Pääsiäinen

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääsiäisenä Jesse pwnasi oikein olan takaa...

Pääsiäinen on juhla, jota vietettiin joskus aikoinaan Jumalan Egyptissä joskus ennen ajanlaskua järjestämän kansanmurhan kunniaksi (http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.12.html), mutta jota nykyään vietetään Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemisen kunniaksi. Kristityt tosin jatkavat, ettei se jäänyt tähän, vaan että Jeesus heräsi sitten kuolleista, pomppasi vieteriukon tavoin haudasta ja sanoi "Ta-daa! Ettepäs roomalaiset saaneetkaan minua liiskatuksi!" Loistava syy juhlia se onkin, ei siinä mitään. Pääsiäisen on yleinen vapaapäivä, jolloin kannattaa nostaa maljaa.

Sisällysluettelo

Juutalainen pääsiäinen

Juutalaiset siis pääsiäisenä juhlivat egyptiläisten kansanmurhaa. Jahve kävi tuolloin päästämässä ilmat pihalle kaikista Egyptin esikoisista, myös eläinten ja kasvien esikoisista, joka on varsin hyvä osoitus tuon kaikkivoipaisen sosiopaatin olemattomista vihanhallintakyvyistä. Tämän kunniaksi juutalaiset yhä tänäkin päivänä juhlivat kaikkia niitä vitsauksia, jotka Jumala lähetti egyptiläisten niskaan, syövät matzoja ja lammasta ja ryyppäävät rankasti. Juutalaisen pääsiäisen päällimmäinen tunne onkin vahingonilo, ja se on juutalaisessa juhlakalenterissa vasta toiseksi vihantäyteisin, vahingoniloisin ja kostonhimoisin juhla heti Puurimin jälkeen. Pääsiäisen vietto on kuvattu Toisen Mooseksen kirjan 12. luvussa, sekä Talmudin traktaatissa Pesahim.

Kristillinen pääsiäinen

Kristityt vetivät tästä pykälän paremmaksi, ja alkoivat juhlimaan omaa pääsiäistään Jeesuksen teloituksen (ja oletetun ylösnousemuksen) kunniaksi. Tuo umpikiero juutalaisnörtti oli huomannut, ettei hänen oppinsa siitä, että olkaa kilttejä toisillenne ja rukoilkaa säännöllisesti, oikein uppoa juutalaisten tavallista paksumpaan otsaluuhun, ja tajusi, että hän olisi kuolleena vaarallisempi vastustajilleen kuin elävänä. Niinpä hän teki lihastaan leipää ja verestään viiniä, ja onnistui sillä suututtamaan kaikki - niin fariseukset, saddukeukset, maallistuneet juutalaiset, kirjanoppineet, lainlukijat kuin roomalaiset vallanpitäjätkin - ja hän teki suunnilleen kaikkensa tullakseen teloitetuksi. Ja hän päätyi sitten ristille kahden hepun väliin, joita roomalaiset pitivät terroristeina ja paikalliset vapaustaistelijoina.

Ja niinpä kristityt sitten ovatkin siitä lähtien muistelleet tätä julmaa ja epätavallista rangaistusta teurastamalla lampaita ja kananmunia sekä syömällä makeita ja rasvaisia ruokia. Kaunis on kuolla ja niinpäinpois. Mutta toisin kuin juutalaiset, kristityt eivät muistele pääsiäisenä sen enempää roomalaisia kuin juutalaisiakaan pahalla, eivät iloitse Rooman ryöstöstä ja hävityksestä, eivät riemuitse Jerusalemin tuhoamisesta eivätkä syö Pilatuksen korvia. He tyytyvät vain mässäilemään ja ryyppäämään. Pääsiäiseen liittyvä kristillinen myyttiaines elää, voi hyvin ja innoittaa joka sukupolvessa taas uusia kristittyjä runoilijoita.

”Jesse heitti lusikan nurkkaan hoorh hoorhr hoo!”
~A. W. Yrjänä ([1])

Pääsiäinen on erittäin hyvä argumentti kuolemanrangaistusta vastaan. Se voi tehdä varsin vastenmielinä pidetystä otuksesta marttyyrin, jota muistellaan vielä 2000 vuotta itse tapahtumien jälkeen.

Suomalainen pääsiäinen

Suomalainen pääsiäisen alkuperäinen tarkoitus on kadonnut lähes tyystin. Alkujaan pääsiäinen oli nimeltään päästäinen, sillä pääsiäisen aikoihin suomalaiset uroot syöksyivät metsästämään päästäisiä, joiden kiima-aika oli kyseiseen aikaan. 2000 vuotta sitten päästäiset olivat Suomen alueellakin yleisempiä ja isompia (jopa kaksi metriä pitkiä fossiileja on löydetty, ja suurimmat painoivat useita tuhansia kiloja). Päästäisvihan ja innokkaan metsästysvietin vuoksi päästäiset on metsästetty Suomessa lähes sukupuuttoon ja niiden suuruusluokka on pienentynyt grammoihin. Päästäisenlihaa syödään kuitenkin pääsiäisen aikaan Suomessa, sitä vain kutsutaan mämmiksi.

Päästäinen on muistakin syistä ollut alkujaan pääsiäisen nimi. Pääsiäisen aikoihin myöskin vietettiin jokavuotisia täintappotalkoita, joita kutsuttiin päästäisiksi. Savossa sanottiinkin "Oispa jo päästäinen, kun on pääs' täinen." Suomalaiset heimot vaelsivat lähimmälle täintappokivelle, joka saattoi olla useita kiloja painava ja kova. Talven aikana kasvatetut täit nyhdettiin tukasta ja tapettiin uhrikivellä. Osa täistä uhrattiin jumalille ja osa syötiin itse. Täin turkit kuivattiin omaan käyttöön ja niiden luista tehtiin tarvetyökaluja, mm. täikampoja. Savon seudulla puhuttiin myös pääsijäisestä, varsinkin pipohattua käyttämättömien keskuudessa.

Pääsiäinen oli siis alkujaan päästäinen, mutta kristittyjen ristiretkien ansiosta Paavi valloitti koko Suomen ja alisti sen valtansa alle. Uusi valta laati uudet lait ja uudet juhlapyhät, mutta päästäisestä oli hankala päästä eroon. Niinpä läntinen kristikunta (roomalais-katolinen kirkko) kirjoitti historian uusiksi, keksi tarinan jumalan pojasta, ylösnousemuksesta ja mämmistä. Tarina upposi suomalaisiin kuin suora miekka, ainoaksi ongelmaksi jäi enää vain nimi, sillä latinassa ei tuolloin vielä tunnettu t-kirjainta. Ruotsalaiset ehdottivat aluksi päästäisen muuttamista muotoon pääsjäinen, mutta koska Turussa ei käytetty j-kirjainta, korvattiinkin kirjain t kirjaimella i. Niin sai pääsiäinen nykyisen nimensä, eikä siihen ole edes tsaari uskaltanut koskea. Juhani Suomen muistelmissa Urho Kekkosesta mainitaan kuitenkin, että Kekkonen suunnitteli pääsiäisen nimen muuttamista Urho Kekkosen juhlapyhäksi, mutta oltuaan liian dementoitunut ja kännissä, ei siihen onneksemme pystynyt.

Muuta

Jehovan todistajat eivät tästä vapaapäivästä tykkää, koska perseiden vetäminen on mukamas väärin ja pääsiäistä ei paljon muuhun käytetä kuin perseiden vetämiseen. Jeesus näet pwnasi meidät tällöin tekemällä verestään viiniä. Tämäkin on loistava syy juhlia, erityisesti viinin, tai suomalaisittain viinan, kera.

Pääsiäinen on hyvä tekosyy herkutella ja maistella, siinä ikään kuin yhdistyvät karkkipäivä, perjantaipullo ja synttärit yhtäaikaisesti. Pääsiäisenä karkinhimoiset kakarat lähtevät naamioituneina painelemaan toisten ovikelloja silmät pahantahtoisesti kiiluen, valmiina hakkaamaan ovenavaajan pajun varvuilla henkihieveriin viedäkseen hänen karkkinsa. Älä siis avaa heille ovea!

Pääsiäisenä ortodokseilla on tapana syödä makeita ja rasvaisia ruokia, kuten pashaa, babaa ja kulitsaa. Luterilaisilla puolestaan mämmi vastaa sekä matzoja että pashaa. Millainen uskonto, sellainen pasha.

Ai niin. Sana "pasha" tulee pääsiäisen kreikankielisestä nimestä Πάσχα (latinaksi pasqua). Se ei siis kuvaa mämmin ulkonäköä.

Tutustu myös

Stop crap.png Tämä artikkeli on kasa paskaa ja kaiken lisäksi tynkä.
Laita hanskat käteen ja veistä artikkeli muotoonsa.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä