Santeri Alkio

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli sisältää vähintäänkin kepulia sisältöä ja sen lukeminen aiheuttaa sienten kasvua varpaiden- sekä muissa väleissä!
Shamrock.jpg
Shamrock.jpg
Jos luet tätä artikkelia, saatat hajota mustaksi kull mullaksi!
Jos et kuitenkaan hajoa, saatat ruveta väyrystelemään jo vanhastaan.
Jos etsit artikkelia jostain älyllisemmästä ja laillisemmasta, kokeile Satunnainen sivu -toimintoa.
Santeri Alkio
Santeri Alkio.jpg
Alkio "Jumalan" kanssa juttusilla.
Kepun alkiolaisen maajussi-
tasavallan pääsihteeri
vallassa 19071922
edeltäjä Kyösti Kallio
seuraaja Lauri Kristian Relander
syntyi 17. kesäkuuta 1862
Laihia
kuoli 24. heinäkuuta 1930
Laihia
puolue Maalaisliitto

Santeri Alkio (peitenimeltään Aleksander Filander ollessaan Ruotsissa), oli Kepun perustaja, alkiolaisuuden kehittäjä, yhteen laihialaiseen maatilaan rajoittuvan valtion, Kepun alkiolaisen maajussitasavallan pääsihteeri ja suomalainen aktivisti ja poliitikko.

Ura

Santeri Alkio aloitti kepulaisen aktivisminsa jo nuorella iällä. Aktivismiin kuuluivat julkiset paasaamiset nykytilanteen surkeudesta, porvariston pahuudesta ja juoppoudesta sekä työväestön laiskuudesta ja juoppoudesta sekä maaseudun elvytyksestä ja kieltolain uudistamisesta. Eriasteinen suora toiminta kuuluin myös Alkion harjoittamaan aktivismiin, johon kuuluivat muun muassa erilaiset tuhopoltot, kuten Alkojen, tehtaiden ja suurkartanoiden poltot, verotonta alkoholia tarjoavien risteilijöiden upotukset aina Silja Linesta Yhdysvaltain merivoimien lentotukialuksiin asti, fasistien joukkoteurastuksen suunnittelu ja suunnitelman luovutus Lauri Kristian Relanderille sekä alaikäisten hukutukset. Tämän lisäksi nuori Alkio julkaisi äärikeskustalaista propagandaansa maalaamalla metrojen kylkiin neliapiloiden kuvia.

Kun tätä ei lopulta kestänyt kukaan, eivät edes toiset kepulaiset, kansa teki Alkiosta kansanedustajan vuonna 1907, mutta hänen sijaan eduskunnassa istuikin hänen oman maatilansa oljista kyhätty olkinukke. Kukaan ei huomannut olkinukessa mitään eroa oikeaan Santeri Alkioon, joten tämä saattoi keskittyä pääsuunnitelmaansa: koko maailman maajussien liittämiseen yhdeksi. Tätä suunnitelmaa Alkio sitten jauhoi sahajauhojen sijasta päässään, kun olkinukke istui eduskunnassa ja sehän istui ainakin vuoteen 1908 asti, jolloin se heivattiin ulos sieltä suoraan kaatopaikalle. Eipä hätiä, sillä Alkio teki uuden nuken, vaikka sen teko kestikin vuoden. Tämän jälkeen Alkio istutti nukkensa taas eduskuntaan heittämällä sen työhuoneensa ikkunasta sisään. Siellä se pysyikin peräti viisi vuotta, kunnes eräs äärimmäisen uhkarohkea siivooja astui Alkion työhuoneeseen, tarttui olkikasaa kurkusta kiinni ja heivasi sen suoraan roskapönttöön, lukitsi sen ja istui vielä itsekin sen päälle. Tästä roskapöntöstä ja sen päälle muumioituneesta siivoojasta tuli helsinkiläisten keskuudessa urbaani legenda.

Kun Alkio luki tämän uutisen Hufvudstadsbladetista, joka kertoi ketjuilla ja lukoilla koristellun roskapöntön päällä istuneesta siivoojasta, hän huokaisi ja päättikin lähteä itse eduskuntaan vuonna 1917 juuri Suomen itsenäistyttyä. Alkio istuikin siellä kolme päivää, mutta kyllästyikin koko hommaan ja lähti takaisin Laihialla sijaitsevaan mikrovaltioonsa, jossa hän jatkoi sitä, minkä oli nuorena aloittanutkin: propagoimisen. Alkio haki myöhemmin tukea hankkeellensa Ruotsin omasta keskustapuolueesta peitenimellä Aleksander Filander. Useiden neuvottelujen tulos on epäselvä, mutta useat silminnäkijät ovat nähneet Alkion lyövän Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtajaa turpaan, ei siis liene tarpeellista pohtia, miten neuvottelut olivat onnistuneet.

Santeri Alkio kuoli vuonna 1930 saamatta melkein mitään aikaiseksi. Hänen onnistui kuitenkin perustaa kepun prototyyppi Maalaisliitto.

Politiikka

Alkion kohua aiheuttanut sekä eduskunnassa istunut poliittinen olkinukke. Eikös olekin näköinen?

Santeri Alkio kannatti oman aikansa kepulaisuutta, johon kuului jonkinsorttinen "demokratia", mitä se sitten ikinä tarkoittikin siihen aikaan. Alkio itsekään ei välttämättä tiennyt sitä. Alkio kannatti myös Suomen itsenäistämistä Venäjästä ja tuki erilaisia nuorisoseuroja erilaisin lahjuksin. Alkio kehitti siinä samassa myös oman aatteensa eli alkiolaisuuden, jonka mukaan kaikki maailman konservatiivit voisi yhtä hyvin pakata NÄSÄn avaruussukkulaan ja jättää sinne kaiken kiven, lumen, tomun ja muun paskan sekaan, mitä tähdistä erittyykin.

Alkiolaisuuteen perustui kepun toiminta ainakin siihen asti, kunnes Lipposen Pavesta tuli Suomen pääministeri ja kepulaiset työnnettiin maan rakoon, eikä Anneli Jäätteenmäen lyhyt pääministeriys paljoa auttanut asiaa. Alkiolaisuus on siis sekoitus sosialismia, liberalismia ja egosentrismiä. Alkiolaisuuteen perustui myös Alkion kuolemaan kaatuneeseen Kepun alkiolaisen maajussitasavallan harjoittama politiikka.

Katso myös