Nurmes

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nurmes
Nurmes vaakuna.png Nurmes kartta.png
vaakuna sijainti
suomenpersereika.fi
Lääni ei ole olemassa?
Maakunta Pohjois-Karjalan maaseutukunta
Seutukunta Pohjois-Karjalan maaseutukunta
Kihlakunta ei ole
Perustamisvuosi 1810
Kuntaliitokset ei kannatusta
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
1 854,79346 km²
2 601,08452 km²
-746,29106 km²
Väkiluku
- väestötiheys
8338 (1967)
3,43 as/km² (1967)
Työttömyysaste 60 % 
Kunnallisvero 20 % 
Kunnanjohtaja Asko Saatsi
Kunnanvaltuusto
35 paikkaa

Nurmes on pieni paikkakunta pohjois-Pohjois-Karjalassa. Se on maan eniten supisuomalaisia tuottava "kaupunki". Tämä johtunee siitä, että Nurmeksen kaikki koulut ovat homeessa, minkä vuoksi oppilaiden kasvatus epäonnistuu ja he jäävät henkisiksi vajakeiksi homesienen vallatessa heidän aivotoimintonsa. Jos mietit kumpi koulu olisi parempi vaihtoehto lapsillesi, muista että Kirkkokadun koulussa ruokakin hymyilee, vaikkakin pääasiassa sen vuoksi, ettei sitä kokkausvaiheessa muistettu tappaa. Yleensähän lihakarja teurastetaan jo teurastamossa eikä kokkausvaiheessa, mutta ei siitä sen enempää.

Nurmes on Suomen yleisesti ehkä nauretuin "kaupunki". Iltalehdessäkin mainittiin vuonna 2006, kuinka Nurmeksen kylänraitilta löytyvät supisuomalaisimmat miehet (tai jotain vastaavaa).

Nurmeksen nähtävyydet[muokkaa]

Nurmes ei ainakaan ole tunnettu nähtävyyksistään. Suosituimpia turistikohteita ovat Bimbon talo (josta kerrotaankin alla) ja sen über olematon kylpylä (sama kuin uiskentelisit pihalammikossa) sekä "kaupungin" ainoat liikennevalot, jotka erottavat Porokylän ja keskustan.

Bimbon talo[muokkaa]

Nurmeksen Bimbon talo ja mainitun tönön ympärille rakennettu kurjalaishökkelikylä, hakee vertaansa suomalaisessa homerakennusperinteessä. Bimbon talo rakennettiin Kurjalanliiton, Suomen valtion ja Nurmeksen kaupungin tukiaisten tuloksena vuonna 1978. Kuten kehitysalueilla olevilla rakennushankkeilla yleensä, Bimbon talon rakentamiseen liittyviä epäselvyyksiä ei ole vieläkään selvitetty – eikä tulla selvittämään. Alkujaan koko talohanke osoittautui suureksi flopiksi, sillä 1970-luvun Nurmeksessa ei ollut mitään kurjalaisperinnettä, vaan kurjalaisperinne piti sinne synnyttää.

Suojärvi Pitäjäseuralaiset olivat aiemmin vaatineet Kurjalaa takaisin pullo kerrallaan, mutta pullojen juomiselle ei ollut idyllistä atmosfääriä, jolloin virisi ajatus oman juottolan rakentamisesta. Sopiva kurjalaispaikka löytyi yllättäen Venjälle menetetystä Kurjalasta, Suojärveltä, josta kopioitiin Bimbon talon kuva arkkitietien avustuksella. Alkuperäisessä Bimbon talon navetan juottoautomaatit päätettiin korvata ravintolalla. Kurjalan liitolta, Suomen valtiolta ja tietenkin Pohjois-Karjalan kaikilta kunnilta anottiin ensin avustukset, jotka nautittiin useaan otteeseen alueen lomakeitaissa ja ravintoloissa 70-luvun puolivälissä. Sijoituskilpailun talon paikasta voittivat nurmeslaiset kunnan isät, joiden viinapää oli naapureitaan parempi. Talo päätettiin rakentaa keskelle ei-mitään, Nurmekseen. Talon valmistuminen myöhästyi useaan otteeseen, sillä pahoin alkoholisoituneilla rakennusmestareilla, kirvesmiehillä ja timpureilla hirtti ryyppy pahoin päälle. Kuin ihmeen kaupalla, talo vihittiin käyttöön uudenvuoden ryyppäjäispäivänä vuonna 1978.

Bimbon talo osoittautui heti alkuunsa väärin tehdyksi, rakennusvirheitä täynnä olevaksi kyhäelmäksi, jota paikalliset nurmeslaiset vieroksuivat. Se ei kuitenkaan estänyt kunnan virkamiehiä ideoimasta lisää, ja hanke laajeni kun ympärille rakennettiin oma Kurjalaiskylä: pieniä, homeen harmaita mökkejä, joissa omat viinat voi nauttia itse ennakkoon, eikä tarvitse ostaa baaritiskiltä kalliita drinkkejä. Idea oli hyvä, kunnes havaittiin, että pihit nurmeslaiset, valtimolaiset, lieksalaiset, juukalaiset ja joensuulaiset ryyppäävät pohjat jo tulomatkalla, eivätkä majoitukaan alueen homemökkeihin. Suuruudenhulluuus ei loppunut Kurjalaiskylään, vaan alueelle rakennettiin oma kirkko, tsisouna, jonka ilmaisen ehtoollisviinatarjoilun toivottiin houkuttelevan paikalle kirkkoviinin ystäviä. Rakennettiin teatteri, jonka lasikuituinen kallio hakee vertaansa Rovaniemen joulupukin maasta ja Naantalin muumimaailmasta. Kun Pieliseen kuseminen ei ollut enää muodikasta, vähän matkan päähän Bimbon talosta rakennettiin oma pissipaikka – Nurmeksen kylpylä, sillä kaupungissa ei ollut ennestään uima-hallia, jossa olisi voinut tutustua naapurin emännän uimapukumallistoon. Kun kyse oli kylpylästä, piti kylpylään saada myös lorisevaa, juoksevaa vettä. Kylpylän lippujen hinnat mitoitettiin suuren maailman malliin seurauksella, että kylpylä meni konkurssiin ja sen osti Sutki-yhtiö. Rakennettiin reikäpallokenttä, jonka toivottiin houkuttelevan paikalle golf-kärryjä vetäviä, isoilla Audeilla ajavia raharikkaita juppeja – toisin kävi. Myös Sutki-yhtiö meni konkurssiin ja apuun tuli paikallinen Osulanbaari, Osuuskauppa Jukola, joka osti konkurssikypsän yhtiön.

Nurmeksen liikennevalot[muokkaa]

Nurmeksen liikennevalot erottavat Porokylän ja keskustan iloisesti tuikkimalla. Kaikista maailman liikennevaloista poiketen Nurmeksen vilkkujen sumea logiikka on viritetty niin, että lähestyttäessä liikennevalot näyttävät vihreiltä, mutta vaihtuvat aina punaiselle riippumatta siitä mihin vuorokauden aikaa liikutaan. Erikoista Nurmeksen liikennevaloissa on, että valojen tarkoituksena on synnyttää muuten olemattomaan liikennekeskittymään ruuhkaa ja jonoja, joita ei ilman valoja olisi. Nurmeksen liikennevalojen vaihtumissykli on hidas, ja punaisissa valoissa ehtii hyvin lukemaan perkelettä tienpitäjälle useamman kerran. Kun vihdoin päästään lähtemään, valot vaihtuvat jälleen punaiseksi.

Historia[muokkaa]

Nurmeksen syntyperää ei tiedetä tarkasti, mutta arvellaan että se olisi alkanut muodostumaan noin 5000 vuotta sitten kun paikallinen CroMagnon -johtaja sai uskonnollisen herätyksen juotuaan villiporon kusesta tekemäänsä viinaa. Hän perusti järjestelmällisen porojen kesyttämiseen tähtäävän yhteiskunnan. Tästä yhteiskunnasta syntyi erilaisia alaryhmiä, ja nämä eri ryhmittymät eivät ajan mittaan enää sietäneet toisiaan. Kaikkein poromyönteisimmät (tai joidenkin huhujen mukaan porojen kanssa risteytyneet) muuttivat Lappiin porojensa kanssa ja ne jotka tyytyivät nuokkumaan hökkeleissään ja juomaan ihan tavallista viinaa jäivät lorvimaan nykyisen Nurmeksen alueelle. "Maailman persereiäksi" kutsuttu "kaupunki" on siis syntynyt keskelle ei-mitään ja väestöluvun kehitystä seuraava voi huomata että kohta se myös on ei-mitään. Nimi Nurmes tälle kyläpahaselle tuli humalaisen Jorkin, paikallisen kansansankarin ja Nurmeksen elävän legendan, örvellettyä sekavia jossakin juomingeissa ja ihmisten otettua tuon nimen käyttöön ilman mitään sen järkevämpää syytä.


Location of Pirttilahti in Finland.png Tämä kunta ei näy tiekartassa.
Laajentamalla sitä pystyt saamaan sen takaisin kartalle
.

nurmes on myös tuunettu siitä kuina se ei ikinä tuota mitääan