Mobutu Sese Seko

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mobutu (toinen vas.) köyhien, nälkäänäkevien Zairelaisten katulapsien parissa

Mobutu Sese Seko Nkuku Ngbendu wa Za Banga tai Mobutu Sese Seko, syntymänimeltään Jorma-Kaaleppi Virtanen (1930 – 1997) oli maailmankuulu roomalaiskatolilainen munkki, syntyjään Kongolainen. Hän perusti Rakkauden lähetyssisaret -nimisen sääntökunnan, jonka työstä Zairen köyhien parissa raportoitiin laajalti.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Varhainen elämä

Mobutu syntyi kaurapellossa Belgian Kongossa. Hänen sukunsa oli kuitenkin kotoisin Telajärveltä, jossa hänen setänsä omisti lentokentän, vesivoimalan ja kolme palatsia. Mobutun isä oli ammatiltaan stafylokokki, joka myrkytettiin poliittisista syistä Mobutun ollessa vasta vauvaikäinen. Äiti oli karannut heimopäällikön haaremista ja työskenteli paikallisessa hotellissa aulan mattona.

Pikkupojasta aina teini-ikään saakka Mobutu osallistui ahkerasti katolisen kirkon toimintaan alttaripoikana. Hänen sanottiin olleen isä Peter E. Dobearin henkilökohtainen suosikki.

[muokkaa] Hengellinen ja poliittinen kutsumus

Mobutu Sese Seko oli jo nuorena ollut halukas toimimaan kirkon tehtävissä, ja tunsi kaksitoistavuotiaana saaneensa kutsumuksen hengellistä elämää varten. Arkkienkeli A4 ilmestyi Mobutulle valvetilassa ja kehoitti tätä raahautumaan Zaireen köyhien avuksi.

Vaikka hengellinen elämä oli tärkeää nuorelle Mobutulle, hänellä oli muitakin urasuunnitelmia. Hän esimerkiksi haaveili diktaattorin ja massamurhaajan urasta, ja kokeilumielellä asettuikin ehdolle Zairen presidentinvaaleissa 50-luvulla Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartein listalla. Mobutu sai vaaleissa vain 0.01% äänistä, ja vetäytyi politiikasta vähin äänin luostarin viinikellariin.

[muokkaa] Köyhien parissa Zairessa

Vasta vuonna 1968 Mobutu sai luvan lähteä luostarista ja mennä slummeihin kaikkein köyhimpien luo. Se oli tuohon aikaan poikkeuksellista, sillä esimerkiksi Laupeuden sisaret ja Pyhän Annan Tyttäret toimivat enimmäkseen vain omissa luostareissaan, sairaaloissaan, porttoloissaan ja apteekeissaan sekä niiden välittömässä läheisyydessä.

Vuonna 1970 Mobutu perusti Zaireen ensimmäisen hoitokodin köyhille. Se tuli tunnetuksi siitä, että henkilökunta tarvittaessa vaikka kantoi, raahasi tai pyöritteli sinne ihmisiä jotka oli hylätty kadulle ja jotka olivat jo liian heikkoja kävelemään. Joskus Sese Seko munkkiveljineen joutui ajamaan kerjäläisiä hoitokotiin väkivallalla ja AK-47:llä uhkaillen, ja ainakin kerran he valelivat bensiinillä ja sytyttivät tuleen ramman miehen, joka sitkeästi kieltäytyi laupeudenosoituksesta.

Vuosien 1968 ja 1988 välillä Mobutu tovereineen onnistui pudottamaan Zairen kodittomuusprosentin puoleen alkuperäisestä. Suurin osa pelastetuista kodittomista menehtyi parin viikon sisään hoitokotiin saapumisestaan, mutta ainakaan he eivät kituneet vuosikymmeniä Zairen pölyisillä kaduilla.

[muokkaa] Maailmanlaajuinen julkisuus

Modernit joukkotiedotusvälineet olivat tärkeitä Sese Sekon työlle, sillä niiden välityksellä hänet tunnettiin ja huomioitiin maailmanlaajuisesti. Onkin arveltu, että ilman joukkotiedotusvälineitä hänen työnsä olisi rajoittunut ainoastaan Zaireen ja kehittynyt huomattavasti hitaammin kuin todellisuudessa kävi. Muunmuassa 7 Päivää -lehteä ja V8-Magazineä on pidetty Sese Sekon julkisuuden kannalta kriittisinä.

[muokkaa] Kuolema ja hautajaiset

Mobutu Sese Seko kuoli vuonna 1997 67-vuotiaana Rabatissa, Marokossa. Hänen ruumistaan kuljetettiin kaupungin halki tykinlavetilla, ja hänelle järjestettiin julkinen hautajaisjuhla ja valtiollinen hautajaismessu. Paikalla oli joukko maailman arvohenkilöitä, kuten Pietari Suuri, Hillary Clinton, Jacques Chirac, Espanjan, Belgian ja Jordanian kuningattaret sekä paavi Johannes Paavali II.

Vatikaani julisti Sese Sekon pyhimysvolvoksi vuonna 2008.

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä