Ruotsin kieli

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Enhän minä sitä osaa, opetan vain.”
~ruotsin sijainen oppiaineestaan
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli ruattin kiälestä.


”Äiti oli ättävikanen ja itä oli ällävikanen, mutta minutta tuli tuht koht nolmaali!”
~ruotsalainen
Top Secret.png
Tämä artikkeli sisältää huippusalaiseksi luokiteltua tietoa, ja sen tuhoaminen ja levittely voivat johtaa vakaviin seurauksiin!

Ruåtsin kieli on puhevika, jota puhutaan kahdessa maassa: Ruåtsissa ja Suomessa. Se on kehittynyt lähes yhtä harvinaisten puhevikojen, Tanskan ja Norjan kielen, pohjalta. Suomessa se on virallinen kieli vain, koska noin 6 prosenttia maan asukkaista on rantasveduja, jotka ovat lähteneet Suomeen pakoon kauheasta maastaan ja oppineet puhumaan tätä puhevikaa (suht) ymmärrettävästi. Lisäksi hallitus yritää kiusata Suomen nuorisoa pakottamalla heidät opettelemaan ruotsia. Sitten he ihmettelevät teinien kasvavia itsemurha-lukuja.


Sisällysluettelo

Substantiivit

Ruotsin kielessä on kaksi "sanasukua": en ja ett. Miksi niitä kutsutaan suvuiksi, sitä ei kukaan tiedä, mutta epäillään että se johtuu siitä kun maailman fiksuin ruotsalainen Alfred Nobel älysi suoraan suomennettuna, että "kun ihmisillä on sukulaisia, niin miksei sanoilla!". Havaittuaan, että kaikki hänen sukulaisensahan ovat ruotsalaisia, Alfred keksi äkkiä dynamiitin päästäkseen edes osasta eroon. Suvuksi kutsumisella saattaa olla myös jotain tekemistä sen kanssa, että aivan kuten sanatkin, ovat kaikki ruotsalaiset sukua toisilleen.

Suku en koostui alunperin kahdesta suvusta, mies-, ja naispuolisesta, mutta naisten muututtua miehiksi ruotsalaiset eivät ole enää tarvinneet kuin yhden suvun. Suku ett' taas on ns. neutri, eli eunukkisuku. Useimmille ruotsin sanasuvut ovat täyttä hepreaa..

Adjektiivit

Adjektiivista svedd (rutikuiva) tulee sana Sweden, joka on Ruotsi englanniksi. Suomennos rutikuivalla tarkoitetaan ruotsalaisten kuivaa älynlähdettä. Sen sijaan sanasta fin (ylväs, kaunis) tulee taas ruotsin ja englannin sana Finland (Suomi) sekä englannin Finn (suomalainen). Toisaalta suomalaisia on usein pidetty kaloina, ja kilpailevan teorian mukaan Finland ja finn johtuisivat evää tarkoittavasta englannin fin-sanasta. Tätä käsitystä tukee myös toinen teoria, jonka mukaan sana Suomi juontuu sanasta suomu ja suomalainen olisi pitempi muoto sanasta suomuinen.

Ruotsin kielen oudoimpana lauseena pidetään yleisesti Värmlannin murteen lausahdusta I åa ä e ö, o i öa ä e å, mikä tarkoittaa suomeksi Joessa on saari, ja saaressa joki.

Kielen opetus Suomessa

Pääartikkeli: pakkoruotsi

Poiketen muista puhevioista, kuten ärrävika ja ässävika, ei ruotsin kieltä pyritä kitkemään nuorisosta varhaisella iällä, vaan koululaitos itseasiassa kannustaa tai jopa suoranaisesti pakottaa nuorisoa omaksumaan tämän taakan kannettavakseen. Syytä siihen, miksi näin toimitaan, ei tiedetä, mutta varmaa on, että syyn täytyy olla erityisen painava, sillä miksi muuten vaarannettaisiin suomalaisten lasten kiinnostus koulunkäyntiin ja elämään yleensä tälläisellä raskaalla pakotteella, jolle ei suoranaista hyötyä näy edes länsihorisontissa, josta sen todennäköisimmin pitäisi löytyä?

Esimerkkilauseita

Ohessa esimerkkilauseita ruotsin kielestä.

  • Sjuhundrasjuttiosju sjösjuka sjömän sköljde sju skjortor på skeppet Shanghai.
  • Knut satt vid en knut och knöt en knut. När Knut knutit knuten var knuten knuten.
  • Farfar, får får får? Nej, får får inte får, får får lamm.
  • Ö, ö, hö ö, hö öns mö
  • I åa ä e ö, o i öa ä e å

Tärkeitä lauseita

Näillä pärjäät, vaikka joutuisit yllättäen Ruotsiin.

  • Jag talar inte svenska.
  • Biljett till Finland.
  • Köttbullar och mos.
  • Jag tycker inte om pojke.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä