Raahe

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Älä käytä luovuuttasi, tee vain tasan niin kuin tämänkin artikkelin kirjoittaja on tehnyt.
”Raahe oli paikka, josta piti äkkiä päästä pois. Siellä asuminen oli jatkuvaa turpaanvedon pelossa elämistä [...] Oli ihmeellistä, kun muutti Ouluun, eikä tarvinnut pelätä.”
~Ex-raahelaisen sarjakuvataiteilijan Lauri Ahtisen vaikutelmia. Helsingin Sanomat 25.7.2009
”Oikeesti, tuo paskapaikka ei ansaitse noin näyttävää ja kieliopillisesti hyvää artikkelia. Itse tosin en osaa sitä muokata paskemmaksi. :P”
~raahelainen tämän artikkelin keskustelusivulla
Raahe
Raahe.jpg Location of Raahe in Finland.png
vaakuna sijainti
Raahe Internetin syövereissä
Lääni Entinen Oulun lääni, nykyinen Oulun kiitos-vaan-meidän-sääreporttereidenkin-puolesta-vyöhyke
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Raahen seutukunta
Kihlakunta kihlat peruttu
Perustamisvuosi 1649
Kuntaliitokset Saloinen (1974)
Pattijoki (2003)
Vihanti (2013)
Pinta-ala
- maa
1399 km²
518,9 km²
Väkiluku
- väestötiheys
22 649 (31.8.2012)
nihkeästi as/km² 
Työttömyysaste 83 % 
Kunnallisvero 44 % 
Kunnanjohtaja Ari Nurkkala
Kunnanvaltuusto
43 paikkaa

Raahe on venäläinen teollisuuskaupunki Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaalla. Raahe on tunnettu kaupunkia pystyssä pitävästä Rautaruukista sekä teollisuuden oudoista vaikutuksista paikalliseen ympäristöön ja väestöön. Kahden minuutin paikallaolon jälkeen olet peittynyt kymmenen senttimetrin paksuiseen kerrokseen metallipölyä Rautaruukin ansiosta.

Historia[muokkaa]

"Ensin oli meri..."[muokkaa]

Niin, kaikki elämähän on lähtöisin merestä. Tämän oivalsi myös Mainostoimisto Buddhassa työskentelevä Jerppe Stoltenstolten, jonka Raahen kaupunki palkkasi laatimaan kaupungille vetävän iskulauseen.

Alkumeren jälkeinen aika[muokkaa]

Raahen kirkon torni ja Pietari Brahen patsas. Joku on käynyt seppelöimässä patsaan, koska se on niin säälittävä seisoskellessaan yksinään noin masentavassa paikassa.
...Osaa se patsaskin tosin irrotella.

Kun apostoli Pietari Brahe oli perustanut Venäjälle Pietarin kaupungin, halusi hän käyttää vielä toisenkin nimensä jonkin kaupungin perustamiseen. Käytyään ryyppyreissulla Suomessa vuonna 1649 hän päätyi sattuman oikkujen kautta nukkumaan yönsä epämääräisen metsäväestön joukkolaavun alla. Selviytymisryypyn saatuaan hän päätti julistaa alueen Brahestadiksi. Paikallisten tympäännyttyä siihen, että he eivät osanneet lausua oman kotikaupunkinsa nimeä, vääntyi nimi hyvin pian suomalaisten jähmeälle kielelle sopivaksi Raaheksi.

Tämän jälkeen kaupunki ehdittiin talloa maahan, polttaa ja yritettiinpä sitä lakkauttaakin useampaan otteeseen. Ihme kyllä Raahe selvisi silti neljän asukkaansa voimin, ja merenkäynnin yleistyttyä Suomessa 1800-luvulla alkoi Raahen teollisuuskin lähteä nousuun. Kotvanen tämän jälkeen, vuonna 1810, Raahe roihahti kuitenkin taas tuleen, tällä kertaa entistäkin tuhoisammin ja perusteellisemmin. Kaupungista ei jäänyt jäljelle käytännössä katsoen mitään. Sitkeä väestö alkoi kuitenkin rakentaa puumökkelöitään takaisin entisille paikoilleen ja pian parakkikaupunki oli jälleen pystyssä, ja olipa se saanut uuden komean torinkin. Ei kestänyt kauaakaan, kun vuosien 1854 ja 1856 välillä käydyn Krimin sodan tuoksinnassa britit polttivat kaupungin jälleen kerran poroksi. Raahe onnistui kuitenkin jälleen nousemaan pystyyn kuin feenikslintu tuhkasta. 1800-luvun loppu oli Raahelle silkkaa auringonpaistetta. Auringonsäteet luonnollisestikin humauttivat aina jokusen rakennuksen tuleen, mutta tämä ei Raahen sitkeääkin sitkeämpää asujaimistoa harmittanut. Vuosina 18671875 Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki, ja lähes kaikki sen asukkaat elättivät itsensä merenkululla ja voivat paksusti.

