Projekti Doom

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Projekti Doom oli visuaalisesti niin kammottava, että tämä kuva on osittain sensuroitu

Tämä sivu on kirjoitettu lisäosaksi maantieteisiin liittyvään artikkeliin Helvetti, mutta on pituutensa vuoksi omalla sivullaan.

Helvetissä on parhaimmillaankin aika ikävää, ja tämä on saanut helvettiläiset yrittämään muutamaan otteeseen yläpuolisen maailman valloittamista. Nämä urheat yritykset ovat kuitenkin viimeisintä lukuunottamatta epäonnistuneet surkeasti ja ovatkin niin noloja, että niistä ääneen puhuminen tai edes sivuviitteessä mainitseminen on kielletty ikuisuuden kestävän piinan uhalla. Vaan Hikipedian mitään pelkäämättömät ja häpeilemättömät toimittajat ovat taas tapansa mukaan menneet nuuskimaan asioita, jotka pitäisi jättää rauhaan, ja näiden vastuuttomien tekojen ansiosta te inhottavat tirkistelijät saatte tietää katkelmia helvetin häpeällisestä epäonnistumisesta.

Ensimmäisen kunnon tilaisuutensa Helvetti sai siinä vuoden 2000 paikkeilla, kun ihmiskunta todisti jälleen kyvyttömyytensä oppia virheistään ja suoritti kauhistuttavia kokeita, joiden rahoitus oli järjestetty leikkaamalla varoja syöpähoidon edistämisestä. Luonnollisesti projekti oli huippusalainen eikä sen järjestänyt hallitus tahtonut herättää lehdistön huomiota, joten tutkimuslaitokset rakennettiin Marsin kahteen kuuhun, Phobokseen ja Deimokseen, ja miljoonia tonneja painavat (ja monia miljoonia maksaneet) tarvikkeet kuljetettiin Maasta jättimäisillä raketeilla, jotka myös maksoivat monia miljoonia ja lisäksi kuivattivat lähtiessään parit valtameret. ”Se siitä huomion välttämisestä”, sanoi presidentti ja ampui pr-päällikkönsä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Projekti Doom

Kannustavasti Doom-projektiksi nimetty työ perustui suurelta osin surullisenkuuluisan Half-Life -projektin informaatioon. Projektin tarkoituksena oli kehittää teleportaatioteknologiaa, etupäässä sotatarkoituksiin mutta myös siksi, ettei tutkimuslaitosten rakentaminen kaukaisiin paikkoihin järjettömistä syistä tulisi jatkossa maksamaan aivan yhtä monia miljoonia.

Rakennustyöt sujuivat moitteettomasti, paitsi että kuiden huono happipitoisuus ja erinomainen myrkkypitoisuus hieman vaikeuttivat työolosuhteita ja tulivat maksamaan vielä pari miljoonaa lisää sairaskorvausten muodossa. Lopulta tiedemiehet kuitenkin pääsivät aloittamaan työnsä ja ahneet duunarit vangittiin koekaniineiksi. Maksetut miljoonat yritettiin myös periä takaisin, mutta ne oli jo ehditty tuhlata, kukaan ei tiedä miten. Se on vain yksi projekti Doomin lukemattomista arvoituksista...

[muokkaa] Teleport

Teleportit ovat toimintamekanismiltaan kohtalaisen yksinkertaisia: Niihin heitetään jokin esine, kuten vaikkapa elävä olento, ja teleportin kvanttisäteet hajottavat sen hiukkasiksi (siis esineen, ei itse teleporttia, mikäli laite toimii oikein). Sitten kvantti-imuri kokoaa sisäänsä kaikki hiukkaset ja lähettää ne kvanttitykillä kohti vastaanottajateleporttia, jonka kvanttiantenni sitten kerää hiukkaset ja syöttää ne Hiukkasten Uudelleenkokoamis Masiinaan (HUM), joka kokoaa esineen alkuperäiseen muotoonsa. Ainakin periaatteessa. Tiedemiehillä oli pitkään hankaluuksia tuon viimeisen vaiheen kanssa ja koekaniineina käytetyt ihmiset tulivat yleensä ulos verisinä lihasmöykkyinä.

Erään kerran koekaniini tuli teleportista Joonas Hytösen näköisenä, mikä oli liikaa vuorossa olevalle tiedemiehelle ja kiihdyksissään hän ampui teleporttia (ja koekaniinia) ektoplasma-pyssyllään. Sattumalta plasma-ammus tuhosi teleportin HUM-yksikön täysin ja tämä korjasi uudelleenkokoamiseen liittyvän ongelman. Ilmeni, että hiukkaset asettuvat muotoon itsestään ilmestyessään putkesta. Työt saattoivat taas jatkua.

[muokkaa] Helvetin invaasio

Nyt kun ongelma oli korjattu ja koehenkilöistä vielä yli puolet jäljellä, tiedemiehet innostuivat koettelemaan keksintönsä rajoja. Haluttiin nähdä, mihin kaikkialle teleportti kykeni aukeamaan. Deimoksen tutkimuslaitoksella tiedemiehet säätivät teleportin koordinaatit arpakuutioita heittämällä ja ihmiskunnalle luonnollisella tuurilla sattuivat avaamaan oven Helvetin synkkiin syvyyksiin. Välittömästi koko Deimos imaistiin Helvettiin ja koko henkilökunta muutettiin verenhimoisiksi zombeiksi. Vangitut koekaniinit vapautettiin ja pestattiin sellaisinaan Helvetin armeijaan, sillä vankeus oli muuttanut heidät jo valmiiksi verenhimoisiksi zombeiksi, jotka vihasivat ihmiskuntaa.

Phoboksen tutkimusasemalla ihmeteltiin jonkin aikaa, miksi deimoslaiset vastasivat puheluihin kauhunkirkaisuilla ja saatanallisella örinällä. Lopulta he keksivät viisaasti avata porttiyhteyden Deimokseen ja niinhän siinä sitten kävi, että hirviölauma tunki portista ja teurasti koko lössin. Ennen kuolemaansa yksi tiedemiehistä onnistui saamaan radioyhteyden Maan turvallisuusministeriöön. Se meni jokseenkin seuraavasti.

Tiedemies: ”AAARGH! AAARGH! *saatanallista mörinää* AARGH! *luiden rutinaa* AAARGH!
Ministeriön radiovastaava: ”Turpa kiinni!!! Puhukaa kunnolla, jos on asiaa!
Tiedemies: ”HIÄÄH! AUUH! EIII! *verisen teurastuksen ääniä*”
Ministeriön radiovastaava: ”Rauhassa nyt. Onko siellä jokin hätänä?
Tiedemies: ”Gurgrrlurgh... *virtaavan veren pulputusta*”
Ministeriön radiovastaava: ”Haloo?
Helvetin Ruhtinas: ”Snif. Mrrhh. *vihreästä tulipallosta lähtevä humahdus* -tuut tuut tuut tuut-”

[muokkaa] Avaruusmariinit

Jopa armeijan pölkkypäät tajusivat tästä, että jokin ei ollut aivan kohdallaan, ja sitä paitsi nyt oli hyvä syy hassata vielä muutama miljoona armeijan eliittijoukon varustamiseen ja kuljettamiseen. Säästösyistä, ja koska selviytymismahdollisuuksia ei pidetty kovin suurina, heille annettiin bensaa vain menomatkaa varten ja niinpä heidän järjettömiin palkkavaatimuksiinsa saatettiin suostua hyvillä mielin, sillä ehdolla kuitenkin, että rahat maksettaisiin vasta heidän palattuaan.

Hampaisiin asti aseistettuina ja suunnattomat lihakset pullistellen urheat avaruusmariinimme päristelivät aluksellaan Phoboksen lentoasemalle. Soltuista karskeimmat ja kovimmat marssivat asemalle mukanaan hirmuisia jytkyaseita kuten pumppuhaulikko, plasmapyssy, raketinheitin ja Big Fuckin' Gun. Alusta vartioimaan jätettiin porukan hintelin kaveri, sittemmin sankariksi noussut nimetön avaruusmariini, jonka nimeä emme tiedä ,joten kutsumme häntä vain nimettömäksi avaruusmariiniksi. Muiden rohmutessa itselleen vakavasti otettavat aseet tälle pikku mariinille jäi vain pistooli, jota soltut tapasivat käyttää varpaankynsiensä lyhentämiseen.

Tylsistyneenä sankarpoikamme selaili aluksen kirjallisuusvalikoimaa, kun radiopuhelimesta kuuluvat karjahdukset havahduttivat hänet oikean käden hauisharjoituksistaan. Radiopuhelin sanoi suunnilleen seuraavanlaista: ”AAARGH! AAARGH! AAARGH!

Harvinaista kuvamateriaalia taistelusta zombeja vastaan. Kuvan ottajasta ei ole tietoa. Monet epäilevät kuvan olevan todellisuudessa Resident Evillista.

Hyvin koulutettuna mariinimme tiesi oitis, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan ja niinpä hän taitavasti käynnisti aluksen virtajohdoista ja valmistautui kaasuttamaan karkuun. Vaan voihan nenä, nyt hänkin vasta huomasi hallituksen kieroilleen bensiinin suhteen. Radio oli hiljentynyt. Hänen kaverinsa olivat kuolleet. Kaverit, jotka olivat hakanneet häntä, uittaneet hänen päätään vessanpöntössä, vetäneet häntä jeepin perässä miinakentällä... Äh, nyt ei ollut aikaa tunteilulle. Mariini veti pistoolinsa esiin, pyöräytti sitä tyylikkäästi sormessaan ja ampui vahingossa itseään varpaaseen. Veren näkeminen herätti hänessä alkukantaisen taistelun raivon, jonka huumassa hän syöksyi aluksesta lentoaseman pimeyteen kostamaan toveriensa kuolema.

[muokkaa] Polvia myöten kuolleissa

Seuraavien tuntien aikana mariini kohtasi ankaraa vastarintaa ja joutui kokemaan kestämättömiä tuskia, jokainen hetki oli hänelle yhtä piinaa ja kauhua. On aivan eri asia kokea se itse kuin vain lukea siitä, lukeminen käy pitkän päälle tylsäksi ja niinpä tapahtumat esitetään tiivistettynä versiona. Mariini ampuu demonin. Mariini ampuu zombin. Mariini ampuu vielä pari demonia ja zombia ja löytää pumppuhaulikon. Haulikollaan mariini ampuu valtavat määrät demoneita ja zombeja, kunnes löytää konepistoolin. Sitten mariini ampuu valtavat määrät demoneja ja zombeja konepistoolillaan kunnes löytää moottorisahan. Sitten mariini ampuu valtavat määrät demoneja ja zombeja kunnes löytää raketinheittimen.

Välillä mariini on kuolla kupsahtaa jouduttuaan ammutuksi, raadelluksi, myrkytetyksi ja saatuaan useita tulipalloja päin kasvoja, mutta onneksi siellä täällä lojuu vesipulloja ja ensiapupakkauksia, jotka jollain ihmeen tavalla parantavat haavat. Hyödylliseksi osoittautuivat myös hänen kuolleilta tovereiltaan jääneet luotiliivit ja kypärät, joita hän pukee päällekkäin lukemattomia, mikä luonnonvastaisesti lisää hänen kestokykyään.

Lopulta satoja vihollisia surmattuaan mariinimme saapuu teleportin luokse, jossa häntä odottaa muutama sata (ja pari Baron of helliä) vihollista. Mariini hoitelee heidät pyssyillään ja itsetuhoisen idiootin tavoin astelee teleporttiin. Ensin hän kuitenkin hylkää kaikki varusteensa pistoolia lukuun ottamatta, koska teki vähän tiukkaa raahata satojen kilojen painosta aseita ja ammuksia pitkin pihoja. Tämä osoittautui pian virheeksi.

Helvettiläinen tomaattilajike.

[muokkaa] Helvetin rannalla

Mariini saapuu Deimoksen tukikohtaan, jossa häntä on avosylin odottamassa valtava määrä demoneja ja zombeja. Turhautuneena mariini listii koko poppoon ja aloittaa vaivalloisen matkansa tukikohdan läpi keräten taas mukaansa satojen kilojen painosta aseita ja ammuksia löytäen tällä kertaa myös plasmapyssyn. Tuntikausien ammuskelun ja verenvuotamisen jälkeen mariini saapuu tukikohdan laitamille ja taistelee Cyberdemoniaa vastaan. Taistelun loputtua Mariini huomaa, että Deimoksesta on jäljellä vain tukikohdan pinta-alan kokoinen palanen ja koko roska leijuu Helvetin yläpuolella. Virheistään oppimaton mariini hylkää taas kaikki varusteensa (paitsi pistoolin) ja loikkaa alas reunalta.

[muokkaa] Inferno

Jollain ihmeen ilveellä mariini selviytyy pudotuksesta haavoittumatta, mutta siitä hän ei ehdi kauaa iloita, sillä kimppuun käyvät Helvetin vihaiset asukkaat. Lukemattomien taistelujen ja aseidenkeruun, jotka poikkeavat edellisistä vain olemalla väkivaltaisempia, jälkeen mariini kohtaa Saatanan henkivartijan, Spider Mastermidin, ja nujertaa tämän ankarassa taistelussa. Nyt edessä olisi enää itse Saatana, mutta tämä vetäytyy pelistä kiireisiin vedoten ja avaa mariinille porttikäytävän Maahan. Mariini ei ole saanut nukuttua pariin päivään, ja häntä on ammuskeltu ja raadeltu ja pureskeltu ja poltettu ja kutitettu kainaloista, joten hän heittää pyyhkeen kehään, rukkaset tiskiin ja kepillisen kynnysmatolle ja astuu sitten ovesta hyvin ansaittuja eläkepäiviä viettämään.

[muokkaa] Cyberdemoni ja Isoaivoinen hämähäkki

Loppuhuipennuksena mariini kohtaa suuren Cyberdemonin jonka terska leimuaa liekeissä ja hämiksen jonka aivot on tehty puurosta. Suuren taistelun jälkeen mariini voittaa nämä epämuodostuneet möröt mutta saa kaameita vaurioita ja menehtyy Iisalmen keskussairaalassa kun hänen vaurioitaan hoidetaan. Hän pääsee taivaaseen, sillä aikaa hevetissä muita avaruusmariineita hakataan, vedetään jeepin perässä miinakentällä ja uitetaan vessanpöntössä.

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä