkaita. Se sijaitsee Pohjois-Savossa Itä-Suomessa.

Historia[muokkaa]

Kaupungin perustajana pidetään perimätiedon mukaan visigoottien kuningas Thorismund IV:ttä. Hän päätyi seuduille 400 -luvulla tuolloin vielä vapaana itämerelle virrannutta Suonenjokea pitkin yrittäessään epäonnistuneesti löytää merireittiä Puolasta Intiaan. Paikalle syntyneen visigoottien yhdyskunnan väestöön sekoittui pian paikallista verta yksinäisyyden vainoamien kyläläisten pariuduttua vaeltelevien lappilais- ja konneveteläisheimojen sekä metsän eläimistön kesken. Alkuaikojen suonenjokelaisten pääelinkeinona olivat nenänkaivuu, kampakeraamiset nikkaroinnit sekä petomania.

Suonenjoki nousi ensimmäiseen kukoistuskauteensa vuonna 1302 rautalampilaisen emigrantti Optatius Raatikaisen tuotua Pommerin sodasta palatessaan sukanvarteensa kätkettyjä mansikansiemeniä. Suonenjoen leuto ilmasto ja maaperän korkea alkaloidipitoisuus tarjosivat otolliset olosuhteet mansikanviljelylle ja noista ajoista alkaen kyseinen maatalouden muoto onkin säilynyt paikkakunnan tärkeimpänä ja lähestulkoon ainoana toimeentulon lähteenä.

Mansikanviljelyn aloittaman Suonenjoen ensimmäisen kulta-ajan, ns. senga-senganaisen ajan, katsotaan kestäneen aina vuoteen 1687 saakka. Tuolloin kaupunki alkoi lipua pahantahtoisen ja mässäilevän hallitsijansa, satraappi Kari 7. Vepsän valtakaudella köyhyteen ja sekasortoon. Itseriittoinen despootti käytti alamaistensa varoja omaksi kunniakseen rakennuttamiensa mahtipontisten rakennelmien pystyttämiseen ja kaupungin rahavarat hupenivat uhkaavasti. Kari 7. Vepsän valtakauden rakennushankkeista suurin osa tuhoutui buurilaissodissa, ja niistä ovat tähän päivään säilyneet ainoastaan Suonenjoen tuomiokirkon etelänpuoleinen fasadi, Leonardo Da Vincin suunnittelema Mansikkatyttö -patsas sekä maineikas Kruunusilta, jolla tavattiin järjestää komeita mestauksia ja jenkkailtamia kaupungin hallitsijan kunniaksi.

Mainittujen synkkien vuosien jälkeen Suonenjoki eli pitkään täysin eristäytyneenä muusta maailmasta, mikä edesauttoi mm. naapuroivan Rautalammin kunnan kasvua mahtavaksi kaupankäynnin ja kulttuurin keskukseksi. Vasta 1800-luvun puolivälissä Suonenjoki alkoi jälleen kehittyä vauraammaksi yhteisöksi höyryvoiman ja alkemian löydettyä tiensä kaupunkiin. Merkittävänä tekijänä kaupungin uudelle nousukaudelle pidetään läheisessä, aikoinaan mielenvikaisten rangaistussiirtolaksi rakennetussa Iisveden (Lago Da Easy) kylässä syntyneen edistyksellisen taide- ja vääntelehtimisliikkeen, ns. Iisveden Renessanssin aiheuttamaa meteliä ja pauketta joka kantautui tyynellä säällä Suonenjoelle saakka aiheuttaen närää ja hermostuneisuutta kaupungin asujaimistossa.

Rauhoittaakseen tilannetta, kaupunginviskaali Yrjänä 16. Lempyyläinen antoi määräyksen lyödä iisveteläiset rautoihin ja poistaa heidät kaupungin alueelta. Kesäkuun 17. päivä vuonna 1858 Iisveden koko väestö myytiin Rautalammille vaihdossa tiettyihin maa-alueisiin, pussilliseen näkinkenkiä sekä höyrykoneeseen. Kyseisestä päivästä katsotaan alkaneen Rautalammin valtakunnan asteittaisen luhistumisen ja Suonenjoen pitäjän uuden nousun. Rautalampilaisilta saamansa höyrykoneen avulla suonenjokelaiset pystyivät siirtymään teollistumisen aikakauteen ja kaupungin kantava elinkeino, mansikanviljely, saatiin nostettua uudelle tasolle höyryvoiman mahdollistettua marjojen rahtaamisen kauppatavaraksi muualle Suomeen höyrykäyttöisten hammasratavaunujen avulla.

