Sielujen loppuminen

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sielu, rajallinen luonnonvara, joka ihanuudessaan tekee meistä ihmisen. Karkea muistisääntö on se, että kun ihmisestä ottaa pois sielu, syntyy zombie. Ja kun ihmisestä otetaan pois zombie syntyy kummitus. Kun zombieen laitetaan sielu, syntyy kristitty

Monien uskontojen mukaan ihmisillä on sielu. Tämä sielu taas on jotain, joka joko luodaan tai sitten ne kiertävät maailmassa jälleensyntymän kierrossa. Molemmissa konsepteissa vakava uhka onkin sielujen loppuminen.

Kristinuskon kohdalla Jumala antaa ihmisille sielun. Koska Jumala on kaikkitietävä, hänellä on tietysti ollut tiedossa jokainen sielu. Maailmassa olevien sielujen määrä on Jumalalla jo ennaltatiedetysti. Näin ollen jossain on olemassa säädetty määrä sieluja ja jokainen ihminen vähentää tätä lukua. Koska universumimme ei kestä ikuisesti, on selvää että näitä sieluja on äärellinen määrä. Näin ollen uhkana on sielujen loppuminen. Ylärajana on se tallennuskapasiteetti jonka Jumala on asialle viisaudessaan säätänyt. Näin ollen väestönkasvu lähentää maailmanloppua. Säädetty määrä ihmisiä tulee nopeammin täyteen. Moni uskovainen näkee tämän kannustavana koska maailmanlopun odottaminen on ihanin asia maailmassa. He muistavatkin että ihmisten täytyy lisääntyä ja täyttää maa.

Buddhalaisuudessa taas sielut ovat kierrätettävä luonnonvara. Sielunkierto on oleellista ja ekologista. Jokaisella on ollut entisiä elämiä ja yleensä myös tulevia elämiä. Kenties entinen elämä on ollut muurahaisen ja kenties lehmänä tai jopa puhelinmyyjänä. Sieluja on siksi vakiomäärä. Näkemys sopii hyvin yhteen tieteen kanssa; Tiedämme että kun väestönkasvu paisuu, ihmiset vaikuttavat ympäristöön ja eläimiä on vähemmän. Näin väestönkasvu on suorassa yhteydessä lajien katoamiseen. Tässä erikoista on tietysti se, että sukupuuton kautta osa lajeista jopa poistuu mahdollisina lajeina joihin sielu voi seuraavassa elämässä kiertoo (jostain syystä sielu ei koskaan palaudu sukupuuttoon kuolleiksi eläimiksi). Näin sielunkierto pikku hiljaa painottuu. Ja luultavasti tämä on osa sielunkierron edistymistä jonka päätepisteenä on maailmassa kiertävien sielujen loppuminen. Tämä tapahtunee viimeistään siinä vaiheessa kun aurinko paisuu ja syö maan. Buddhalaisten sielunkierrollisessa näkemyksessä näkemyksessä ongelmallista on se, että buddhalaisista viisaimmat saavuttavat valaistumisen ja sulautuvat maailmansieluun ja täten poistuvat sielunkierrosta. Tämä tarkoittaa sitä että sielujen määrä pikku hiljaa vähenee. Seurauksena on jossain vaiheessa sielujen loppuminen.

Kun sielut loppuvat, syntyy kenties epäkuolleita jotka vaeltavat kaduillamme, syövät aivojamme ja valloittavat poliittisen elämän ytimen.

Uskonnoissa tilanne on usein siitä optimistinen, että sielujen valmistus liittyy ihmisten valmistukseen niin että ilman sieluja maailmaan ei putkahda ihmisiä. On kuitenkin periaatteessa mahdollista että ihmisten syntyminen jatkuu vaikka sielut ovat loppuneet. Tämän seurauksena on tietysti se, että kadut pikku hiljaa täyttyvät zombieista. Aluksi muutos voi olla pieni, kun monien oikeiden ihmisten joukossa vaeltaa zombieita. Mutta katastrofi luonnollisesti laajenee nopeasti. Mutta jos olet katsonut yötyötä tekeviä asiakaspalvelijoita esimerkiksi huoltoasemilla tai ihmisiä lähikaupassasi, tai olet miettinyt miten nykynuoret ovat turmeltuneita, voit kenties miettiä sitäkin vaihtoehtoa että kenties tämä kaikki on jo parasta aikaa tapahtumassa.

Siksi, olipa uskontosi likimain mikä vaan, ihmiset pelkäävät liian vähän sielujen loppumista. Kuitenkin tämä on selvästi rajallinen luonnonvara, joten pitkäjänteinen suunnittelu olisi harvinaisen oleellista. Että huolestukaa hyvät ihmiset! Eikö kukaan tee mitään? Ajatelkaa lapsia!