Mihail Gorbatšov

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gorbatšov ja päähänpinttymä (ylh.)

Mihail Sergejevitš Gorbatšov, "Gorba" (ven. Михаи́л Серге́евич Горбачёв) (s. 2. maaliskuuta 1931) oli Neuvostoliiton viimeinen johtohenkilö, jolla oli päähänpinttymä vuodesta 1985 vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Päähänpinttymä johti Gorbatšovin näpertelemään epäonnistuneiden uudistusten parissa. Gorbatšov lakkautti välttämättömät instituutiot ja rakensi toimimattomia. Tällä tavoin hän hankki itselleen viholliset sekä vanhoillisten että uudistajien parissa. Kun vanhoilliset sitten kaappasivat vallan juopotelleen Janajevin johdolla, Neuvostoliitto hajosi lopullisesti. Myönteisiä saavutuksia Gorbatšovilta oli kylmän sodan lopettaminen ts. ydinaseiden määrän alentaminen niin, ettei maailmaa voi niillä tuhota yhtä monta kertaa kuin aiemmin.

Elämä[muokkaa]

Syntymä[muokkaa]

Gorbatšov syntyi ilmeisesti tyypilliseen venäläiseen tapaan Uralin takana Siperiassa pienen mökin olohuoneessa vuonna 1931. Poikkeuksellista oli vain se, että toisin kuin muissa venäläisissä mökeissä, tässä mökissä oli lämmintä. Neuvostoliiton arkistojen mukaan mökin vuoden keskilämpötila oli jopa poikeukselliset -35 celsiusastetta. Gorbatšov syntyi siis lähes tulkoon kultalusikka suussa.

Nuoruus[muokkaa]

Gorbatšovin nuoruudesta ei tiedetä juuri mitään. Ilmeisesti hän hortoili Moskovan kaduilla ilman toivoa. Yllättäen toveri Stalin pelasti hänet kuolemalta ja hänestä tuli kommunisti. Tämän jälkeen Gorbatšov hankki erilaisia päähänpinttymiä opiskellessaan lakia Moskovan yliopistossa, jossa hän myös tapasi tulevan vaimonsa Raisa Titarenkon. He menivät naimisiin 1953 ja muuttivat Gorbatšovin kotiseuduille Stavropoliin Etelä-Venäjälle valmistuttuaan 1955.

Uran alku[muokkaa]

Gorbatšov liittyi NKP:hen jo 21-vuotiaana 1952. Vuonna 1966 hän valmistui agronomi-ekonomiksi. Hänen päähänpinttymän värittämä uransa lähti nopeaan nousuun, vuonna 1970 hänet nimitettiin maatalousministeriksi ja seuraavana vuonna keskuskomiteaan. Hän tuli tunnetuksi siitä, että hänellä oli kommunistiseen puolueeseen erittäin hyvin sopiva punainen päähänpinttymä, mikä antoi mahdollisuuksia matkusteluun ulkomailla.

Perestroika[muokkaa]

”Kävi Manun luona Gorbatšovi, Suomi oli sille Euroopan ovi”
~Arttu Wiskari: ”Kun me diskossa suudeltiin”, kerto

80-luvun alussa kuoli seniili neuvostojohtaja toisensa jälkeen. Konstantin Tšernenkon kuollessa nimitettiin tuolloin 54-vuotias Mihail Gorbatšov puolueen pääsihteeriksi 11. maaliskuuta 1985. Hänen vastaehdokkaansa Grishin olisi jatkanut Neuvostoliittoa.

Ekonomistina Gorba näki, että Nauvostojärjestelmä oli tehoton ja veteli viimeisiään. Niinpä Gorba aloitti uudelleen rakentamisen, raskaan teolisuuden kasvun nopeuttamisen ja vapaan tiedotuksen aikakauden ja päihitti siten Stalinin yhdellä.

Gorba hätyytteli Jeltsiniä kaivaen näin omaa hautaansa. Vuonna 1988 Gorbatšov julisti Neuvostoliiton hylkäävän Brežnevin opin ja sallivan demokraattiset uudistukset Itä-Euroopassa. Näiden päähänpinttymien tarkoituksena oli vahvistaa Neuvostoliittoa. Gorbatšovin päähänpinttymä oli kuitenkin väärässä, ja lähes yksinomaan tämä oli syynä Neuvostoliiton romahtamiseen. Neuvostojärjestelmä oli Brezhnevin aikana ajautunut viljan tuontiin ja öljyn vientiin. Kun öljyn hinta halpeni, neuvostotalous alkoi luistella pyllymäkeä. Gorba yritti epätoivoisesti korjata taloutta, mikä nopeutti alas liukumista.

Uudistukset, mm. kansan raitistaminen, Venäjällä aina helvetin hyvä idea, menivät pieleen. Kansa ei halunnutkaan votkan sijasta limonaatia ja halusi kauppoihin makkaraa. Gorbatšovilla oli useita suoranaisia neroja talousneuvonantajinaan, hän vaihtoi heitä usein. Eräs oli seteleitä ahkeraan painattava keskuspankin johtaja. Viisasta oli myös hajottaa sopimuksiin pohjautuva keskusjohtoinen järjestelmä. Noin tuhat pankkia perustettiin. Niinpä valtio ei kyennyt enää kontrolloimaan kutistuvaa taloutta. Rikollisuus lisääntyi ja kansallisuusrähinät nousivat pintaan. Vaikka sisäpolitiikka ja talous menivätkin prinkkalaan, Gorba oli ulkomailla positiivinen kaveri. Berliinin muuri murtui 1989 ja neuvostojoukot jättivät Afganistanin, missä paikalliset tappelivat siit' eteenpäin. Jegor Gaidarin mukaan vuonna 1989 oli kriisi, mutta 1991 katastrofi.

Gorbatšovin johdolla toteutettu kaukonäköinen talouspolitiikka loi hänen seuraajalleen Jeltsinille hyvän pohjan saattaa "saneeraus" loppuun.

Vuonna 1991 Gorbatšov haukkui virolaisia ja ukrainalaisia tyhmiksi ja nämä rupesivat kapinaan. Räkäkänninen Janajev kaappasi vallan. Vaan konna Jeltsin käytti tilaisuutta heti hyväkseen ja kukisti kapinan, koska halusi hyötyä vallasta itse. Sen seurauksena Neuvostoliitto hajosi. Oma vaikutuksensa Gorballa oli Jugoslavian hajoamiseen. Kun kommunismi luhistui, siellä syttyi veristen sotain sarja. Venäjällä onneksi tältä vältyttiin Jeltsinin hällä väliä -politiikan takia.

Päähänpinttymä romahduttaa Neuvostoliiton[muokkaa]

"Viinat tänne, Gorba!"

Neuvostoliiton kommunistinen puolue lakkautettiin 29. elokuuta 1991 ja Gorbatšov lopetti Neuvostoliiton presidenttinä 25. joulukuuta 1991; seuraavana päivänä korkein neuvosto päätti Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta. Suomessa useat poliitikot itkivät lohduttomasti, ja Lenin nousi mausoleuminsa lasiarkusta. Karl Marx kääntyi haudassaan, ja Jaakko Laakso pohti jopa itsemurhan mahdollisuutta.

Gorbatšov ajautui riitoihin kilpailijansa Boris Jeltsinin kanssa mistäpä muustakaan kuin vodkasta. Taustalla oli lapsellinen vedonlyönti Moskovan valtiollisessa ravintolassa No. 2521, panoksenaan vodkapullo. Tuurijuoppo Jeltsin ryhtyi viinanhimossaan rähinöimään Gorballe. Vuonna 1991 umpikänninen Jeltsin kävi Gorban kimppuun tämän pitäessä puhetta. Historiaan ovat jääneet Jeltsinin mieleenpainuvat sanat:

Gorba perkele! Viinat tänne ja vähän äkkiä!

Gorbatšov pakeni puhujalavalta, ja Venäjä jäi Jeltsinin käsiin. Jeltsin kuitenkin sammui pian, eikä ehtinyt rikkoa paikkoja kovinkaan pahasti. Vallansiirto tosin aiheutti Venäjälle maailmanhistorian ankarimman krapulan.

Gorbatšovia pidetään yleisesti ainoana Neuvostoliiton johtajana, jolla oli inhimillisiä piirteitä.

Poliittiset saavutukset Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen[muokkaa]

Gorbatšov perusti vielä 2001 Venäjän sosiaalidemokraattisen puolueen, mutta erosi sen johtajan virasta toukokuussa 2004 erimielisyyksien jälkeen. 9. kesäkuuta 2004 hän osallistui Yhdysvaltojen entisen presidentin Ronald Reaganin hautajaisiin Washingtonissa.

Katso myös[muokkaa]

Soviet coat of arms.png Neuvostoliiton/Venäjän diktaattorit
Igor | Iivana Julma | Boris Godunov | Suutari Pieri | Katariina Suuri | Paavali I | Aleksanteri I | Nikolai I | Aleksanteri II | Aleksanteri III | Nikolai II | Grigori Rasputin | Aleksandr Kerenski | Vladimir Iljitš Lenin | Josif Stalin | Georgi Malenkov | Nikita Hruštšov | Leonid Brežnev | Zombi-Stalin | Mihail Gorbatšov | Anarkia | Boris Jeltsin | Vladimir Putin | Dmitri Medvedev | Vladimir Putin