Pascalin vedonlyönti

Se ei pelaa, joka pelkää – vaikka Pascalin mukaan juuri sellaisen kannattaisi.

Pascalin vedonlyönti on matemaatikko Blaise Pascalin löytämä porsaanreikä, joka mahdollistaa vilpin Viimeinen Tuomio -suurarpajaisissa. Arvonta suoritetaan ihan kohta, kunhan Veikkausvirkailija on ensin saanut jaettua Vuohet ja lampaat -pelin pikavoitot. Pascal itse oli 1600-luvulla elänyt kiero matemaatikko, joka kärsi pelihimon lisäksi tappavasta taudista nimeltä ranskalaisuus. Rahapeleissä huijaamisen ohella Pascal rakenteli vaakoja ja alkeellisia laskimia proseduraalisen ohjelmointikielensä avulla. Näitä hän käytti vedonlyönnissä huijaamiseen.

Huijauksen mahdollistuminen

Pascal, kuten hyvin monet muutkin 1600-luvulla, joutui ottamaan osaa roomalaiskatolisen veikkaustoimiston järjestämään Palat, et pala? -veikkaustapahtumaan, johon vanhemmat ilmoittivat pikku-Blaisen sielun heti tämän synnyttyä. Veikkaamisen teki suosituksi yleisesti vallalla oleva peccatofobia (kuvitteellisten rikosten pelko), jota laajalle levinnyt papafobia (paavinpelko) tuki. Lisäksi ihmisiä ajoi luukuille katolisen veikkaustoimiston deofobiaan (jumalanpelko) perustuva mainonta. Kilpailuviranomaiset ovatkin 1800-luvulta eteenpäin rajoittaneet näin räikeää alitajuista liiketoimintaa.

Porsaanreiän löytämisessä Pascalia auttoivat lukutaito ja se, ettei hän kärsinyt veikkausvirkailijan edessä mythofobiasta. Käytännössä vilppi toimii niin, että pelaaja sanoo pelinhoitajalle pelaavansa koko sielunsa Jeesus-ruutuun, vaikka käytännössä valtaosa hänen sielustaan on toisella pankkitilillä viinaa, rattopoikia ja muuta elämää varten.

Ongelmat

Pascalin hillittömien voittojen takia Jumala on muuttanut pelin lisenssiehtoja. Vilpin yrittäminen Pascalin tapaan saattaa nykyoloissa johtaa kurinpitotoimenpiteisiin, jos paljastuu, että pelaaja ei ole ollut täysillä mukana pelissä. Pelaaja saatetaan sulkea arvonnan ulkopuolelle myös silloin, jos paljastuu, että tämä on sijoittanut usean palveluntarjoajan kohteeseen yhtä aikaa.

Muiden vastaavien vedonlyöntipalveluiden ilmaantuminen Euroopan uhkapelimarkkinoille on muuttanut merkittävästi Viimeinen Tuomio -arpajaisten osallistujakuntaa. Monet jättävät osallistumatta tai valitsevat toisen palveluntarjoajan pelin, koska kokevat, että Jumalan pääpalkinto ei kuitenkaan ole osallistumisvaivan arvoinen. Nykyään jumalallisilla vedonlyöntimarkkinoilla on niin paljon tarjontaa ja seassa jopa huijareita, että osa ihmisistä on kyseenalaistanut koko pelaamisen tarpeellisuuden.

Varsinkin luterilaisissa maissa, esimerkiksi Suomessa, Pascalin vedonlyönti on silti voimissaan ja usko voittomahdollisuuksiin on valtaväestön keskuudessa kiinnijäämisestä huolimatta suuri.