Liminka

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Liminka, hurrien kielellä Limingo ja latinaksi Angrus Birdus, on suurkaupunki Oulun lieppeillä. Limingan naapurit ovat Zeppelin Kempeleessä, lestoista tunnetut Lumijoki-city ja Oulunsalon lentokenttä sekä Tyrnävän verikoirat. Liminka rajoittuu paikallisten amisteinien suurkäytössä olevan Tupos metropolin ABC-aseman, Huoransillan liikenneympyrän ja Limingan Shellin väliin. Parhaiten Limingan erottaa 60 km/h olevasta ikävästä nopeusrajoituksesta Oulu-Raahe-tien varrella, traktorilla matelevista jyväjemmareista sekä lehmänpaskan hajusta. Liminka oli ennen koko Suomen pääkaupunki, mutta myöhemmin Suomen perseessä asustavat pienet mustalais-neekeri-turkulaiset tekivät Liminkaan maihinnousun ja alistivat liminkalaiset nuolemaan mämmiä suklaapuuroa, vessanpöntöstä kaikkien nähden.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Limingan historiaa

Limingalla ei ole omaa historiaa, vaan historia perustuu toisten kertomiin asioihin liminkalaisista. Lakeuden alue on maan kohoamisen myötä paljastunnutta vanhaa merenpohjaa, joten nykyisestä Limingasta suuri osa oli meren alla vielä keskiajalla. Varhaisimpia merkkejä ihmisistä alueella ovat pari keramiikan palasta, kiviesineet ja kiinteät naispakarat. Näitä ovat mm. muinaisille ranta-alueille sijoittuneet röykkiöt ja jätinkirkot, joista viimeksimainittuja useita on löydetty Rantsilasta ja kuusi kappaletta Limingastakin.

Ensimmäiset lakeuden asukkaat olivat naistenpyynti- ja eräkulttuuria harjoittaneet naima-aslakit. Limingan nimikin on todennäköisesti lappalaisperäinen lidb’mab, joka tarkoittaa tasaista. Varhaisin pysyvä suomalaisperäinen asutus alkoi 1300-luvulla. Tällöin satakuntalaiset ja myöhemmin karjalaiset asettuivat asumaan entisille nautinta-alueilleen. Vuonna 1477 Liminka oli jo pääkaupunki. Ensimmäiset asukastiedot ovat peräisin vuoden 1548 veroluettelosta, sen mukaan Limingan emä(tin)kylässä oli 58 taloa ja asukkaita noin 900. Heistä pääosan muodostivat savolaiset.

Limingan emä(tin)kylä oli laajimmillaan 1500-luvun lopulla kun siihen liitettiin Oulujärven seudut. Liminkaan kuuluivat 20 vuoden ajan nykyisistä pääkaupungeista Oulu ja Kajaani ja kuntia Pyhäjärvestä Suomussalmeen. Alue pieneni, kun muun muassa Paltamo ja Oulu erotettiin Limingasta näiden turkulaisten vuoksi 1600 -luvun alussa. Paria sataa vuotta myöhemmin irtautuivat pottu-Tyrnävä, Kempele, syrjäseutu-Lumijoki ja Temmes.

Hannu Krunkka oli kova tappelija, jonka johdosta hänen nimellään on nimetty oma ravintola. Sittemmin kaikki liminkalaiset ovat omasta mielestään myös kovia tappelijoita, mutta ottavat useimmin turpaansa kempeleläisiltä, oululaisilta ja tyrnäväläisiltä.

Vuonna 1939 käynnistyi kinkkinen kakkasota Kempeleen ja Limingan välillä. Vähän ennen voittoaan, vuonna 1969 liminkalaiset keksivät tehdä myrkkyruiskutuksia Tuoppoksen savisille ja soisille pelloille. Sen jälkeen siellä ei kasvanut enää suolaheinää kummempi kasvi (vitutuksen ohella). Limingan tekniset insörkkääjät kummallisingenjöörit keksivät laatia myöskin kauko-ohjatun täsmäsontapommittimen. Sen avulla so(n)ta K:pelettä vastaan onnistuttiinkin voittamaan. Tuppukylän asematunnus nimi muuttui samalla Tupokseksi. Jota jälkimmäistä (-seksi) siellä suhteellisen ehkäisemättömästi harjoitetaankin.

[muokkaa] Limingan maantiede

Liminka on tyypillistä Pohjois-Pohjanmaalaista vaara- ja alppimaisemaa, jolta jääkausi on hionut ikävät maakohoumat pois. Maaperä on vetelää savea, jonka seurauksena kaikki talot, liikennemerkit ja rakennelmat elävät sopusoinnussa vuodenaikojen mukaan. Limingan lakeuden pannukakkumaisuutta täydentävät paarmoja ja hyttysiä täynnä olevat suot. Maisemaa korostaa peltojen paskaläjät, jotka nousevat maankohoamisen seurauksena joka kevät pelloille.

Limingassa on ikäväkulkuinen kosteikkoalue, Liminganlahti, jolta on yritetty häätää haitta- ja haaskalintuja usean vuoden ajan. Liminganlahdella ryti kasvaa jatkuvista myrkytyksistä huolimatta. Toisaalta merenrannan siirtämisessä on onnistuttu: merenranta pakenee kauemmas ja rantatontteja tulee koko ajan lisää. Parhaiten Liminganlahden linnustoon tutustuu lintukirjoja lukemalla – paikanpäälle on turha vaivautua. Lisäksi lintutorneihin ei ole rakennettu hissejä, joten voit portaissa taittaa nilkkasi.

[muokkaa] Limingan sivukyliä

Limingassa on monia sivukyliä. Ala-Temmes, Ketun(pesä)maa, Tupos ja Rantakylä ovat suurimpia sivukyliä, jotka toimivat lestadiolaisten suojelualueina ja niiden pyydystäminen syöteillä on kielletty elo-heinäkuussa. Näissä sivukylissä ei ole minkäänlaisia lakeja, joten näissä paikoissa nuoret teini-ikäiset lapsoset juovat viinaa lähes joka päivä ja paskantavat sivukylänsä liikenneympyrään.

[muokkaa] Liikenne

Parhaiten Liminkaan ja Tupokseen tutustuu ohi kiitävän junan ikkunasta, jolloin Ouluun saapuessa Limingan kohdalla voi alkaa etsiä päällysvaatteita. Junan vaunut nytkähtävät ikävästi Limingan kohdalla, mutta onneksi ne eivät pysähdy tai hidasta matkan tekoa. Tavara- ja karjavaunut ovat joskus pysähtyneet Limingan ratapihalla. Hyvällä tuurilla saattaa näkyä junan ikkunasta nykyään asemarakennuksessa olevan Asema Pubin ikkunaan, jossa paikalliset jupit ja heinähatut vetävät viinojaan (siellä on karaokekin).

Teitä käytettäessä, Limingan huomaa parhaiten liikennemerkistä Raahen tiellä Huoransillan ja Shellin välissä. Parhaiten Limingasta pääsee pois moottoritietä pitkin Ouluun ja Nelostietä käyttäen Jyväskylään. Polttoaine, niin kuin kaikki muukin Limingassa, on kallista: Limingasta ei kannata ostaa mitään.

[muokkaa] Liminka ja ympäristö(katastrofit)

Paikalliset junankääntäjät, ei ku äh munarosvot kankesivat kiskoilta pari tavarajunaa joskus ennen muinoin. Tämä tapahtui hieman sotien välissä. Vaunuista karkasi rikkihapoketta ympäristöön. Valuma-aluetta ei koskaan korjattu muutoin, kuin lakkauttamalla LOM, Limingan Osuusmeijeri, lue tämä näin: alueellinen kolhoosi. Se teki ainutta juustolajia, jonka paikalliset kommunistit hyväksyivät. Kyllä, heitäkin oli olemassa paikkakunnalla! Juusto oli eltaantunutta edamia, jota myytiin nimellä Punaposki.

Liminka "vahingossa" aiheutti Tupos-nimiselle kylälleen, aivan kerrassansa miäletöntä kerrannais-vaikutusta. Eniten Tupoksen Lettoon. Limingalaislentäjät levittivät nimittäin "Agent Greengrass" -nimistä ympäristötuhoketta merenrannan välittömään ympäristöön. Kaukolaukaistujen etälannanlevittimien aiheuttamat tuhovaikutukset jäivät paljon vähäisemmiksi. Vasta haman Olympian vuotena 2972 tuppilalaiset uskaltaisivat astumaan ulos, n. 3-5 m. suon alle kätketyistä turpa(s)mökeistään. On laskettu, että TukiJoLopultaTurpas - äsh, tupasvilla kasvaa siellä mökkien lämpötiivisteiksi, tarpeellisen riittävällä volyymilla: vasta n. vuoden 3 600 tietämillä jaa.

Limingan liikennekuolleisuus on suurta. Monet väistävät tielle rynninyttä hirveä taikka peuraa, törmäten samalla silloin vastaantulevaan myrkkyrekkaan. Osa kuljettajista ei erota vasenta ja oikeata puolta. Heidät tunnistaa helpoiten Volvo-merkistä eli logosta.

Liminganlahdella on suunniteltu Lukoilin toimesta tehtävää öljynporausta. Ja tästäkös ovatkin riemuissansa tirpuspongarit eli mynänkääntäjät. Ensimmäistä porauslauttaa matalikolle jo parhaillaan pystytettäneen, ja jostain kumman käsittämättömästä syystä: sillä on siivet!

[muokkaa] Koulutus

Limingassa kovat jätkät käyvät koulua Kylliälässä (roots. Ällikulli tai Ällikülla) tai heidät tuodaan vartioimattomassa autosaattueessa Hannu Krankan yläasteelle tai lukioon. Musiikkiopistossa pimputetaan pianoa, tumputetaan bassua ja vingutetaan viulua. Mikäli Oulun lyseoon ei kutosen keskiarvolla pääse, joutuu tyytymään Limingan lukioon. Luuserit, jotka eivät pääse muualle, menevät Limingan Kramsunkujan ja Lännentielle Luoviin amikseen. Limingan taidekoulussa opiskelee rastatukkia, hippejä, viherpipertäjä nuoria yms., jotka etsivät elämänsisältöä piirtelemällä sarjakuvia. Pennut ja muut äpärät käyvät korpikouluja Ketunmaalla, Ala-Temmeksellä ja Rantakylässä – kovat jätkät heittelevät lumipalloja Tupos cityssä ja Linnukan koulussa.

[muokkaa] Triviaa

  • Pieni mies, näyttelijä Leo Lastumäki, on syntynyt Limingassa, jota hän häpeää syvästi eikä halua tunnustaa julkisesti
  • Kirjailija Anna-Leena Härkösen patoumat johtuvat hänen Liminkalaisesta taustastaan
  • Liminkaa ei pidä sekoittaa Limingantulliin, joka on hieno ostoskeidas Oulussa. Limingantullista alkaa Limingan 20km leveä suoja-alue, jolla tarpeetonta liikkumista on vältettävä.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut