Sipilän hallitus

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juha Sipilä. Hän aloitti kautensa esittämällä miten tämä ei saa jatkua. Tästä arvosta onkin tullut kansallisesti jaettu. Hänen kautensa on saanut valtaosan kansalaisista kokemaan epävarmuutta siitä onko Suomella jatkamiseen eväitä - ja jos on, onko siinä enää mitään säilyttämisen arvoista.

Sipilän hallitus on Suomen tasavallan 74. ja nykyinen hallitus. Se muodostettiin vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja nimitettiin tehtäväänsä 29. toukokuuta 2015. Pääministeriksi valittiin Juha Sipilä[1]. Pääministerinä toimii Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, ja siihen kuuluu Keskustan lisäksi Kansallinen Kokoomus ja Perussuomalaisista irtaantunut Sininen tulevaisuus.

Hallituksen aloittaessa toimintaansa erityistä huolta aikaansai Juha Sipilän haluttomuus ottaa kantaa joka ei halunnut ottaa kantaa uskontoonsa[2]. Sittemmin hallitus on synnyttänyt ihmisten mielissä muitakin huolia.

Sipilän hallitus halusikin herättää huolia. "Kansalaiset, tämä ei voi jatkua" -puhe nostatti kansaa puhaltamaan luovasti yhteen hiileen taistelussaan köyhiä, työttömiä ja luusereita vastaan. Joka on Sipilän arvomaailman kohdalla tärkeää [3]

Hallituksen arvot, erilaiset arvot[muokkaa]

Juha Sipilä on tiivistänyt hallituksen ideaalit "Haluan korostaa sitä, että ei ole olemassa oikeita arvoja tai vääriä arvoja. On erilaisia arvoja." Sipilän hallituksen kohdalla arvot tarkoittavat hänelle tärkeitä arvoja. Sipilän erolaisia arvoja ovat perheen tukeminen[4], hyvä koulutus[5] anteliaisuus omakotitalojen käyttöön antamisessa[6], sekä lehdistön vapaus[7] Sipilän arvopohjaa moittivien on syytä tiedostaa että ei ole olemassa vääriä arvoja ja siksi esimerkiksi YLE:n journalistien on ensin haettava sanomisilleen oikeutus Sipilältä.

Vatulointi[muokkaa]

Hallituksen tärkein linjanveto tarkoittaa vatuloinnin välttämistä. Koska Juha Sipilä toi murresanaa poliittiseen keskusteluun, on hänellä samalla ollut mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä vaikutelmia sanaan liittyy. Hallituspuolueet asettivat ensimmäiseksi tavoitteeksi, että hallitusohjelmasta tulee selvästi lyhyempi kuin aikaisempien hallitusten pitkiksi kasvaneista ohjelmista. Tavoitteena oli tuottaa yhtenäinen ja ei-sirpaleinen pituudeltaan noin 5-10 sivun strateginen paperi. Koska se tarjoaisi mahdollisimman paljon toimintavaltaa säännösten ulkopuolella.

Loppujen lopuksi päädyttiin olemaan ahkeria. Hihat käärineet saivat aikaan 74 sivuisen hallitusohjelman joka otti tiukasti kantaa muun muassa hevosenlannan polttamisen sallimisen kaltaisen asian mainitsemiseen hallitusohjelmatasolla.[8] Vatulointia välttääkseen hallitus on hosunut suurilinjaisia muutoksia hyvin pienellä harkinnalla.

Yhteiskuntasopimus[muokkaa]

Sipilän hallituksen alussa Suomella ei ollut Hobbeslaista yhteiskuntasopimusta. Toisin sanoen elettiin luonnontilassa jossa ei ole rajoitteita tai yhteisiä sääntöjä ja valvovaa elintä jossa kuka tahansa voi tappaa kenet tahansa. Sipilä halusi korjata tämän. Tärkein keino tämän saavuttamiseen on ollut asioiden yksityistäminen ja rahoituksen leikkaaminen.[9]

SoTe -uudistus[muokkaa]

Yhteiskuntasopimukseen kuuluu tietenkin terveyspalvelujen ja muiden asioiden järjestäminen. Sipilän hallitusohjelman alkuperäisessä sote-mallissa tavoitteena julkisen hallinnon sosiaali- ja terveyspalvelujen integroiminen ja rakenneuudistus kilpailuttamiselle yksityiselle puollele. Tämä sai aikaan syvää huolta siitä että yhteiskunta päätyisi takaisin luonnontilaan, joten Sipilä kuunteli tarkalla korvalla. Hallitus toteuttikin sote-mallin, joka pakottaa suoraan yhtiöittämiseen ja kilpailuttamiseen. Muutos on myös välitön, eikä uudistuksia porrasteta. Koska sellainen olisi vatuloimista.

Aktiivimalli[muokkaa]

Aktiivimalli taas tarttuu työttömyysongelmaan. Ei siihen että työpaikkoja on tarjolla vähemmän kuin työntekijöitä, vaan siihen että työttömät ovat laiskoja koska eivät käy töissä. Siksi työttömän onkin oltava töissä tai tienata yrittäjätukea ollakseen kunnollinen työtön. Sipilän hallitus halusi tarttua kaikenlaisiin kannustusloukkuihin, jotka vaikeuttivat työhön menemisen kannustavuutta. Ei suinkaan tarttumalla siihen, että suuri osa tarjolla olevista töistä tarjoaa niin vähän työtä ja palkkaa että niillä ei saa maksettua edes halvinta vuokra-asuntoa. Vaan sen, että työttömyyskorvaus on niin suuri että moni vaan jää kotiinsa makaamaan. Tämä onkin ollut tilastollisesti tehokasta. Työttömyyskorvausta saavien määrät ovat romahtaneet. Joten selvästi elämme järjestäytyneessä yhteiskunnassa jossa ei ole pelkoa siitä että joku eläisi luonnontilassa[10].

Viitteet[muokkaa]

  1. Keskustalaiset, lestadiolaiset
  2. lestadiolaisuus
  3. Hallituksen syvimpiä tavoitteita tosin näyttäkin olevan valtion tekeminen turhaksi. Hallituksen intona on ollut yksityistää kaikki VR:stä postiin ja taksikuskeihin, jolloin valtiota tarvitaan entistä vähemmän. Ja postimiesten on leikattava enemmän ihmisten nurmikoita, koska se on rationaalista. Hallitus on ratkaissut työttömyyden siten että työttömyyskorvauksia halutaan jatkossa antaa vain heille jotka käyvät töissä. Toisaalta hallitus on tehnyt kaikkensa jotta valtiossa ei olisi mitään mikä ansaitsisi olla olemassa seuraavan hallituskauden aikana.
  4. Etenkin taloudellisesti Terrafame -pipon kanssa, koska ilman varaa Terrafamesta ja Sipilän sukulaisista ei tule innovoivia, luovia ja tehokkaita. On investoitava jotta voi ansaita.
  5. #koulutuslupauksen vaalityössään tehnyt saa yliopistot ja koululaitokset innovoimaan ja olemaan luovia ja tehokkaita ottamalta heiltä kaikki varat pois.
  6. jota ei toteuteta
  7. lestadiolaisuudelle tärkeitä arvoja ja käytänteitä.
  8. Hallitus itse keskittyi myös maataloudelliseen alkutuotantoon tuottamalla hevonpaskaa. Joten linjanveto oli sinänsä perusteltu ja juuri tähän kuuluva.
  9. Koska julkisella puolella leikkaaminen lisää innovatiivisuutta. Yksityisellä puolella taas isketään kiusaa Juha Sipilän avuttomiin lestadiolais -sukulaisiin, joka on tietenkin moraaliton temppu tehdä lehdistöltä.
  10. kuin pultsari