Saksan keisarikunta

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.
Naziflag.gif
Jalot germaanit rakastavat tätä artikkelia.
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Saksan keisarikunta.


Saksan Kaiserikunta
Flag of Prussia 1933.svg
(lippu)
Motto: ”Kaikki maailman saksalaisvaltiot, yhdistykää!
180px-The Earth seen from Apollo 17-white.jpg
laajimmillaan
Valtiomuoto Kaiserin käskytysvalta
Hallitsija Überkaizer
Vilhelm II (viimeinen)
Pääkaupunki Berliini
Viralliset kielet saksa
Pääuskonnot imperialismi
Itsenäisyys 1871
Valuutta kultamarkka (M)
Kansallislaulu Terve sinulle voitonzeppeliinissä

”Gott mitt uns!”

~Vilhelm II

”Nein!”

~Jumala

Saksan keisarikunta (saks. Deutsches Kaiserreich, hitleriläisittäin Toinen valtakunta) oli herra Otto von Bismarckin valtapoliittisen uran kulminoiva elämäntyö, Nobeleita armotta nyysivä roistovaltio sekä ensimmäisen maailmansodan yksi ainoa ehdoton syyllinen, joka surkuhupaisan asemasekoilun lopuksi tainnutettiin vuonna 1919 Weimarin tasavallaksi, eräänlaiseksi valtiomuotoiseksi eunukiksi. Saksan keisarikunta voidaan nähdä yhdistymisestään asti eräänlaisena maita synnyttävänä maatuskana, josta putkahtaa ulos toistaan typerämpiä, epäonnistuvampia, vääristyneempiä ja saamattomasti itseään jalkaan ampuvia sivilisaatioita.

Saksan keisarikunnan innovoi vuonna 1871 muuan Otto von Bismarck, joka arvostettuna herrana toimi keksimänsä hallituksen kanslerina, ja perinnesaksalaisen auktoriteettirakkauden ansiosta häntä nimiteltiin yhteyteen istuvasti Rautakanslerina, Hiilikanslerina, Teräskanslerina (myöhemmin), Kemikaalikanslerina sekä Rautatiekanslerina. Sopivan liberaalikonservatiivista hybridilinjaa ja "reaalipolitiikkaa" vetävä kansleri oli hyvät kaverukset keisari Vilhelm I:n kanssa. Näin ei kuitenkaan ollut Vilhelm II:n kanssa, jolle ei kelvannut Bismarckin opportunistinen nenäkkyys viiksekkyys, ja hän päättikin antaa kenkää Bismarckille koko keisarikunnan edessä. Tästä eteenpäin Saksassa oli uudet säännöt, kun Wilhelm II:n maailmanpolitiikkaa implementoitiin armotta. Tästä alkoikin keisarikunnan alasajo suoraan mutaiseen helvettiin, kun vuonna 1914 päätettiin ajanvietteeksi järjestää ensimmäinen maailmansota. Keisarikunta pärjäsi siinä odotusten mukaisesti, lähestulkoot.

Naziflag.gif edeltäjä:
Preussi
Saksalaisuuden valtiollistettu ilmentymä
1871-1919
seuraaja:
Weimarin tasavalta