Mutavyöry

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maanvyöry on massaliikunto, jossa maa-aines sekä kivet liikkuvat rinnettä tai muuta kaltevaa tasoa alaspäin painovoiman ansiosta. Massaliikunto tapahtuu jos olosuhteissa vallitseva painovoima on suurempi kuin ainesta paikallaan pitävä kitka- tai koheesiovoima.


Maanvyörymän aiheuttajat[muokkaa]

Maanvyörymä tarvitsee alkaakseen kaltevan pinnan, pienen kitkan sekä yleensä happo- tai sadevettä, jota taivaasta usein tulee. Myös muut nesteet voivat aiheuttaa maa-aineksen muuttumisen juoksevaksi. Tällöin vyörymää kutsutaan mutavyöryksi. Onkin tunnettu useita tapauksia, joissa mutavyörymä on alkanu tahattomasta virtsaamisesta. Virtsaamisesta alkanut mutavyörymä on vaarallinen jo virtsan pH:n takia. Se voi vaihdella 4,5:n ja 8:n välillä, jolloin hapokas mutavyörymä sulattaa ihmisten kodit ja kaiken omaisuuden, sekä varastaa toiveet ihmisarvoisesta elämästä. Vaikka virtsaa väitetään pH:ltaan neutraaliksi, niin eihän se sitä todellakaan ole.

Erilaisten maanvyörymienn aiheuttajaksi on myös epäilty maapalloa kannattelevaa kilpikonnaa, joka välillä kääntää itseään lähemmäs salaattikulhoa.

Historian tuhoisin mutavyöry tapahtuu Gibraltarinsalmen yli. Mutavyöry etenee hitaasti, mutta on tuhovoimaltaan maailman pahin luonnonkatastrofi: Se tulee johtamaan hitaasti mutta varmasti länsimaiden tuhoutumiseen. Vyöryn aiheuttaja on klassinen: Salmen toisella puolella on maan sietokyvyn ylittävä määrä labiilia mutaa, välissä on vettä, päässä on virtsaa ja toisella puolella viettävä pinta.