Napoleon Bonaparte

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suositeltu1.png

Star.svg
Tämä artikkeli on jostain käsittämättömästä syystä suositeltu sivu.
Tämä artikkeli käsittelee Ranskan keisaria ja hakusana "Napoleon" viittaa tänne. Eräästä Hikipedian käyttäjästä ja ylläpitäjästä on oma artikkeli siellä jossain...
Napoleon niistämässä lyhyesti kevään 1812 uutuusnenäliinaan.

Napoleon Bonaparte (15. elokuuta 17695. toukokuuta 1821) oli pieni mies, josta liikkuu nykyään monenmoista juttua. Vallitsevan konsensuksen mukaan hän oli Ranskan kääpiökeisari, joka oikeastaan oli italialainen. Napoleon syntyi Korsikan saarella, joka liitettiin Ranskan valtakuntaan niukasti ennen hänen syntymäänsä. Hänen alkuperäinen nimensä oli kuitenkin Nabullione Buonaparte, ja hänen isänsä oli italialainen vähäaatelinen, joka puhui italiaa. Hänen äitinsäkin oli italialainen ja puhui italiaa. Niinpä Napoleonkin puhui italiaa ja oppi lapsuudessaan italialaisille tavoille. Fakta, että Ranskan kaikkien aikojen suurin hallitsija oli oikeastaan italialainen, saa ranskalaiset huonolle tuulelle kerta toisensa jälkeen. Muista mainita se heille aina, kun käyt katsomassa lyhyesti Eiffel-tornia. Tosin jos vierailusi on pitkä, muistuta heitä vasta kun olet jo pakannut.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämä

Etnisestä taustastaan huolimatta Napoleon pääsi yhdeksänkesäisenä kuninkaan kustannuksella sotakouluun, jossa kasvatettiin sivistyneitä upseereita Ranskan armeijaan. Sotakoulun tarkastaja kirjoitti "hän kunnostautuu matematiikan taidoillaan ja hänellä on hyvät tiedot maantiedosta ja historiasta. Hän on huono piirrustuksessa ja surkea tanssija. Hänestä tulee vielä loistava meriupseeri." Napoleonilla ei ollut kuitenkaan aikomusta liittyä merivoimiin, vaan hän kokeili onneaan uudessa muotilajissa, tykistössä.

Vallankumous teki tuloaan Ranskan epävarmalla maaperällä. Vanhan vallan armeijassa kaikki tärkeimmät virat jaettiin poikkeuksetta ylimystölle ja kuninkaan suosikeille, joista sadat eivät koskaan käyneet rykmenteissään, suurimmalla osalla ei ollut hajuakaan komentotehtävistä, eikä useimmat olleet eläissään osallistuneet sotimiseen. Mitkä mahdollisuudet vastavalmistuneelle vänrikille!

Napoleon pääsi osallistumaan puhkeavan vallankumouksen myllerrykseen ja taisteli tasavallan puolesta kuninkaan kumoon. Hänet ylennettiin nopeasti kenraaliksi ja lähetettiin sotajoukkoineen ensimmäisenä Italiaan. No, turha idealismi oli jo karissut hänestä, eikä hän sitä paitsi ollut koskaan nähnyt Pisan kaltevaa tornia. Ensimmäisenä kenraalina Julius Caesarin jälkeen Napoleon ymmärsi propagandan tärkeyden ja osasi kääntää tappiotkin voitoiksi ja pikku kahakat sodan merkittäviksi käännekohdiksi.

Vuosikymmenen nahistelun jälkeen ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa Napoleon alkoi tuntea vetoa poliittisen näyttämön pääosaa kohtaan. Ja hän lähetti lyhyen avoimen hakemuksen Ranskan hoviin. Sattumoisin keisarin paikka oli juuri tuolloin auki ja Napoleon valittiin lyhyen haastattelun perusteella. Pinnallisen kansanäänestyksen jälkeen Napoleon kutsui paavin pyhien velvollisuuksiensa äärestä kruunajaisiin vain kruunatakseen itse itsensä ja näyttääkseen pitkää[1] nenää. Keisariksi päästyään Napoleon nimitti itsensä yksinvaltiaaksi. Ketään ei juurikaan kiinnostanut, sillä lyhyen miehen mesoaminen oli varmaankin huvittavan näköistä. Kun Napoleonista sitten oli tullut maan suurin (joskaan ei pisin) sotapäällikkö, talonpojat saivat kokea nahoissaan, että olisi nauramisen sijasta kannattanut tehdä jotakin keisarin aikeiden estämiseksi.

Juhlahumun ja sitä seuraavan kolotuksen hälvettyä Napoleon palasi sorvin ääreen tekemään sitä, missä hän oli hyvä, nimittäin sotimisessa. Liki 15 vuoden kädenvääntö kategorioitiin nimellä Napoleonin sodat. Maailmansota-termiä hän ei tuolloin vielä voinut käyttää, koska A) hän ei ollut saksalainen, B) koko maailmaa ei ollut vielä löydetty, C) termi olisi ollut hieman liian suuri noin pienelle miehelle.

Joidenkin sotavuosien jälkeen ihmiset ymmärsivät, että Napoleonhan pukeutuu aika siististi. Napoleon ehti toimia lyhyesti vaatemallina, kunnes julkisuus oli hänelle pikkuisen liikaa ja Napoleonin oli vetäydyttävä Versaillesin rauhaan. Hänen muotokuvansa (ja sotajoukkonsa) niittivät silti mainetta (ja faneja) ympäri muuta Eurooppaa vielä lyhyen aikaa.

Venäjän kallistuttua hetken kaveeraamisen jälkeen takaisin Ranskan vastaiseksi Napoleon keräsi koivuvitsansa – ja armeijansa – ja läksi kuritusaikeissa tsaaria tapaamaan. Siellä hän pääsi näkemään todellista Venäjää ja kohtasi vilun, nälän, itkun ja hampaiden kiristyksen. Napoleon ei ehtinyt nähdä vastapuolen puolustusrintamasta vilaustakaan, kun sai jo elämysmatkasta tarpeekseen ja lähti kotiin.

Vaan se ei jäänyt siihen, sillä Venäjä ja muut ajan (muka)suur-vallat sotivat häntä vastaan, ja hänet onnistuttiin ahtamaan Elban saarelle 2000 miljoonan frangin vuotuisella eläkkeellä, koska esim. Arthur Wellesley, alias Wellingtonin herttua ja Kenraali Blücher olivat kyllästyneet ainaisiin tappioihin. He pulittivat tämän työkyvyllisyyseläkkeen omasta pussistaan, mutta keisarisihmisenä Napoleon katsoi kuitenkin tarvitsevansa enemmän rahaa ja palasikin Ranskaan saaden sen haltuunsa ampumatta laukaustakaan (sotilaistaan ei mennä vannomaan). Hän kuitenkin kipaisi Belle Alliance -majatalon miestenhuoneessa kesken kohtalokkaan Waterloon taistelun ja komento annettiin surkimus Michel Neylle, joka mokasi koko homman.

[muokkaa] Kuolema

Wellingtonin herttua. Abban perustajajäsen, joka päihitti Napoleonin Waterloossa.

Vuoden 1815 tienoilla Napoleonin suuruus (joskaan ei pituus) joka asiassa, sodankäynnistä muotimaailmaan, alkoi suututtaa muita Euroopan mahtihenkilöitä. Erityisesti Iso-Britannia kehitti suuren skisman pientä Napoleonia kohtaan. Lähinnä kai siksi, että tämä oli "vitun ranskalainen patonginpurija", kuten Yrjö III asian ilmaisi. Napoleon ei kuitenkaan pitänyt patongista (se oli kai liian pitkä...), eikä ollut alun perin ranskalainen. Kumpikaan näistä pienistä pointeista ei estänyt Euroopan mahtisukuja liittoutumasta Napoleonia vastaan.

Kohtalonhetki koitti Waterloossa Abban keikalla. Keisari istui matalassa aitiossaan kaikessa rauhassa, kun yhtäkkiä sahtia tarjoillut mieshenkilö sitoo hänet tuoliinsa ja vetää Napoleonin päähän mustan hupun. Lyhyen tajuttomuuden jälkeen Napoleon löytää itsensä St. Helenan saarelta. Napoleonilla ei ole varaa laivamatkaan, joten hänen on käännettävä laatta ja katsottava, josko sieltä löytyisi edes pienen pieni smaragdi. Afrikan tähti tai hevosenkenkä eivät auta, sillä Napoleonilla ei ole rahaa matkaan. Hänen epäonnekseen saarelta paljastui rosvo, ja Napoleon jäi St. Helenalle jumiin pelinsä loppuun asti.

Muotiguru Napoleon lanseerasi otteen, jota jokainen nykydiktaattori käyttää.

[muokkaa] Tiesitkö tämän Napoleonista?

  • Napoleon ei ilmeisesti tiennyt, että Venäjän talvi on kylmä mutta ei lyhyt.
  • Hänen alkuperäinen sukunimensä ei ollut Bonaparte. Napoleon lyhensi nimeään ja pudotti pois A:n, K:n ja kolme Q:ta, jotka eivät ääntyneet lausuttaessa.
  • Napoleon keksi kuuluisan "käsi taskussa" -otteensa vahingossa. Hän oli ennen maalaushetkeä kaivanut nenää, eikä räkä irronnutkaan lyhyesti ravistamalla.
  • Napoleon voitti Euroviisut vuonna 1974 pienellä balladilla Siperian lakeus on suuri.
  • Napoleon käytti karheita alushousuja. Et halua tietää miten se seikka on selvitetty.
  • Napoleon omisti myös karvattoman hevosen (tai niin hän väitti, mutta yleisesti epäiltiin hänen puhuvan paskaa, koska hevosella oli joskus sänki).
  • Vastoin yleisiä käsityksiä Napoleon olikin varsinainen jättiläinen. Hän oli peräti 168 senttimetriä pitkä, kun tuon ajan ranskalaisten miesten keskipituus oli 164 senttimetriä.
  • Koska Napoleon julisti kauppasaarron Britanniaa vastaan, Venäjä soti Ruåtsia vastaan. On siis Napoleonin syytä ansiota, että Venäjä sai SoMen.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Viitteet

  1. Voiko sitä sanaa käyttää Napoleonista?
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä