Mike Oldfield
Mike Oldfield (s. noin 50000 ekr.) on ainoa elossa oleva neandertalilainen muusikko ja erittäin kuuluisa vanhan paskan lämmittäjä. Hänen pitkä uransa voidaan tiivistää kahteen sanaan: Tubular Bells.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nuoruusvuodet ja uran alku
Ketä tällainen kiinnostaa? Mennään suoraan asiaan.
[muokkaa] Tubular bells
Kun Mike Oldfield käveli sisään levy-yhtiön ovesta vuonna 1973, alkoivat kaikki nauraa hänen Neandertalilaiselle ulkonäolleen. Kukaan ei edes vaivautunut kuuntelemaan hänen suurta mestariteostaan. No, näinhän siinä usein käy ja niinpä Oldfieldistakin oli jo hyvää vauhtia tulossa katkeroitunut musiikkikriitikko, mutta sitten onni kääntyi kun aloitteleva miljonääri Richard Branson päätti julkaista Oldfieldin levyn Tubular Bells. Levy nousi yllättäen arvoon arvaamattomaan, kun sitä käytettiin soundtrackina suositussa koko perheen elokuvassa Manaaja.
Tubular bells oli nerokkaasti rakennettu teos. Sen suuri suosio perustui Oldfieldin keksimään psykologiseen kikkaan. Levy alkoi pitkällä, tuskallisen pitkällä alkusoitolla. Tämän uskomattoman pitkäveteisen ja kornin alkusoiton jälkeen levyn kuuntelija oli jo lähes koomassa ja siksi olikin aivan sama mitä paskaa levyn loppuosa oli. Jo valmiiksi koomassa olevaan kuulijaan kaikki meni täydestä kuin väärä raha. Levyn kääntöpuolella Oldfield esitti mm. Neandertalilaisen kansanlaulun. Lopuksi hän vielä kohteliaasti esitteli kaikki levyllä esiintyneet soittimet.
[muokkaa] Tubular bellsin jälkeen
Tubular bellsin saavuttaman suosion jälkeen Mike Oldfieldilla oli tylsää. Hän olisi halunnut lähteä kiertueelle, mutta hänen kammottava ulkonäkönsä ei olisi houkutellut yleisöä paikalle. Ennen kuin kiertue olisi mahdollista toteuttaa, hänen olisi pitänyt käydä plastiikkakirurgilla korjauttamassa ulkonäköään. Yrittäessään varata aikaa plastiikkakirurgilta hän sai kuitenkin kauhukseen kuulla, että Michael Jackson oli jo varannut kaikki ajat seuraavan 10 vuoden ajalta. Oldfieldin oli pakko tyytyä odottelemaan. Odotellessaan hän levytti kappaleen Moonlight shadow, jossa laulusolistina oli Kaija Koo. Levystä tuli suuri menestys ja muutamaa vuotta myöhemmin Oldfield päätti rahastaa levyttämällä saman kappaleen uudestaan. Tällä kertaa levytys tehtiin suomenkielisenä nimellä Kuka keksi rakkauden, laulajana oli jälleen Kaija Koo. Uudesta versiosta tuli vieläkin suositumpi ja Oldfield huomasi, että vanhan paskan lämmittäminen onkin hyvä ja helppo tapa tehdä rahaa.
[muokkaa] Tubular bellsin jatko-osat
Seuraavaksi Oldfield päätti ruveta rahastamaan tekemällä uudelleen huippusuositun ensimmäisen levynsä. Hän julkaisi jatko-osan Tubular bells 2, joka yllättäen nousi listaykköseksi. Tällöin Oldfield koki uskomattoman ahaa-elämyksen. Hän kertoo muistavansa ikuisesti sen, kuinka hän istui kotisohvallaan ja kuuli radiosta, että hänen Tubular bells -jatko-osansa oli noussut listaykköseksi. Silloin Oldfield innostui, hyppäsi pystyyn, kusi housuunsa ja alkoi saman tien säveltää seuraavaa jatko-osaa. Rahan tuloa ei kertakaikkiaan voinut enää estää.
Tästä alkoi pitkä, tuskallisen pitkä jatko-osien sarja, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Tuli Tubular bells 3, 4 ja 5, tuli Tubular bells Millenium edition, Special edition ja Edition. Ja niin edelleen. Oldfield alkoi julkaista jatko-osia eksponentiaalisesti kiihtyvään tahtiin. Valitettavasti levyjen laatu alkoi samalla huonontua eksponentiaalisesti kiihtyvään tahtiin. Näin Mike Oldfield koki saman kohtalon kuin Matti Nykänen; ennen niin arvostetusta taiteilijasta tuli kaikkien halveksima pelle.
Vuonna 2009 koettiin iloinen uutinen, kun Oldfield ilmoitti lopettavansa pitkän uransa. Valitettavasti tämä osoittautui aprillipilaksi ja jo seuraavana päivänä Oldfield kertoi suunnitelmistaan levyttää lisää Tubular bells jatko-osia.
[muokkaa] Diskografia
- Tubular bells (1973)
- Moonlight shadow (yhdessä Kaija Koon kanssa) (1983)
- Kuka keksi rakkauden (yhdessä Kaija Koon kanssa) (1992)
- Tubular bells 2 (1992)
- Tubular bells 3 (1998)
- Tubular bells Millenium edition (1999)
- Tubular bells 2003 (2003)
- Tubular bells Special edition (2006)
- Tubular bells 4 (2008)
- Tubular bells Ultimate edition (2009)
- Tubular bells 5 (2010)
- Tubular bells 6 (2010)
- Tubular bells Edition (2011)
- Tubular bells 100th anniversary version (2073)
- Tubular bells
(1000973)
