Lovi

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lovi eli se legendaarinen maan rako on halkeama kuppikivessä. Lovessa seisoo maailman tappi eli rautainen tanko, joka yhdistää taivaan ja maan. Loven ja tapin välinen hiertävä liike saa aikaan vuodenkierron ja siten hedelmöittää maan. Maaperässä on maaöljyä liukastamassa tapin liikkeitä lovessa. Jos ihmiskunta pumppaa maaperästä kaiken öljyn omaan käyttöönsä, seuraa katastrofi, sillä maa ei voi hedelmöittyä kuiviltaan. Lovi on lähellä maailman napaa, mutta hieman alempana.

Maaemon kohtu ja vainajala[muokkaa]

Suomalaisen mytologian mukaan lovi on maaäidin kohtu tai kohdun suu. Kaikki elollinen nousee lovesta ja kuollessaan lankeaa sinne takaisin. Vanhoissa kulttuureissa homot eivät tosin päässeet palaamaan maaemon kohtuun, vaan he joutuivat "toiselle puolen" synkeään paikkaan, jonne aurinko ei paista. Sinnehän he haluavatkin, väittää tuonen tytti.

Loveen laukeaminen[muokkaa]

Suurten tietäjien kerrotaan käyneen laukeamassa loveen transsitilan aikana. Loveen laukeava suuri tietäjä rummutti, äänteli ja kavehti itseään, kunnes laukesi maahan.

Loveen laukeaminen on vaarallista, sillä matkalla on monta estettä ja surmaa. Väinämöinen on ainoa jälkimaailman tietoisuuteen jäänyt tietäjä, joka on noussut takaisin lauettuaan loveen.