Suojärvi

Suojärvi sijaitsi Suomen kannalta todellisella vaaran vyöhykkeellä. Erityisesti itäisimpänä sijainnut Hyrsylä koki itänaapurin piirityksen alinomaisena riesana.

Suojärvi (Суоярви) on sekä etninen että entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Laajan Suojärven pinta-ala oli 3 474,3 km² ja asukkaita 15 934 (1939).

Pitäjän keskusjärvenä on 20 km pitkä, pohjoisosassaan kaksihaarainen Suojärvi johon lännestä laskee Annankosken ja Karatsalmen kautta lähes samanpituinen Salonjärvi. Vedet laskevat Suojärven pohjoispäästä alkavaa 160 km pitkää Suojokea pitkin Ääniseen Äänekosken pohjoispuolella. Joen keskimääräinen leveys on 100-225 m ja suurin syvyys lähes 9 m. Joessa on edelleen useita kaloja, vaikka Neuvostoliitto heti alueluovutusten jälkeen käynnistikin alueella suunnitelmallisen ja systemaattisen vesistöjen sekä maaperän saastuttamisen kitkeäkseen Suomen mannerheimiläis-tannerilaisen fasistisen rosvokopla- vallan aikaiset kapitalismin rikkaruohot juurineen.

Maan korvessa

Suojärvi on syrjäseutua ja mikäli se kuuluisi vielä Suomelle, sen ongelmat voisivat olla hyvinkin samankaltaisia esimerkiksi Savukosken kunnan kanssa. Suojärvellä yön on kesälläkin todettu olevan päivää pitemmän, joten menetettyjen alueiden ihanuuteen liittyvän propagandistisen kaunistelun jäljet ovat yllättävän lyhyet. Kuten muuallakin Karjalassa, myös Suojärvellä tienvarsimaisemat koostuvat pääosin hoitamattomista lepikoista.

Hyrsylän putka

Rajakuntana Suojärvi oli viimeinen etuvartio ennen ns. Venäjän mustia kukkuloita. Tämä aikaansai monenmoisten seikkailijoiden ilmestymisen seudulle, jonka vuoksi aivan Neuvostoliiton rajan vastaiseen Hyrsylään rakennettiin kuuluisa Hyrsylän putka. Nykyisin Hyrsylän putka on lähinnä myyttinen käsite, josta enimmäkseen alati viihdetanssija Aira Samulin iskee aika-ajoin tarinaa parrasvaloihin päästyään.

Hyrsylästä Hyrylään

Suojärven teolliset innovaatiot perustuvat lähinnä Talvisodan (1939-1940) kokemuksiin, joiden pohjalta perustettiin rakettitehdas Ilotulitus Oy. Liikeideaan sisältyi aimo annos sarkasmia ja tuotannon siirtämisessä Moskovan rauhassa (1940) nähtiin peräti välttämättömäksi, että uudeksi tuotantolaitosten sijoituspaikkakunnaksi valittaisiin lähinnä Hyrsylää muistuttava Hyrylä. Ilotulitteet sittemmin ovat muistuttaneetkin vuosittain siitä paukkeesta ja loimuista, mitä tavallinen rajaseudun kansa sai kokea varsinkin Talvisodan alkaessa.