Saarijärvi

Hikipedia

Suosittelemme muistamaan, ettei Saarijärvi missään tapauksessa ole mahti.

”Kivikauden kylä”

~Saarijärveen liittyvä historiallinen tosiasia

”Koettelee, vaan silti hylkää Herra.”

~Paavo

”Saarijärvellä haisee epätoivo. ”

~Hynynen

Saarijärvi on Suomen Keskustan pelkistetyintä tukialuetta, joka puolestaan itse on aikojen kuluessa hyödyntänyt valtaisan määrän maataloustukea. Saarijärvi on agraarikulttuurin kehto ja ylläpitäjä Keski-Suomessa ja juuri saarijärveläisten ansiota on se, että Mauri Pekkarinen on sekä eduskunnassa että hallituksessa. Saarijärvellä tärkeintä on aina muistaa, että:

• Paavo Väyrynen ei ole kirosana
• maataloustuet tulevat vakaumukselliselle keskustalaiselle maksuun aina ajallaan
• Töllistely ja omien tilusten esittely on täällä perinne, josta ei ole syytä luopua

Saarijärvellä ollaan vakuuttuneita siitä, että Urho Kekkonen pitäisi herättää henkiin, jotta paikkakunnan katvealueille saataisiin sähköt. Näillä alueilla tosin ei ole edes satunnaista asutusta, mutta saarijärveläiseen mahtipontisuuteen kuuluu, että sähköt silti pitäisi olla. Myös laajakaista olisi kiva, mutta sen sijaan saarijärveläiset tyydyttävät erotiikan nälkäänsä paikallisten liikkeiden lehtihyllyjä hyödyntämällä.

Saarijärvellä palkansaajaväestöön on aina suhtauduttu jokseenkin vihamielisesti. Nykyisin Saarijärvi pyrkii eriyttämään ei-keskustalaiset asukkaat omiin reservaatteihinsa, jotta valistustyö ja holhous voitaisiin suorittaa tehostetummin kuin mitä tähän saakka.

Sisällysluettelo 1 Saarijärven yöelämä 2 Saarijärvi päivällä 3 Maalaislääkäri 4 Keskustaväen olympialaiset

[muokkaa] Saarijärven yöelämä

Saarijärven yöelämä keskittyy Summassaareen, jota herkeämättä vartioi Tarvaalan arkeologinen internaatti. Kaivaukset ovat paljastaneet Summassaaresta Kivikauden kylän. Sedimenteistä on paljastunut myös korpihotelli Summassaari, joka vihittiin uudelleen käyttöön vuoden 1968 maatilatalouskapinan yhteydessä. Paikka on siitä pitäen toiminut vaihtelevalla menestyksellä soittoruokalana, jonka alakerrassa soitetaan musiikkia kovaa ja hypitään sen tahdissa. Paikasta käytetään rehvakkaasti disco-nimitystä. Summassaari tekee vuoden tuloksen kahdella tapahtumalla: perinteisillä tapaninpäivän tansseilla ja koulujen päättymistä juhlistavalla juopottelu-puukottamis-vonkaamis-tapahtumalla touko-kesäkuun vaihteessa. Kuuluisimpia saarijärveläisiä ovat Rami ja Sanna Saarijärvi .

[muokkaa] Saarijärvi päivällä

Saarijärven päivä on kolme tuntia puolipilvistä auringonpaistetta. Juhannuksena päivä voi piirun verran olla pidempi, mutta sateisella säällä eroa ei huomaa. Kello 12-15 välillä otetaan ettonet, jona aikana on ulkonaliikkumiskielto. Ainoastaan kaupungissa olevat maanviljelijät saavat silloin työskennellä, jos siihen on aivan välttämätön tarve.

[muokkaa] Maalaislääkäri

Saarijärven kuuluisin myötähäpeää herättävä ilmiö on mediapersoona Tapani Kiminkinen(nimi muutettu). Maalaislääkäriksi pukeutunut puoskari esiintyy televisiossa haastatellen vastaanotolleen tulleita ihmisiä. Ohjelma on tarkoitettu lähinnä sketsisarjaksi, mutta todellisin vaikutelma katsojapalautteiden perusteella muiden kuin saarijärveläisten osalta on suunnaton myötähäpeä. Koska maalaislääkäri on poliittisten keskiryhmien ehdottomassa suojeluksessa, Yleisradio on edelleen vaikkakin perin vastahakoisesti pakotettu teettämään ohjelmasta yhä uusia jaksoja.

[muokkaa] Keskustaväen olympialaiset

Olympialaiset kesäkisat järjestettiin Saarijärvellä nimikkeellä Juhannuskisat. Innostus oli suurta ja esiintyjät rahdattiin usein lämpimistä maista Saarijärvelle maalaisväestön ihmeteltäviksi, tökittäviksi ja töllisteltäviksi. Saarijärven olympiastadion osoittautui kuitenkin aivan liian pieneksi ja tapahtuma aiheutti tavattoman suuria järjestys, -ja liikenneongelmia, joten ongelmaa koetettiin aluksi ratkaista ulkonaliikkumiskiellolla. Koska kyseinen kielto puri tässä evankelis-luterilaisen vakaassa ilmastosta ylitse toiveiden, halvaantuivat myös Juhannuskisat pelkäksi muistokirjaksi ja vanhojen miesten kaihoisiksi keskusteluiksi Saarijärven suuruudenajoista. Olympialaisissa käytetty soihtu oli aluksi kääritty Pirkka-lehdestä, mutta sittemmin Yhteishyvän katsottiin edustavan paremmin tapahtuman järjestäjien henkistä aatemaailmaa.