Saksalaiset

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksalainen.

Saksalaiset (Homo teutonicus) ovat pääasiassa Saksan alueella Keski-Euroopassa esiintyvä nisäkäslaji, joka on muita kansoja kookkaampi ja parempi. Saksalaiset liikkuvat usein suurissa laumoissa, joita ihanteellisessa tapauksessa johtaa urospuolinen itävaltalainen. Tällaiset suuret laumat ovat usein kovaäänisiä ja pyrkivät aktiivisesti laajentamaan reviiriään. Saksalaisten tämänhetkiseksi kannaksi Euroopassa on arvioitu n. 80 miljoonaa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elinympäristö

Pääartikkeli: Saksa

Saksalaisia esiintyy Itämereltä Alpeille ulottuvalla vyöhykkeellä. Useimmat saksalaiset viihtyvät rakennetussa kulttuuriympäristössä, mutta populaatioita esiintyy myös vuoristossa. Kesäisin ja talvisin osa saksalaisista muuttaa ulkomaille levittäytyen laajalle alueelle Kanariansaarilta Lappiin palatakseen kotiseudulleen muutamien viikkojen kuluttua.

Saksalainen.

Saksalaisten suuret massaesiintymät ja näiden esiintymien liikehdintä on toistuvasti osoittautunut tuhoisaksi niiden naapureina asuville elämänmuodoille, kuten puolalaisille, hollantilaisille ja belgialaisille.

[muokkaa] Lisääntyminen

Saksalaisten lisääntymistiheys vaihtelee huomattavasti, eikä saksalaisten lisääntymistä ole voitu juurikaan tutkia. Kaikki tähän uhkayritykseen lähteneet ovat menehtyneet. Saksalaisten lisääntyminen pyörii suurelta osin heikkotasoisten elokuvatallenteiden ympärillä.


[muokkaa] Ravinto

Saksalaiset elävät lähes yksinomaan oluella, perunoilla, hapankaalilla ja lihajalosteilla, jotka ovat muille eliöille syömäkelvottomia. Näitä kaikkia saksalaiset kuluttavat uskomattomia määriä. Syöminen on saksalaislaumassa sosiaalinen tilaisuus. Lauma saartaa oluttynnyrin ja vuodattaa sen hitaasti kuiviin. Tämä asettaa saksalaisten virtsarakot kovaan paineeseen. Tästä syystä saksalaiset tyypillisesti käyttävätkin alaraajojensa verhona nahkahousuja (Lederhosen), jotka vaimentavat pistävää hajua.


[muokkaa] Käyttäytyminen

Saksalainen.

Saksalaisten käyttäytyminen on erittäin järjestelmällistä, ja sitä säätelee äärimmäisen muodollinen laumahierarkia. Saksalainen toimii laumassa osana suurta kokonaisuutta kuin ratas moottorissa. Saksalaisten käytöstä määrittää myös ylenmääräinen pokkurointi ja toisaalta sekä äärimmäinen kohteliaisuus että äärimmäinen brutaalius.

Brutaaliudesta hyvänä esimerkkinä ovat saksalaisten tuottamat rytmilliset ääniteokset. Saksalaiset tuottavat erityisesti olutta kuluttaessaan lauluksi kutsuttua ääntelehtimistä, joka todennäköisesti vahvistaa lauman yhteishenkeä ja karkottaa lauman ulkopuoliset alueelta. Samaa tarkoitusta palvelee ilmeisesti myös toinen yleinen saksalaistapa valmistaa vaskesta eräänlaisia leveneviä putkia, joihin puhalletaan melun tuottamiseksi. Saksalaiset kokoavat erilaisia tallaisia vaskiputkia yhtyeeksi, joka tuottaa suurta melua sosiaalisissa kohtaamistilanteissa. Tutkijat jaottelevat tämäntyyppisen torvimelun kahteen alaluokkaan: humppaan ja marssiin. Humppa todennäköisesti yhdistää lauman jäseniä toisiinsa. Marssillakin on sama funktio, mutta se myös erottaa saksalaislauman muista. Marssin aikana lauma usein astelee riveissä tai jonoissa edestakaisin tasatahtia, ja tähän toimintaan ottavat osaa lähinnä urokset. On esitetty, että tämä olisi tapa kanavoida ja purkaa aggressioita, mutta on myös käynyt ilmi, että tällainen käytös saattaa itse asiassa johtaa aggressiiviseen käytökseen.

Toinen saksalainen musiikkilaji ovat useita vuorokausia kestävät oopperat, joiden tarkoituksena on ilmeisesti vaimentaa ulkopuolisten haluja tunkeutua saksalaislauman reviirille.

Saksalaiset ovat perinpohjainen laji, joka pyrkii jatkuvasti osoittamaan olevansa kaikkia muita parempi. Saksalaisten yleisiin toimiin kuuluu mm. suurten tehtaiden rakentaminen ja autojen valmistus sekä sotien aloittaminen ja niiden häviäminen.

Suuriksi laumoiksi kerääntyneitä saksalaisia on aina syytä varoa. Etenkin jos lähellä liikkuu kilpaileva laji nimeltään venäläiset.

[muokkaa] Säästäväisyys

Saksalainen.

Saksalaiset ovat erittäin säästeliästä kansaa. Ruokaostoksia tehdessä tulee käydä useassa paikassa vertailemassa hintoja, jottei hapankaalista ja makkaroista maksa liikaa. Saksalaiset rakastavat ruokakaupoiksi kutsumiaan halpahalleja kuten Aldi, johon ulkomaalaiset eivät uskalla astua. Kotona ollessaan saksalaiset sammuttavat aina valot poistuessaan huoneesta. Ulkomaalainen, joka unohtaa sammuttaa keittiöstä valot haettuaan kaljaa, saa osakseen tukun vihamielista siansaksaa. Saksaiset paistavat rakastamansa kakut aina uunin jälkilämmöllä, jotta sähköä ei kuluisi liikaa.

[muokkaa] Kommunikaatio

Pääartikkeli: saksan kieli

Saksalaisten keskinäinen kommunikaatio on tutkijoille edelleen suurelta osin hämärän peitossa. Ilmaistessaan halujaan ja aikomuksiaan muille lauman jäsenille saksalainen päästää sarjan äyskähdyksiä, joiden päätavoitteena on sylkeminen kommunikaatiokumppanin päälle. Saksalaiset eivät tunne kommunikaatiossaan lainkaan kuiskaamista.

[muokkaa] Tunnistaminen

Saksalainen itävaltalainen.

Saksalaisen tunnistaminen on yleensä harjaantumattomillekin helppoa. Saksalaiset ovat vaaleahiuksia, sinisilmäisiä, muita kookkampia ja parempia ihmisiä. Suomessa paras paikka päästä näkemään saksalaisia ovat Lapin turistikohteet, joille suuntautuu saksalaisten temporaalista massamuuttoa. Saksalaiset muistuttavat hieman vanhoja mummoja: he pitävät humpasta ja kiilaavat jonossa.

[muokkaa] Uros

Sukukypsyyden saavuttaneella urospuolisella saksalaisella on usein viikset, jotka ovat tavallisesti joko Bismarck- tai Hitler-tyyppiä. Tosin osa uroksista ei enää kasvata viiksiä, mikä on aiheuttanut maan jalkapallon alennustilan. Saksan kulta-aikoina viiksekkäät saksalaisurokset hallitsivat maailman jalkapallokenttiä. Ikääntyessään urossaksalainen saa lisää painoa, mikä ilmenee mahan kasvuna. Uroksien kasvot punakoituvat iän myötä. Urospuolinen saksalainen on usein pukeutunut henkseleillä kiinnitettyihin nahkahousuihin ja sulalla tai idioottimaisella tupsulla koristeltuun hattuun tai sotilasunivormuun ja kypärään. Saksalaisurokset ovat riippuvaisia omasta sotilasyksiköstä tai oluen anniskelupaikoista, eivätkä koskaan liiku kovin kaukana sellaisista.

[muokkaa] Naaras

Sukukypsyyden saavuttaneen saksalaisnaaraan voi tunnistaa vaaleasta, letitetystä tukasta ja suurehkoista rinnoista. Kuten uros, myös naaras leviää vanhetessaan. Naaraan tehtävänä on tarjoilla urokselle olutta ja makkaraa. Poikkeustapauksissa naaras voi toimia myös laumanjohtajana.

[muokkaa] Muita vaarallisia eliöitä

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä