Perinneruoka

Hikipedia

Perinneruoat ovat useimmiten hirmuisen pahan makuisia mössöjä, joita syödään vain, koska joku luolamies on joskus aikoinaan keksinyt, että yhdistämällä hiekkaa, särjenmätiä ja ojavettä voi saada aikaan oivaa ja ravitsevaa apetta. Kulinaristisen elämyksen laatu riippuu tietenkin maasta, johon ulkomaanreissuillasi satut pyörähtämään. Useimmiten eteesi tarjotaan kuitenkin jotain kiven päällä olevassa tynnyrissä haudutettua, syömäkelvotonta korppujauhoista ja kirnupiimästä koostuvaa möhkää, jota syödään vain, koska se on perinneruokaa. Perinneruokaa kuuluu valmistaa kansallispuku päällä ja saatetaanpa siinä samalla pyörähtää pari askelta kansallistanssiakin. Meidän maallikoiden ei välttämättä tarvitsekaan juuri tutustua perinneruokiin, mutta ulkoministereille ynnä muille huipputärkeille, kansainvälisille pampuille ne ovat arkipäivää.

Perinneruokien tarkoitus onkin luultavimmin häätää kaikki epätoivottu porukka pois rakkaasta kotimaasta ja näin jättää jäljelle ne puku päällä istuksivat herrasmiehet, jotka pyörittelevät niitä mällisköitä haarukoidensa kärjissä, nuuhkivat niitä ja päivittelevät sitä, kuinka mielenkiintoinen koostumus ja siveellinen tuoksuelämys niissä oikein onkaan.

Perinneruoan juntti- ja urbaaniversiota kutsutaan paikalliseksi erikoisuudeksi. Nämä ruoat ovat kotipaikallaan yleensä jonkinlaisessa kulttisuosiossa, mutta naapurikunnasta tai kauempaa tuleva ihminen antaisi mieluummin paikallisten käyttää itseensä paikallista varkaidenteloitusmetodia kuin maistaisi tätä paikallista herkkuruokaa.

[muokkaa] Kevyeksi palanpainikkeeksi vielä

• Paska
• Mämmi
• Haggis
• Silvio Berlusconi (tunnettu perinneherkkujen, varsinkin suomalaisten, ystävä)
• Kouluruoka (kaukainen sukulainen, tosin niukempi raaka-ainevalikoima)
• Hikipedian vessa