Neliöjuuri

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neliöjuuri on harvinainen Vihoviimeisestä Rotankolosta (tunnetaan myös nimellä Nelikulmainen laakso ja Kanttilandia) peräisin oleva juureskasvi. Se menestyy parhaiten verraten kylmässä ilmanalassa, eikä tarvitse kasvaakseen kovinkaan paljon auringonvaloa. Myös kasvatukseen vaaditun maaperän osalta neliöjuuri on vaatimaton. Johtuen kuitenkin sen alkuperäalueen vaikeasta lähestyttävyydestä neliöjuurta ei juuri tavata kotimaansa ulkopuolella. Väittämän mukaan Casio-tehtaalla olisi kuitenkin rikas neliöjuuriviljelmä Hokkaidossa, jota he hyödyntäisivät rakentaessaan bistromaattisia laskukoneita.

Tuntomerkit

Luonnossa neliöjuuri on äärimmäisen helppo tunnistaa kulmikkaista lehdistään (ihanneyksilössä kaikki lehdissä olevat kulmat ovat suoria). Lopullinen, varmistava tuntomerkki on kuitenkin itse juuresosa, joka on turpea ja neliön muotoinen (tietyissä alalajeissa suorakulmio). Neliöjuuren pinta on yleensä väriltään mitäänsanomaton, ja juuren sisäpuolikin on vaaleaa tai jopa valkoista.

Neliöjuuri on kaksivuotinen kasvi.

Bistromaattiset ominaisuudet

Neliöjuuren tärkein ominaisuus nykytieteelle piilee kuitenkin sen erityislaatuisissa bistromaattisissa ominaisuuksissa. Kun bistromaattisissa toimituksissa (esimerkiksi lautasella olevan ruuan määränmuutoksissa) sovelletaan neliöjuurta, tapahtuu kiintoisa muutos, joka johtaa ruokatuloksen pienenemiseen. On pystytty osoittamaan, että kun neliöjuurella piennenetty annos kerrotaan itsellään, saadaan tulokseksi alkuperäinen pienentämätön annos. Tämä poikkeaa merkittävästi muista tunnetuista ruoka-arvoa pienentävistä bistromaattisista ainesoperandeista, esimerkiksi jakopippurista ja vähennysrypäleistä.

Yleensä neliöjuurista valmistetun ruuan seurana tarjotaan tuoreita potensseja. Jakopippurilla maustettuna potensseja voidaan myös käyttää korvaamaan ruuassa neliöjuuria tai muita bistromaattisia juureskasveja.

Katso myös