Auringonpaiste kuitenkin hiipui 1900-luvun alussa, kun laivat alkoivat käydä höyryllä, ja Raahen kaupunki ei oikein onnistunut pysymään laivanvarustuksen siivellä. Kaupungin teollisuus lamaantui pitkäksi aikaa. Imemällä jäkälää raahelaiset kuitenkin onnistuivat kituuttamaan siihen asti, että Urho Kaleva Kekkonen huomasi kaupungin ahdingon, ja hienona miehenä (tai yksinkertaisesti pakkomielteensä perustella isoja ja rumia laitoksia mitä satunnaisimpiin paikkoihin ajamana) hän päätti antaa kaupunkipahaselle armopullan. Niinpä 1960-luvulla kaupunkiin perustettiin Rautaruukki, jonka avulla raahelaiset ovat saaneet pidettyä nälän loitolla ja puuhökkeleille, sekä synkän ja ilottoman haahuilun kansanperinteelle, vaarallisen auringon pimennossa tähän päivään asti.

Vuonna 1974 raahelaiset huomasivat, että sana Raahe on lähestulkoon sanan Rooma minimipari. Niinpä päätettiin luoda mahtava Raahen valtakunta, jonka laajeneminen kuitenkin tyssäsi pitkäksi aikaa heti ensimmäisen, Saloisiin suuntautuneen, valloitusretken jälkeen. Raahen valtakunnan laajeneminen on alkanut jatkua vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun voittoisa sotajoukko vyöryi ensin (vuonna 2003 keisari Nahkurianuksen johdolla) Pattijoelle ja sitten (vuonna 2013 keisari Carjalaniuksen johdolla) Vihantiin. Molemmat paikat saatiin vallattua nopeasti yhdellä huolellisesti suunnatulla katapulttitäyslaidallisella kohmeisia koiranjätöksiä, jotka oli edellisenä päivänä keräilty katujen varsilta. Pattijoelta on pommitettu tohjoksi kaikki terveyspalvelu, ja Vihannissa sama kohtalo tullee kohtaamaan myös kaikkia muita palveluja[1].

Mattilanperällä toimii kultakaivos, jonka rakentamiseen on käytetty muun muassa koivuntuohta, jeesusteippiä ja paikalliselta alakoululta yli jääneitä taulusieniä. Kaivoksen rakennuttajat ja työvoima ovat ymmärtääksemme jostakin Puolasta, mihin myös paikan tuotot menevät, mutta eivät raahelaisetkaan ihan osattomiksi tässä kaupassa ole jääneet: he saavat huolehtia kaivoksen päästöistä.

Pakollinen "Alueita"-osio, joka hihityttää mainituilla alueilla asuvia[muokkaa]

Tornitalo on Raahen ainoa rakennus, joka ulottuu olkapään korkeutta ylemmäs. Tottahan sieltä sitten tulee hypittyä alas.

Otsikko kertonee tarpeeksi. Voit ohittaa tämän osion painamalla tästä.

  • Antinkangas: Siellä sijaitsi aiemmin (2005–2007) hienoin liikeidea ikinä! Haukunpaikka ja Syönninpaikka; eläinkaupan ja grillin yhdistelmä keskellä ei mitään. Putiikki meni kuitenkin konkurssiin, ja nykyään rakennus toimii paikallisten huumeliigojen ja juoppojen välienselvittelypaikkana.
  • Arkkukari: Paikka tunnetaan myös nimillä Rankkikari/Narkkikari. Siellä käy paljon alaikäisiä juopottelemassa. Arkkukarissa on aikoinaan asunut kohtuullisen värikästä porukkaa (1900-luvun paremmalla puolella siellä asui pelkästään potentiaalisia kylähulluja), mutta nykyään se on enimmäkseen lestadiolaisten valtaamaa syrjäseutua. Ja jos sinun tekee mieli lasketella, voit mennä Arkkukariin laskettelulomalle Arkkukarin pulkkamäkeen, jossa paikalliset lestanuoret tulevat valittamaan sinulle vääränlaisista laskettelu-/pulkkailuvälineistä.
  • Honganpalo (Lekke-Town): Pelottava paikka, josta kuuluu ajaa mahdollisimman nopeasti ohi. Raahea raaheimmillaan siis. Löytyyhän sieltä vaikka mitä, kuten yhden huijarimiehen rengaskauppa, jonka romukalustoa on pitkin teiden varsia ja ojanpohjia.
  • Hummastinvaara: Vanha hiekan- ja soranottoalue. Hevoshullut ovat tehneet sinne mukamas hienon raviradan, jossa voivat piestä kaakkejaan parempiin suorituksiin urheilun nimissä.
  • Junnilanmäki: Ennen oli lehmiä, ja nyt on hirviä ja se mäki. Entisen kaupunginjohtajan lukaali on siellä. Alueella on jonkun uskonhihhulin synnyinkoti ja nuo uskonhihhulit kokoontuvatkin joka kesä palvomaan ja kumartamaan tuolle mökille.
  • Kanavanranta: Alueesta piti tuleman oikea äkkirikkaitten asuma-alue. Hanke ei onnistunut, kun joku tavallinen duunari onnistui rakentamaan normitalon alueelle. Siellä asuvat nykyään henkilöt, jotka ovat toisia ihmisiä huijaamalla hankkineet omaisuutensa ja suunnittelevat muuttoa johonkin toiseen kaupunkiin.
  • Katinhäntä: Ei mitään lisättävää, eikä mitään poistettavaa.
  • Kaupunginmetsä: Nimi pitää sisällään alueen syvimmän olemuksen. Erikoisuutena entisen kaatopaikan läheisyys, rottien paljous ja läheisen metalliyrityksen aiheuttama melu.
  • Ketunperä: Alue, jonka nimen voi ajatella kaksimielisesti. Sisältää möykkyisen tien, jonka varrella asuu enimmäkseen lestadiolaisia (L-positiivisia); siitä syystä siellä on paaaaljon paaaaljon lapsia. Nämä ovat vielä paljolti sisäsiittoista porukkaa eli naimisiin mennään serkusten kesken. Sisältää myös uimapaikan, jonne voi hukuttautua.
  • Kopsa: Tarunomainen paikka, josta kopsalaiset huurretursaat tiettävästi saapuvat kaupungin sydämeen kaljalle päivittäin. Kukaan ei-kopsalainen ei ole koskaan käynyt Kopsassa, tai jos onkin, ei hän ole koskaan palannut takaisin. Raahelainen kansanuskomus tietää kertoa Kopsan sijaitsevan siellä, mistä tanhumusiikki ja viritetyn Tunturi-mopon pärinä kantautuu. Kopsassa sataa kesällä vettä, talvella räntää tai vähintäänkin lunta ja muina aikoina paskaa.
  • Kummatti: Keskustan läheisyydessä sijaitseva kerrostalolähiö, jossa asuu eronneita, karanneita, manneja, juoppoja, narkkareita ja opiskelijoita. Mikäli haluat saada puukosta tai menettää neitsyytesi, täällä se onnistuu varmasti. Kummatissa oli koko Raahen ainoa menomesta Manu. Porukka örvelsi ja dokasi siellä joka päivä kunnes lafka laittoi lapun luukulle.
  • Lapaluoto: Kansainvälinen satamakaupunki, jonka lähiöalueella Raahe sijaitsee. Lapaluodossa pidetään aina vuoden kylmimpänä ja sateisimpana viikonloppuna kalamarkkinat, joista voi varastaa kalaa, puukkoja ja kohmeisia irtokarkkeja. Alueen erikoisuutena on, että muuttoaikaan varikset lentävät Lapaluodon ylitse seljällään koska eivät kestä katsella alueen kurjuutta.
  • Kylmäniemi: Hrrrrrr...... Palelee..... Alueella on leirintäalue, jossa on puolilahoja mökkejä ja uimaranta keskellä kylmintä ja tuulisinta paikkaa.
  • Lehmiranta: Lehmirantaa asuttavat nykyäänkin köyhät talonpojat ja erilaiset sikopaimenet. Jotkut väittävät sen olevan mukamas jotain ökyaluetta. Alue sisälsi nimensä mukaisesti aivan järkyttävän määrän lehmiä, joiden jäänteitä kaivetaan vieläkin ylös. Kalliit kaivuuoperaatiot sekoittavat alueen liikennettä ja sontatunkioita löytyy edelleen.
  • Mattilanperä: Paikka, joka on jämähtänyt jonnekkin 70- ja 80-luvun paikeille. Uusin hanke lienee se vihreä pömpeli keskellä korpea. Kylälle on tullut kaivos, sellainen iso monttu keskelle korpea; asukkaat ovat riemusta kiljuen ottaneet sen vastaan.
  • Mestauskallio: Nimi kertonee tarpeeksi. Pelottavankuuloisen metsäpläntin kauhistuttavin elementti taitaa kyllä nykyään koostua lähinnä tuulipukulenkkeilijöistä, jotka reippailevat Mestauskalliota kiertävällä pururadalla.
  • Mettalanmäki: Siellä voi nähdä erikoisuuden: risteyksen josta lähtee tie, joka ei johda minnekään. Kuvitteellisen ostospaikkaparatiisin piti kasvaa tälle alueelle, joskaan se ei sitten kasvanutkaan. Aluetta kiertää kuoppainen soratie, ja onhan siellä yhden uskonhihhulilahkon tuomiopäivän temppeli.
  • Miljoonaperä: Nimestään huolimatta ei mikään ökyrikkaitten asuinalue, ihan perusjuntteja alueella asustaa.
  • Ollinsaari: Narkomaanien ja muiden laitapuolen kulkijoiden asuinaluetta. Tässä sosiaaliturvalla elävien lähiössä pidettiin kerran mielenosoitus kirjaston lakkauttamista vastaan. Paikalla oli viisi ihmistä ja yksi meinasi jäädä auton alle. Kirjasto lakkautettiin.
  • Palonkylä: Entinen jyväjemmarien asuinalue. Nykyisin siellä voi nähdä alueella kortteeria pitävän roska-alan yrittäjän roska-auton parkissa tai levinneenä tien varteen.
  • Pereenmäki: Pieniä läntti palonkylän vieressä, jonka sijaintia ei kukaan tiedä. Pereenmäellä asuvat luulevat asuvansa Palonkylässä ja vaikka eivät luulisikaan, sanovat niin silti asuinpaikkansa selvittämisen helpottamiseksi.
  • Paraatinmäki: Juhlat! Kukaan ei oikeastaan tiedä, missä tämä paikka sijaitsee.
  • Pattijoki: Raaheen pakkoliitetty esikaupunkialue, jossa ovat vielä arkipäivää mattamustat DX-Corollat ja tappiinsa viritetyt, lähes puhkiruostuneet Suzuki PV:t. Pattijoelta löytyy Raahen alueen virityteimmät mopot. Todennäköisesti Kopsan Bermudan kolmio -efektistä johtuen ei ole lainkaan harvinaista kuulla pattijokisen, ylpeästi luu ulkona kesät talvet DX-Corollaa veivaavan kalapuikkoviiksisen miehenalun suusta kehotusta "Mee Kopsaan!" kun halutaan viestittää suorastaan kateutta tihkuva loukkaus vastaantulevalle DX-Corolla-kuskille mikäli tämän tuulilasin näköesteenä heiluu enemmän wunderbaumeja tai vaihtoehtoisesti vähintään kolme kertaa auton arvoa suurempi, osamaksulla Hobby-Hallista tilattu subbari paukuttaa takakontin pellistä ruostetta irti terhakkaammin.[2] Pattijokea halkoo myös joki, jossa on patteja ja niin niukasti vettä, että pohjasta kasvavat ruohonkorret ulottuvat äyräiden yläpuolelle. Siellä pelattiin ennen hyvin pesäpalloa, mutta sopupelit sekoittivat koko jalon lajin. Pattasten yläaste on viimeisimpien vuosien aikana ottanut Saloisten yläasteesta niskalenkin näiden kahden murjun välisessä ikuisessa epämiellyttävyysmittelössä. Pattanen suoltaa tätä nykyä sisuksistaan lähes pelkkiä ongelmanuoria, kun taas Saloisten yläasteella on tarjota maailmalle lähinnä harmittomia ja lattapäisiä nörttejä.
  • Piehinki: Alue joka on pikku pissisten ja teinipellejen erämaa. Piehingin Grilli meni konkkaan, koska alaikäiset piehinkiläiset ja arkkukarilaiset eivät maksaneet ostojaan. Paikkaan on murtauduttu parisataa kertaa. Nyttemmin lafka on saanut uuden yrittävän yrittäjän, mutta menestystä ei ole taattu. Pitävät älämölöä kylää halkovasta tiepahasesta ja naapurikunta Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta. Piehinki on niin syrjässä kaikesta, että siellä ei näy digikanavatkaan, ja viitsivät vielä mokomasta kapinoida.
  • Romuperä: Sisältää uimapaikan, jonne on hukutettu niin paljon loppuunkäytettyä ihmisromua, että vesi on aivan ruosteessa. Ketunperän pimeä, siis todella pimeä, pikkusisar. Läheisen kaivoksen meteli ja möly kantautuu Romuperälle.
  • Saloinen: Teinejä ja keski-ikäisiä ihmisiä joka puolella. Paljon juoppoja. (Ilmeisesti kaikkien Suomen juoppojen täytyy vierailla Saloisissa ainakin kerran.) Saloisten yläaste on yksi maailman iiihanimpia rakennuksia.
  • Siniluoto: Jos luulee näin aistikkaasti nimettyyn paikkaan johtavasta risteyksestä käännyttyään pääsevänsä aisteja hivelevän kauniiseen paikkaan, erehtyy pahemman kerran. Mädältä silakalta lemahtava, ruskeasävyinen rannikko, jossa kyynisiä, eläkeikäisiä ja rumia vanhojapoikia tallustelee ees taas lokinpaskaisiin tuulitakkeihin verhoutuneina. Edellämainittujen lisäksi voi pimeinä syysiltoina törmätä punasilmäisiin, tyhjää nauraviin, liikkeeseen ja/tai ääneen säikähtävästi reagoiviin nuorison edustajiin, joilla ei ole ollut kanttia kokeilla ensimmäistä kertaa tiettyä THC:tä sisältävää, jalostettua luonnontuotetta esimerkiksi Kummatin teinikämpissä. Mutta koska kannabiksen vaikutuksiin tunnetusti kuuluu aivokemioiden peruuttamaton täydellinen sotkeminen hyvinkin lyhyellä aikavälillä, kuumotustoleranssin pienennettyä olemattomaksi nämäkin itsetietoiset nuoret siirtyvät ennenpitkää siisteihin(?) sisätiloihin Kummattiin tai Ollinsaareen nauttimaan Subutexiä velaksi.
  • Tarpio: Saloisten pieni osa, jonka asukkaista suurin osa on täyspäiväjuoppoja. Kaikki alueella asuvat miehet ovat Rautaruukilla töissä. Tarpio siivotaan joka viikko metallipölystä, jota Rautaruukilta laskeutuu.
  • Disco- Teknopolis: Tulevaisuuden kaupungin prototyyppi, Suomen Shanghai. Rakennuksessa kehitelty ihmistä viisaampi tekoäly, joka sittemmin tappoi itsensä. Ainut paikka minne ei olla ikinä murtauduttu. Syynä lienee, että ihmisäly on vielä hivenen kehittyneempää.
  • Vanha Raahe: Raahen vähemmän aavemainen ja ikävä osa. Setä- ja täti-ihmiset sauvakävelyttivät koiriaan ja ikävystyneen oloiset teinit lampsivat kuulokkeet korvillaan täällä jo 1800-luvulla. Vanhassa Raahessa ei ole turvallista liikkua talvisin, sillä silloin sen kapeilla kujilla risteilee täysin häikäilemättömiä kamikaze-potkukelkkailijoita ja -hiihtäjiä.
  • Varvi: Kaupungilta Lapaluotoon mentäessä tämä alue on matkan varrella; pikkuruisia mökkejä täynnä oleva asuinalue, jossa ei asu muita kuin vanhuksia jotka muistelevat kultaista nuoruuttaan ja jotka ovat kateellisia uusia talojaan rantaan rakentaville.
  • Velkaperä: Entinen huorakortteli, nykyinen omakotitaloalue. Hyvät edellytykset omenavarkauksille ja muulle rikolliselle toiminnalle, kun poliisilaitoskin muutti sieltä Kummattiin. Velkaperällä asuu Raahen pahin uudistusten jarruttaja.
  • Vihanti: Hiljattain Raaheen liitetty idyllinen käpykylä, jossa (esimerkiksi Raahesta paikalle harhautuneisiin) muukalaisiin suhtaudutaan kuin lentävällä lautasellaan laskeutuneisiin ulkoavaruuden asukkeihin. Eräs hauska vihantilaisvitsi menee näin: "Miksi vihantilainen valittaa niin paljon VR:n aikatauluongelmista? –Koska risoo, kun varpaat ehtivät kohmettua ihan tunnottomiksi radalla loikoillessa."
  • Vilppu: Nykyaikainen ja kansainvälinen Raahen esikaupunkialue, Raahen Vilppuwood. Vilppuwoodissa ajeltiin viritetyilla mopoilla ja Toyotoilla aika-ajoja jo ennen kuin F1 tuli tunnetuksi Suomessa. Vilpunkankaalta tulee myös talvisen kuningaspelin, 60- ja 70-lukujen pihahöntsälätkäpelien kruunaamaton Raahen mestari, Länsi-Vilpun IFK. Ainoa yökerho alueella on Maken Saluuna, jossa baarimikko on enemmän maistissa kuin asiakkaat. Maken Saluunan syytä on varmaan sekin, että ennen niin reippaat kotibileet ovat nykyään harvinaista herkkua Vilpussa. Tämän päivän Vilpussa asuu, edelleen, keskiluokkaisia, voimakastahtoisia ja varmaan älykkäimpiä Raahelaisia. Nämä luonteenpiirteet ilmenevät voimakkaana Pattijoki- ja Tarpio-vastaisuutena ja "Pelastakaa Kreivintori" -liikkeenä.
  • Ylipää: Ihanteellinen paikka päämäärättömään harhailuun. Jos satut eksymään, niin ilvekset ottavat sinut huostaansa – tai jos eivät ota, niin onhan hidas kuoliaaksi paleltuminen ränsistyneessä ladossa sentään elämys sinänsä.
  • Yritysperä: Tältä asuinalueelta on tosi lyhyt matka viinakauppaan; se on lähes samassa korttelissa. Paikka, jossa kukaan ei ole koskaan yrittänyt mitään.
  • Äyrinmäki: Entisten jyväjemmareitten asuinalue. Sinne on kaavailtu uusia tuulivoimamyllyjä aluetta koristamaan.

Raahen syvin olemus[muokkaa]

Raahelaiset ovat pääosin Rautaruukin työntekijöitä, joiden henkilökohtainen vaatimustaso asumistaan ja ympäristöään kohtaan on ennätyksellisen vaatimaton. Ulkonäöltään he muistuttavat peikkoja ja hobitteja. Keskiverto raahelainen asustelee samoissa 70-luvun tehdasparakeissa, joista kaupunki on aikanaan muodostunut. Raahen kansallispukuun kuuluu haalistuneen sininen Rautaruukin haalari ja Härski Hartikainen -malliston lippalakki ja talvisin todella ruma pipo.

Raahelaisille tyypillisiä luonteenpiirteitä ovat jatkuva angstaaminen, mielikuvituksen puute ja tyhjänaikainen valittaminen joka asiasta. Näitä luonteenpiirteitä ruokitaan aivan erityisen typerällä musiikkimaulla. Suurin osa alle nelikymppisestä väestöstä kuuntelee mielikuvituksetonta ja ahdistavaa örinää, ja kun he kyllästyvät sen kuuntelemiseen, he alkavat tehdä sitä itse. Vanhempi väestö kuuntelee mielikuvituksetonta ja ahdistavaa örinää, jota paikallinen radiokanava Radio Pooki soittaa jatkuvalla syötöllä. Raahelaiset eivät siis poikkea millään tapaa muista suomalaisista, ja se jos mikä ärsyttää. Tämän kirjoittaja painuu nyt valittamaan tästä, ja parista muustakin asiasta, Raahen Seudun tekstiviestipalstalle! Perhana mitä koiranpaskaa!

Raahelaisilla on myös vahva ymmärrys absurdin päälle. Tottahan terästehtaan syytämät huurut ja juomaveteen erittämät uutokset nyt jotain aivotoiminnalle tekevät. Auttavan käsityksen tästä voi saada jo satunnainen ohiajaja, jota tervehtivissä mainoskylteissä on rekankokoisia valokuvia homeisesta vasikannahkaisesta sukelluspuvusta, joka ilmeettömänä tervehtii katsojaa kuin hahmo jostain huonosta post-apokalyptisestä painajaiselokuvasta, sekä aiemmin käsiteltyä älytöntä "Ensin oli meri – Raahe" -brändiä soveltavia hirvityksiä. Kaikkein kafkamaisin ilmestys on kuitenkin hulppean kokoinen Kauppakeskus Raahen mainosplakaatti; hiivatin surrealistista tästä tekee se, että koko kauppakeskusta ei ole olemassakaan[3]. Kyltti on.

Erityispiirteen paikkakunnalle luovat auringon peittävät vihertävät saastepilvet ja kaikkialla leijaileva outo, rikinkatkuinen savu.

Aika ajoin Raahe vetää puoleensa biologeja ja tiedemiehiä tutkimaan ympäristönsä omalaatuista eläimistöä ja kasvillisuutta. Erityisesti parimetriseksi kasvaneet puolukanvarvut ja kolmipäiset jänikset ovat herättäneet hämmästystä kansainvälisenkin tiedetutkimuksen piirissä.

Kulttuurielämä[muokkaa]

Raahelainen kulttuurielämä on syvältä. Pitäisi tietysti muistaa olla kiitollinen, että tässäkin rupulassa on edes saatu aikaan jonkinlaista kulttuurielämää. Tämä artikkelin osio esittää kattavasti raahelaisen kulttuuritarjonnan kirjon.

Kuvataide
Valintatalon yläkertaan voi ostoskassien kanssa mennä katsomaan tökeröitä raapustuksia ja sitten päteä ystävilleen käyneensä Myötätuuli-galleriassa.
Teatteri
Sanat haitari ja pappatunturi kertonevat tarpeeksi.
Musiikki
Kaupungin väestö on kenties epäkiitollisinta keikkakansaa mitä on: esiintyjää eturiviinkin katsomaan tuppautuneet lähinnä jauhavat keskenään ketunmetsästyksestä. Jos joku mielenkiintoisempi artisti joskus esiintyykin, sitä menevät "katsomaan" ne samat keski-ikäiset naamat, jotka jorisivat keskenään jo viimekuisella Jari Sillanpään keikalla. Nuorisoa ei keikkapaikoilla juuri näe, sillä he räpelöivät omien sysipaskojen hevibändiensä parissa ja esiintyvät sitten toisilleen kaiken maailman kellariloukoissa.
Raahe-Murmanskin kaupunki juhannuspäivänä

Raahe - Murmanski[muokkaa]

Sekä Suomen että Venäjän maantieteilijät ovat virheellisesti pitäneet Raahea ja Murmanskia eri kaupunkeina, joilla olisi vain samankaltaisia piirteitä (esim. vahva teollisuus, saastuneisuus, pimeys ja kylmä ilmasto). Nykytutkimus kuitenkin osoittaa, että kyseessä on täsmälleen sama kaupunki, joka vain sijaitsee kahdessa eri sijainnissa kahdella eri nimellä.

Nousevat kyvyt[muokkaa]

Raahe tunnetaan nousevista toivoistaan. Kautta maailman on aina jaksettu hämmästellä sitä, kuinka niin virikkeettömissä olosuhteissa varttuneesta nuorisosta voi kohota niin päteviä osaajia. Tälläkin hetkellä Raahesta tiedetään olevan nousemassa kaksi oikeinkirjoitustaitoista nuorta (jotka kumpikin ovat ilmeisesti myös olleet muokkaamassa tätä artikkelia, mistä päätellen he ovat hyvää vauhtia sekoamassa), peräti kolme kitaransoiton saloihin perehtynyttä ja ne auttavasti ymmärtävää hahmoa sekä yksi häiskä, joka osaa hakata rumpuja. Tulevaisuudessa nämä neljä jälkimmäistä perustavat heviyhtyeen.

Tiedetään myös yhden raahelaisnuoren osaavan kusta hankeen kuvioita.

Kuuluisia raahelaisia[muokkaa]

Tulevaisuudennäkymiä[muokkaa]

Vuonna 2012 rumaa pärstäänsä nostanut lamapeikko on jälleen aiheuttanut melkoisesti huolta raahelaisten keskuudessa [4]. Rautaruukki on jo joutunut lomauttamaan valtavat määrät työntekijöitä, ja muita työpaikkojahan Raahessa ei olekaan. Kun Rautaruukki lähitulevaisuudessa lakkautetaan, koittavat raahelaisille jälleen vaikeat ajat. Elleivät terästehtaan vuosikausia ilmaan syytämistä myrkkykaasuista aiheutuvat moninaiset luonnonkatastrofit sitten ehätä edelle upottaen koko kaupungin meren alle. Lohtuna voidaan kuitenkin todeta se, että sittenpähän Raahe ei enää noin vain voi syttyä palamaan.

Triviaa[muokkaa]

Raahen uusin matkailumainos, jossa tiivistyy ovelasti Raahen syvin olemus.
  • Loton päävoitto on mennyt Raaheen useamman kerran peräkkäin
  • Raahe on valittu huonoimmaksi kesäkaupungiksi vuonna 2006
  • Raahe on valittu huonoimmaksi kaupungiksi vuonna 2014[5]
  • Jani Wickholm, Ressu Redford ja eräs helsinkiläisnuori (joitakin esimerkkejä mainitaksemme) ovat saaneet turpaansa Raahessa.
  • Raahen vetovoimaa kuvaa parhaiten lause: "Raahe on Suomen ainoa kaupunki jossa tulee Kemiä ikävä."
  • Putte Possun nimipäivä on raahelainen biisi! Raahelaisten ylpeys. Raahelaisen on helppo samaistua laulun lyyriseen minään, joka on syrjäytynyt luuseri ja potentiaalinen kouluammuskelija. "Oi jospa oisin saanut olla mukana..."
  • Biisi , jolla Raahen kaupunki houkuttelee Raaheen uusia asukkaita.
  • Toinen Raahen ylpeys on museossa maatuva maailman vanhin sukelluspuku, jonka kuva on jokaisessa Raahen matkailumainoksessa ja julisteessa. (Ks. oheinen juliste.)
  • Kolmas Raahen ylpeys on kivimöykky, jossa lukee Urho Kekkonen. Eräs helsinkiläinen turisti (ryyppy)kavereineen väitti veistäneensä Urho Kekkosta esittävän kivimöykyn. Kaverukset olivat eksyneet sattumalta Raaheen ryyppyreissullaan.
  • Todennäköisin tapa päätyä Raaheen on harvinaisen raju ryyppyreissu.
  • Yksi Raahen ylpeyksistä on Raahen kirkko, jonka huipun voi hyvällä tuurilla nähdä Rautaruukin aiheuttaman saastepilven takaa.
  • Raahe on potkupalloilun mallikaupunki. FC Raahe pelaa näet 4-divaria.
  • Yksi kolmasosa Raahen verotuloista käytetään Raahen lentokentän lähistöllä pesivien kyykäärmeiden suojeluun.
  • Jari Sillanpää on ottanut Raahen nimikkokaupungikseen. Jarilla on aikomuksenaan saada pari tuulivoimalaa pystytetyksi merenrantaan; voimalat ovatkin jo valmiiksi nimetyt: Guy 1. ja Guy 2. Sillanpään tuulivoimalan tunnistaa siitä, ettei siinä ole propellia ollenkaan[6].
  • Raahen paikallisradio on Radio Pooki, joka on erikoistunut unohdettujen alkoholisoituneiden iskelmäartistien kappaleiden soittamiseen. Radiokanavaa ylläpitää altaallinen tätä tehtävää varten koulutettuja kampamaneetteja.
  • Raahessa ei asu naisia.
  • Joka toisen raahelaisen miehen nimi on Pekka.
  • Kaikkien Raahessa asuvien Pekkojen joukosta valitaan aina vuoden välein Vuoden Pekka, joka saa sitten patsastella Pekka-vaatteissa ympäriinsä, kunnes uusi Pekka valitaan vuosittaisilla Pekka-päivillä.
  • Kaikki muutkin asiat on Raahessa nimetty mielikuvitusta käyttäen Pekaksi (Pekka-patsas, Vesi-Pekka (uimahalli), Pekka-tori, julkinen kuljetuspalvelu Kyyti-Pekka, paikallislehti Raahen Pekka, paikalliset festarit Pekan päivät, rautakauppa Pultti-Pekka jne.)

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Lohtuna mainittakoon, että juna-asema tuskin tulee lähtemään Vihannista mihinkään, joten rautateitä pitkin ryskäävä hienostunut hengestäänpäästämispalvelu toiminee jatkossakin.
  2. Kielenhuoltaja luovutti tämän virkkeen kohdalla ja lähti Kapteeniin kaljalle.
  3. Ja sanoivat liikemiehen niljakkeet mitä sanoivat, niin ei kyllä tulekaan. Suomi on luisumassa kohti mahdollisesti historiansa syvintä lamaa, helvetti soikoon.
  4. Koiran jätökset ja huolet bemaripellejen liikennekäyttäytymisestä kiilaavat kuitenkin vielä toistaiseksi lamahuolten edelle.
  5. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012419077931_uu.shtml
  6. Luonnollisesti ns. "Helikopteri" -ohjelmanumeroa ei lasketa (toim. huom.)