Lieto

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lieto eli Suomen Rooma on yksi Turun puskurikunnista. Rooman tavoin Lieto on vilkas kulttuurikeskus, jossa väkiluku on suurempi kuin eilen. Syynä tähän lienee se, että kaikki tiet vievät Lietoon, mutta yksikään ei vie sieltä pois. Tämä on johtanut Liedon väkiluvun räjähdysmäiseen kasvuun, minkä vuoksi kunta alkanut rakentamaan taloja keskelle kanankakan hajuisia peltoja, niillä valtavilla rahamäärillään, joilla myös koulutetaan kaikista Liedon nuorista insinöörejä. Jos Lietoa ja Helsinkiä verrattaisiin, olisi luultavasti harkittava pääkaupunkistatuksen uudelleensijoittamista. Liedossa voit nähdä vaikka mitä, aina pelloista Aurajokeen ja upeisiin kartanoihin.

Historia[muokkaa]

Lietolaiset olivat ihmiskunnan ensimmäinen kansa, joka kesytti tulen, keksi pyörän, kirjoitustaidon sekä maanviljelyn. Lietolaiset perustivat jo vuonna 10 000 eKr. Atlantiksen mystisen valtakunnan mutta se katosi samaan aikaan kun juuri perustetulle alueelle muutti suuri määrä tarvasjokelaisia elintasopakolasia. Nimitys Suomen Rooma ei ole harhaanjohtava, sillä lietolaiset perustivat Rooman kaupungin. Rooman perustivat 21. huhtikuuta 753 eaa. lietolaisten veljekset Romulustus ja Remu. Rooma perustettiin Palatium-kukkulalle, Tiberjoen varteen, josta se levisi ympäröiville kukkuloille. Siitä alettiin käyttää myös nimitystä seitsemän kukkulan kaupunki. Rooman valtakunnan patriisit olivat joko lietolaisia tai toinen vanhemmista oli lietolainen. Rooman valtakunnan aikana suurin osa orjista oli tarvasjokelaisia. Rooman valtakunnan tuhouduttua lietolaiset totesivat, että muu euroopan väestö on niin alkukantaista, ettei sen hallitseminen tai kehittäminen olisi järkevää. Tällöin lietolaiset jäivät pysyvästi alkuperäisille asuinsijoilleen Turun kupeeseen. Keskiajasta nykypäivään lietolaiset ovat säilyttäneet omantakaisen kulttuuriperintönsä sekä täten erottuvat muusta Suomesta ylivertaisena populaationa.

Nähtävyydet[muokkaa]

Liedon ehkä kuuluisimpia nähtävyyksiä on Keisvuoren ylle laskeutunut UFO-alus. Yleisen hysterian välttämiseksi alus on naamioitu vesitorniksi, mutta kaikkihan me tiedämme, että vesi tulee hanoista. Aluksesta löydetyt ekstraterrestiaaliset olennot ovat puolestaan sijoitettu Tapulikujan kouluun muiden omalaatuisten pariin. Liedon nähtävyyksiin lukeutuu myös eläintarha Zoolandia, jossa voit nähdä samoja eläimiä kuin metsissämme, mutta joudut maksamaan siitä. Taannoin eläintarhassa kuitenkin oli tavanomaisesta luonnostamme poikkeava jugoslavialainen sirkusnorsu Vanni, joka kuitenkin kommunistisiin oloihin tottuneena menetti elämänhalunsa Zoolandiassa ja jouduttiin siirtämään Ukrainaan.

Liedon koulut[muokkaa]

Liedon koulut kattavat koko oppivelvollisuuden suorittamiseen tarvittavan laitosjärjestelmän. Yleensä lietolainen aloittaa opintiensä jossakin yksistä monista Liedon ala-asteista, mutta erityislaatuisimmat pääsevät pedagogiselle ohituskaistalle Tapulikujan erityskouluun. Tapulikujassa erityislaatuisimmista yksilöistä taotaan ennätyksellisessä ajassa raudan lujia verorasitteita, jotka pääsevät nauttimaan hyvinvointivaltiomme tukijärjestelmästä muita aikaisemmin. Ala- ja yläasteen suoritettuaan lietolainen suuntaa yleensä amikseen tai lukioon. Liedon lukio on tunnettu älykkäistä oppilaistaan ja se sijoittuukin kansallisessa vertailussa kiitettävästi sijalle 323.

Liedon korkeakulttuurit[muokkaa]

Liedossa ovat syntyneet maailman suurimmat taiteilijat, tähdet ja muut. Liedossa ei vain tee taiteita, sillä Lieto on itse taide! Melkein kaikki lietolaiset ovat tehneet ainakin kerran jotakin aivan mullistavaa elämässään, esimerkiksi kyntänyt oman peltonsa. Lieto onkin tähtien ja taiteilijoiden maa.

Kuuluisia lietolaisia ovat Julius Caesar, Kaarle X Kustaa, Aku Ankka ja Lemminkäinen.

800px-Taajama 571.svg.png Tämä paikkaa käsittelevä artikkeli on tynkä.
Palauta alue kartalle laajentamalla artikkelia
.

Katso myös[muokkaa]