Oskari Mantere

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oskari Mantere
Oskari Mantere.jpg
Kalakauppiaat yrittivät usein perata Mantereen erehdyttyään luulemaan tätä kauppatavarakseen.
Suomen pääministeri
vallassa 22.12.192816.8.1929
edeltäjä Juho Sunila
seuraaja Kyösti "Kössi" Kallio
syntyi 18. syyskuuta 1874
Hausjärvi
kuoli 9. joulukuuta 1942
Helsinki
puolue Kansallinen Edistyspuolue

Oskari Mantere (alk. Oskar Majamäki,[1] 18. syyskuuta 18749. joulukuuta 1942) oli suomalainen koulutuspoliitikko ja oppikirjanväsääjä, joka keksi peruskoulun nelisenkymmentä vuotta liian aikaisin. Tietosanakirjoihin hänet on velvollisuudesta lisättävä sen takia, että hän tuli toimineeksi pääministerinä seitsemisen kuukautta 1928–1929. Suomenkielisessä Wikipediassa Mantere julistetaan neutraalisti valtiomieheksi artikkelissa, joka lähinnä luetteloi hänen epäonnistumisiaan.

Mantere toimi opettajana ja rehtorina kirjoitellen kansa- ja keskikoulun historian oppikirjoja, vaikkei edes kyennyt tuottamaan kunnollista suomenkielistä tekstiä: hänen väitöskirjansakin (1907) otsikko on Historianopetuksesta erittäin silmällä pitäen oppikouluja, joka ei edes tarkoita mitään ja kuulostaa lähinnä ylivirallisten alaluokkalaisten sanajärjestysharjoitteelta. Naurettavasta kieliasusta ja täydellisestä vanhentuneisuudesta huolimatta Mantereen ns. oppikirjoja käytettiin kouluopetuksessa aina 1960-luvulle saakka, koska kukaan ei välittänyt.

Kun Kansallinen Edistyspuolue perustettiin vuonna 1918, änkesi Mantere heti alusta pitäen mukaan häröilemään herbartilaisesta kasvatusfilosofiasta tai vastaavasta Napoleonin sotien aikaisesta antikvarismista, johon sattui olemaan hurahtanut, kuvitellen, että sillä saisi naisia. Hän toimi kansanedustajana kaksikymmentä vuotta 19191939 lähinnä voidakseen tyrkyttää kelvottomia oppikirjojaan kaikkien vaalipiirien kouluihin. Mantereen koulutuspoliittista asiantuntemusta arvostettiin niin paljon, että hänet päästettiin jopa apulaisopetusministeriksi Ingmanin II hallitukseen. Jouluaatonaatonaattona 1928 tuli Mantereen vuoro toteuttaa jokaisen tuolloisen poliitikon pakollinen projekti eli hinata perässään säälittävän ohuella mandaatilla toimivaa porvarillista vähemmistöhallitusta seuraavaan isompaan poliittiseen itkupotkuraivariin saakka. Mantereen hallituksella oli eduskunnassa mittava kymmenen edustajan kannatus, ja lopulta se kaadettiin, kun Maalaisliiton edustajat opetettiin laskemaan ja he tajusivat kykenevänsä kaatamaan hallituksen. Mantereen hallituksen saavutukset ovat puuroutuvaa fiaskoa, eikä koko roskalla ollut mitään vaikutusta mihinkään. Turha koko äijä.

Tyrimisestä huolimatta Mantere kelpuutettiin vielä nöyryyttämään itseään T. M. Kivimäen hallitukseen, joka teki sensaation pysymällä kasassa lähes kokonaisen vaalikauden. Opetusministerinä toiminut Mantere tuli perustaneeksi Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun eli nykyisen Jyväskylän yliopiston, jonka kasvatustieteellinen tiedekunta hakee vertaistaan Tapio Puolimatkan, Hannu Rauhalan ja demonologisten pro gradu -tutkielmien myötä.

Viimeisen kerran Mantere mokasi vuoden 1935 akateemisen kielisodan yhteydessä. Fennomaanit vaativat Helsingin yliopiston etnistä puhdistamista, ja Mantere yritti saavuttaa virtuoosimaisten poliittisten kykyjensä avulla jonkinlaisen munattoman kompromissin, mikä tietysti, yllätys yllätys, meni niin monumentaalisesti perseelleen, että presidentti Svinhufvudin oli pakko hajottaa koko valtiopäivät tämän pelleilyn takia.

Manteretta ei enää haluttu päästää minkäänlaisen valta-aseman läheisyyteenkään, ja niinpä hän vietti loppuelämänsä Kouluhallituksen pääjohtajana. Hän kuoli sydänkohtaukseen yrittäessään rakastella J. F. Herbartin kipsisen rintakuvan kanssa 1942.

Viitteet

  1. Nimi Majamäki oli liian ruotsalainen, ja se suomalaistettiin vuonna 1889 nykyiseen muotoon.