Siperia

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Kaksikymmentä vuotta reipasta leirielämää Siperiassa opettaa ajattelemaan aivan uudella tavalla”
~Toisinajattelija

Siperia (Сиби́рь, Sibirija) on Ryssänmaalla sijaitseva liian suuri maantieteellinen alue, joka käsittää koko Aasian pohjoisosan. Siihen kuuluu Ryssänmaan Aasian puoleinen osa. Lisäksi se käsittää Kazakstanin alavan pohjoiskolkan. Lännessä Siperia rajoittuu Paskovaan, pohjoisessa jäätyneeseen mereen ja etelässä Kiinaan.

Tänä päivänä Siperialla on monia työleirejä, jonne pääsee aukomalla päätään väärille ihmisille, esim. KGB-agentille. Mafia, varsinkin Venäjän Mafia lähettää usein surkimuksia pakkotyöhön.

Maantiede[muokkaa]

Siperian pinta-ala on aivan liikaa, yli 90% Ryssänmaasta, joten se on suurempi kuin Suuri ja mahtava Amerikka. Siperia jaetaan kahteen työleirialueeseen: Venäjän presidentin työleirit ja muiden työleirit. Mafia onkin hyvin ärsyyntynyt siitä, että tälläinen kahtiajako on tehty ja heidät on lueteltu muihin.

Ilmasto[muokkaa]

Siperian ilmasto on tunnettu helvetin kylmistä talvistaan. Huolimatta ilmastonmuutoksesta, Siperialla on vuodesta toiseen yhtä kylmä. Tämän takia suomalaiset eivät Siperialla käy. Onneksi kylmä ilmasto on onnistunut jarruttamaan Siperian alueen kehitystä ja väestönkasvua ja hidastamaan kommunismin leviämistä.

Sademäärät ovat melko vähäisiä koko Siperian alueella, ellei lumisateita lasketa. Jos lumisateet lasketaan, Siperiassa sataa vähintäänkin joka toinen päivä ja tämä taas puolestaan selittää miksi Suomeen ei tule lumisateita, vaikka onkin jouluaatto.

Eläimistö[muokkaa]

Siperialla viihtyy vain muutamia äärimmäiseen ilmastoon sopeutuvia eläinlajeja, kuten ryssälänjääkarhu, votkasieppo, lompsakerttunen, siperiankeltakultapingviini, sinivalas, ryssänsormitiira, lapintiira ja tunturipöllö. Nämä arktiseen ilmastoon sopeutuneet lajit pärjäävät vain syömällä lunta ja jäätä, raapimalla siperiankuusen runkoa ja pureskelemalla jäätyneitä Siperian pakkotyöläisiä. Muita tunnettuja lajeja ovat saatanan verenhimoinen Siperian veritiikeri. Se syö päivässä noin kymmenen ryssää ja kolme ihmistä.

Kasvillisuus[muokkaa]

Koska alun alkujaan Siperiakin kuului Suur-Suomeen, siellä kasvaa tänäkin päivänä muutamia puita, kuten kuusia ja koivuja. Mutta ryssät eivät halua olla missään tekemisissä suomalaisten kanssa, joten he uudelleennimesivät kuusen siperiankuuseksi. Miten kekseliästä, eikös juu?

Luonnonvarat[muokkaa]

Siperian luonnonvarat ovat huomattavat. Valtavien ihmismäärien ohella sieltä löytyy hitunen timanttipölyä sieltä täältä ja öljyä, joka kuuluu valtiolle. Älä yritäkään esittää muuta tai pääset loppuelämäksesi asumaan Siperiaan.

Väestö[muokkaa]

Siperian asukasluku on noin 32,1 miljoonaa. Valtaosa väestöstä on ryssiä, mutta 1950-luvulta lähtien Siperiaan on passitettu myös muitakin Mafialle velkaa olevia henkilöitä ja onpas sinne joutunut yksi suomalainenkin. Tosin Kekkonen hankki tämän onnettoman sieltä pois alta aikayksikön, mutta se onkin kokonaan toinen tarina. Noin 99 prosenttia väestöstä asuu työleireissä. Leirit ovat usein ahtaita ja kunnoltaan vaihtelevia, mutta se on asukkaiden oma ongelma, mitäs menivät varastamaan Mafialta. Mafia ottaa aina omansa takaisin. Aina.

Siperian historia[muokkaa]

Antti Isotalo ja Antti Rannanjärvi
Kuten itse Ryssänmaankin, Siperian historia on verinen. Ennen 1600-lukua siellä tappelivat keskenään kasakat, mongolit ja vinosilmät kiinalaiset. Lopulta kuitenkin ryssät voittivat, pakottaen mongolit ja kiinalaiset perääntymään.

Siperian rata, joka rakennettiin 1891-1905 yhdisti Siperian vihdoin Paskovaan ja muihinkin kaupunkeihin, mutta sitä alettiin vasta 1950-luvulla käyttämään.

Koulutus[muokkaa]

Siperialla on pitkät perinteet eri kansanryhmien, erityisesti suomalaisten koulutuksessa. Tästä on jäänyt sananparsi "Siperia opettaa". Tunnetuimpia suomalaisia Siperian pitkän oppimäärän suorittaneita ovat härmäläiset Antit Isotalo ja Rannanjärvi.

Katso myös[muokkaa]