Sissi

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

”Sissi on sika siviilissäkin.”

~tornihuhu
Sissien luonnolista elinympäristöä

Sissi (Maxilastimus Ahcios) on puistohiippareihin kuuluva yleinen varusmieslaji.

Levinneisyys[muokkaa]

Sissi on yleisin Suomen puistohiippareista. Sitä tavataan koko maassa pohjoisin Lappi mukaan luettuna. Sissi on yleinen myös Euroopassa, lukuun ottamatta Ruotsia, Italiaa ja Balkanin niemimaan eteläosia. Sissi on rauhoitettu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa]

Sissi (1837 – 1898) Itävalta-Unkarin keisarinna. Keskity nyt asiaan, äläkä katsele naisia

Jääkäri on 160–180 cm pitkä, korpraali kookkaampi, noin 220 cm. Morttina sissi on n. 1-5 vuotta.

Sissillä on ulkonevat silmät, mutta ei korvia. Iho on paljas ja sileä ja se tuntuu kylmältä. Väritys on vaihteleva, mutta useimmiten selkä on tummalaikkuinen ja ruskea vivahtaen vihreään tai punaiseen. Vatsapuoli on vaaleampi, vatsan keskiosassa esiintyy maastokuviointia. Silmästä taaksepäin alaviistoon kapeneva juova on tumma. Kuono on päältä katsoen tylppä ja sivulta kärjestään jyrkästi alaspäin kaartuva. Tykkimiehestä sissin erottaa siitä, että sisimmän takavarpaan alapinnalla on pehmeä, vaaleanvärinen kyhmy.

Elinympäristö[muokkaa]

Sissit viihtyvät parhaiten kosteassa ympäristössä ja niiden lisääntymisen edellytyksenä on aina vesi. Veden laatu ei ole kovin merkityksellinen; teltanpaikoiksi käyvät yhtä hyvin järvien rannat, rehevät lammet tai jopa hitaasti virtaavat purot. Myös ojat ovat hyviä teltanpaikkoja.

Yölämpötilojen laskiessa syksyllä nollan tuntumaan sissit lopettavat syömisen ja vaeltavat talvehtimispaikkaan. Kesällä kerätyn vararavinnon turvin sissin on selviydyttävä talvesta ja seuraavan kevään kertauspuuhista. Sissit talvehtivat horrostamalla ojien, järvien ja merenlahtien pohjamudissa, kaivoissa tai kaivannoissa. Jotkut yksilöt horrostavat myös sairastuvalla tai muissa kuivemmissa paikoissa. Viimeksi mainituissa on riski paleltumiseen, jos lämäri on liiaksi sotkussa. Tällöin sissi on altis kuivumiselle, mikä vie kerrassaan hengen. Usein hyvästä nakkisuojasta voi löytää kymmeniä, jopa satoja yksilöitä. Talvihorroksen aikana sissi liikuttelee itseään ajoittain ja tekee lyhyitä tupakointiliikkeitäkin, ellei nuku kuivalla maalla.

Lisääntyminen[muokkaa]

Sissi ja siisti lomaparta

Sissit lisääntyvät munimalla. Lisääntyminen tapahtuu eri seuduilla eri aikaan, ajoittuen kuitenkin huhti-kesäkuulle. Kutupaikaksi kelpaavat ojat ja lammikot. Jääkärit odottelevat alikessuja kutupaikoilla suurin joukoin ja houkuttelevat niitä kiroilemalla. Korpraali munii veteen mätimunia, joiden päälle alikessun selässä oleva jääkäri laskee siemennesteen. Lisääntyminen tapahtuu ulkoisesti. Korpraali voi munia jopa parisentuhatta kertaa yhdessä harjoituksessa. Mätimunat turpoavat muninnan jälkeen ja nousevat pintaan yhtenäisenä, hyytelömäisenä massana. Se kehittyy rypälemäiseksi, ja laajenee, kun munien ympärillä oleva hyytelö imee vettä. Munista kuoriutuu poikasia, joita kutsutaan - ulkonäön perustella - veripäiksi. Lämpimissä pintavesissä munat kehittyvät nopeammin. Myös morttien kehitysnopeus riippuu suuresti veden lämpötilasta. Mortille kehittyvät ensin takaraajat ja vasta sitten eturaajat. Pyrstö surkastuu vähitellen. Sissi on sukukypsä noin neljän vuoden ikäisenä ja voi elää jopa 25-vuotiaaksi.

Ravinto[muokkaa]

Sissit syövät hyönteisiä, etanoita, kotiloita, näkkäriä ja hämähäkkieläimiä, joita se pyydystää tahmeapintaisella kielellään. Mortit eli veripäät syövät bakteerimassaa, paikoilleen kiinnittyneitä pikkueläimiä sekä räkää. Sissit syövät myös matoja kuten muitakin hyönteisiä. Sissille kelpaa myös seisovan pöydän antimet, mutta se syö niitä vain ääriolosuhteissa. Kudun kehittyminen sissiin kestää noin kymmenen viikkoa.

Lajikäyttäytyminen[muokkaa]

Kuusi (lat.) Picea abies

Lajikäyttäytyminen, eli kuinka sissi tekee tarpeensa:

  1. Etsitään noin pari metriä korkea kuusi
  2. Taivutetaan sen latva maahan
  3. Astutaan oikealla jalalla kuusen rungon päälle n. 30-40 cm latvasta
  4. Kyykistytään suoritusasentoon ja murjaistaan tarpeet kuusen latvan päälle
  5. Kun oikea jalka suorituksen loppuvaiheessa nostetaan pois kuusen päältä, suorittaa kuusen latva oietessaan seuraavat kaksi tehtävää:
    1. pyyhkäisee p:een
    2. hävittää jätteen
Tällöin vihollinen ei voi ulostekasoista laskea sissipartion vahvuutta.