1900-luvun alkupuolella Suonenjoki toimi edelläkävijänä arkkitehtuurin ja astrologian saralla. Insinööritaidon tuon ajan helmistä on kaupungissa vielä nähtävinä ns. Kutvosen kurvina tunnettu entisen mansikkaolutpanimon rakennus, jossa on maamme vanhin pystyssä oleva ulkoterassi sekä arkkitehtoniset periaatteet kyseenalaistava pyöreä kulma, jota saapuu ihastelemaan vuosittain tuhansia turisteja ympäri maailmaa, pääasiassa Japanista ja Vatikaanista. Myös ns. Wanhan Yläasteen rakennus on tuolta ajalta; kuritushuoneena aina 1990-luvulle saakka toiminut rakennus on sittemmin toiminut tyhjän tilan säilytysfasiliteettina ja se on nimetty NASA:n Maailmanperintökohteiden top-500000 listalle.

Motto[muokkaa]

”Hengähä tok´, kohta on Suonenjok´”


Kulttuuri ja nähtävyydet[muokkaa]

Kuvassa venäläisiä pakotettuna keräämään mansikoita Suonenjoen mansikkafestivaaleja varten

Suonenjoen kulttuuri keskittyy tänä päivänä lähes yksinomaan mansikkaan. Kesäisin alueella järjestetään suuria mansikanpoimintatapahtumia, joihin saapuu paljon innokkaita osanottajia pääosin Virosta, entisen Neuvostoliiton alueelta, ranskankielisestä Kanadasta ja Salomonsaarilta. Näitä poimijoita pidetään sukupuolesta riippuen korkeassa arvossa paikallisten alkuasukkaiden toimesta ja joihinkin heistä kohdistuu jopa uskonnolliseen hurmokseen rinnastettava palvonta. Poimijoita voi kohdata peltojen lisäksi myös paikallisen Hotel Hornankattilan suuressa juhlasalissa, johon he kerääntyvät kesäperjantaisin harjoittelemaan akrobatiaa ja kielillä puhumista.

Kesäisin Suonenjoella järjestetään myös Mansikkakarnevaalit, antiikin aikoihin juurensa juontava tapahtuma, jonka alkuperäinen tarkoitus on ollut pelotella niskuroivia asukkaita uhkaavilla ja älykyyttä loukkaavilla riiteillä ja ohjelmanumeroilla. Tuo tarkoitus ei ole juuri muuttunut tänäkään päivänä ja useat kaupungin asukkaat yrittävätkin paeta kaupungista juhlallisuuksien alkaessa naamioituneina ja erilaisilla hätäisesti improvisoiduilla kulkuneuvoilla liikkuen. Mansikkakarnevaaleilla kruunataan myös Suonenjoen hallitsija seuraavaksi vuodeksi; ns. Mansikkaisäntä saa oikeudet hallita kaupunkia haluamallaan tavalla 12 kuukauden ajan ja hänen puolisokseen nimetään valtakauden ajaksi niinikään valittava Mansikkatyttö eli Maasikamaatuska.

Merkittäviä nähtävyyksiä kaupungissa ovat aiemmin mainittujen historiallisten monumenttien lisäksi mm. Pehr Evind Svinhufvudin vuonna 1910 suunnittelema jugendtyylinen kaupungintalo, viehättävä Lintharjun erämaapuisto, Asematunnelin luolamaalaukset ja geologisesti hämmästyttävä ureaa tihkuva seinä sekä viehättävän pittoreski jätevedenpuhdistamo Kuopioon vievän tien varressa. Historiasta kiinnostuneet voivat vierailla tuomiokirkon vieressä sijaitsevissa visigoottien aikaisissa maanalaisissa ns. Turon katakombeissa tai ajatonta charmia ja kaupungin parasta olutta tarjoavassa Restaurante De Ochossa Suonenjoen vanhassa kaupungissa. Aikanaan Suonenjoella sijaitsi myös vanhan Äänislinnan Majakan kopioksi rakennettu suuri hyppyrimäki, joka kuitenkin tuhoutui myöhemmin meteorisuihkussa. Samaisessa mullistuksessa syntyi myös keskellä kaupunkia sijaitseva Kaatron kraaterijärvi, jonka smaragdinvihreällä vedellä uskotaan olevan kihtiä ja krapulaa parantavia ominaisuuksia.

Kuuluisuudet ja näkyvyys maailmalla[muokkaa]

Suonenjoen kuuluisia ja vetävämpiä persoonia on maajussi Juha Rossi Maajussille Tiskikone -ohjelmasta. Rossi tunnetaan varsin "hauskasta" huumorista, joka perustuu pervoiluun yli 50-vuotiaana. Rossi oli myös eduskuntaehdokkaana, muttei häntä äänestänyt kuin vain yksi ihminen, joka oli todennäköisesti Rossi itse.

Kari Tapio on toinen erittäin tunnettu Suonenjoen (entinen) asukas.

Suonenjoen kuuluisin paikka on Suonenjoen tori: se mainittiin selostajien toimesta sivumennen vuoden 1995 jääkiekon MM-kisojen finaalissa.

Pohjois-Savon paikkakuntia
Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Karttula - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä
800px-Taajama 571.svg.png Tämä tynkäpaikka kaipaa lisää asukkaita.
Potkaise väestönkasvu nousuun laajentamalla artikkelia
.